Miten äiteillä ei ole muka aikaa??

Siskonpedin vitsi todellakin: aloituksessa ap kuvaili tuota lenkkiä lasten kanssakin niin helpoksi ja vaivottomaksi että pääsee milloin vain, pienet lapset vaan rattaisiin ja sen kun menoks! Sitten kun selvisikin, että sinne pyörälenkille joudutaan menemään autolla niin todellisuudessahan homma menee jotenkin näin:

Ap pukee vauvan, pukee taaperon, auttaa isommille vaatteet ja varusteet päälle, ap pukee itsensä, kokkaronkka ulos, ap kiinnittää vauvan turvaistuimeen, kiinnittää taaperon turvaistuimeen, auttaa isommat lapset autoon ja katsoo vyöt kiinni, ap hakee pyörät kahdelle isommalle ja tunkee ne auton takakonttiin, ap hakee tuplarattaat ja tunkee nekin auton takakonttiin (miten helvetin iso auto teillä oikein on???), ap hyppää rattii ja ajaa jonkun matkaa pyörätienvarteen, ap purkaa rattaat ja pyörät auton takakontista, ap auttaa isommat lapset autosta, ap irrottaa taaperon turvaistuimesta ja kiinnittää vaunuihin, ap ottaa vauvan turvaistuimesta ja laittaa vaunuihin, JA SITTEN päästään vihdoin lenkkeilemään :D 

Ja sama homma sitten kotiinpaluumatkalla... kuulostaapa todella helpolta ja vaivattomalta!

Ah, tunnistan tämän provotyypin. Näissä perheissä ei koskaan ole flunssia, ei okennustauteja, näiden provoperheiden läheisillä ei ole ikinä mitään kriisejä, joissa tarvitaan apua, perheitä ei kohtaa työttömyys tai yt-neuvottelut, ei ole hajonneita pesukoneita tai allergisia lapsia, jotka herättävät joka ikinen yö tuntikausiksi, ei raskauspahoinvointia, niska- ja selkäkipuja, ei hukkuneita avaimia, hukkuneita laskuja, hukkuneita kirjastonkirjoja ja hukkuneita hermoja. Nämä provoperheet asuvat asunnoissa, joissa jokainen senttineliömetri on suunniteltu juuri perheen sen hetkisiin tarpeisiin, ei ole ahtaita eteisiä, pimeitä kaappeja, turhan korkeita hyllyjä. Näissä perheissä ei kierrätetä, ei ole kasoja menossa kirpparille ja kierrätyskeskukseen, lapset eivät askartele ja levittele pikkupikkutavaroitaan ympäri kotia, puolisot eivät ärjy, ei ole pms-oireita, ei stressiä, ei pettymyksiä, kun lomasuunnitelmat eivät kohtaa, ei ristiriitaa siitä, kenen kanssa ollaan joulu, ei myöhästyneitä julkisia kulkuvälineitä tai vaikeuksia löytää parkkipaikkaa, ei puutarhatöitä. Sää on aina ennakoitavissa, koskaan lumi tai sade ei yllätä. Näissä perheissä miehellä on säännölliset työajat, iso palkka ja ei iltaisin ylitöitä, ei huolta työttömyydestä, ei työmatkoja. Kaupoissa ei ole jonoja, kun sinne menee pikkulasten kanssa. Äidillä on joku osa-aikatyö, joka ei vie aikaa, mutta josta on kohtuukorvaus ja joka vastaa korkeakouluopintoja ja edistää uraa. Jos mulla olisi kaikki näin, niin MIKÄÄN, mikään ei estäisi minua hankkimasta neljää lasta, tekemästä samalla huikeaa uraa ja olemalla hehkeän kaunis ja supertimmi joka hetki. Olisin juuri tuollainen, meistä varmaan jokainen olisi, en näe mitään syytä, miksei olisi.    

Lisää! 

Minun äitini sanoi joku aika sitten, että turhaa hän silloi kun olimme pieniä, niin piti liian tiukkaa linjaa siivouksista, ikkunanpesuista, maton pöllytyksistä jne. Että ei siitä mitalia tullut eikä koti koskaan ollut kuvattuna telkussa taikka lehdissä, että kyllä se vähempikin olisi riittänyt. :) Ja tämä tuli ilmi, kun kerroin, että meinataa hankkia kotisiivous palvelu hoitamaan koko talon siivous kerran kahdessa viikossa. Sitten itselläni jää enemmän aikaa lapsille. Äitini kannusti ja sanoi, että mikäs sen mukavampaa. :) Ja onhan tässä sitten kuitenkin hommia vaikka nyt kerran kahdessa viikossa käyvät siivoamassa...

Vierailija kirjoitti:

Minun äitini sanoi joku aika sitten, että turhaa hän silloi kun olimme pieniä, niin piti liian tiukkaa linjaa siivouksista, ikkunanpesuista, maton pöllytyksistä jne. Että ei siitä mitalia tullut eikä koti koskaan ollut kuvattuna telkussa taikka lehdissä, että kyllä se vähempikin olisi riittänyt. :) Ja tämä tuli ilmi, kun kerroin, että meinataa hankkia kotisiivous palvelu hoitamaan koko talon siivous kerran kahdessa viikossa. Sitten itselläni jää enemmän aikaa lapsille. Äitini kannusti ja sanoi, että mikäs sen mukavampaa. :) Ja onhan tässä sitten kuitenkin hommia vaikka nyt kerran kahdessa viikossa käyvät siivoamassa...

Myös mun äitini katuu siivoushulluuttaan. Matot ja petivaatteet piti tuulettaa joka viikko ja muutenkin piti olla puhdasta ja siistiä. Äiti oli jatkuvasti pahalla päällä ja ahdistunut, kun oli niin vaikeaa yhdistää koti ja lapset.

-

Mä muuten tiedän yhden neljän lapsen äidin, jolla on koti tiptop, mutta hänellä on 3 hyväkuntoista eläkkeellä olevaa isovanhempaa auttamassa (toki hän on myös aikaansaava ihminen). Esim. silloin, kun hänen lapsensa olivat pienempiä, mummo hoiti aina lapsia viikkosiivousten ajan. 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Kaikki äideistä eivät varmaan ole työttömiä?

 

 

Valitettavasti 2kk vauvaa ei voi vielä viedä hoitoon.

Eli olet kotona kaikki päivät. Monet äidit käyvät töissä.

Vierailija kirjoitti:

- Ruuanlaittoon menee 20-60min salatteineen, teet sen heti kun on mahdollista      (mulla lapset antaa tehdä milloin vain, ovat rauhallisia eivätkä roiku jaloissa)

- Mulla nuorempi lapsi ei anna tehdä milloin vain, vaan roikkuu jaloissa.

-Tyhjennät kaiken alakaapeista ja muualta mihin taapero yltää, ei ole sitten sitä koko  ajan tavaroiden paikallaan laittamista

- Mulla ei ole ylimääräistä huonetta, jonne voisin laittaa kaikki tavarat, joihin taapero yltää. Keittiön kaapeista ja laatikoista suurin osa on teljetty niin, ettei lapsi niihin pääse käsiksi, mutta ei kaikki.

-Pyykit pesee kone! viskaa vaatteet aina suoraan koneeseen ja painat vaan napista! (en  tajuu miten joillekkin kertyy se pyykkivuori, koska on pesukoneet!)

- Meillä on joka päivä kestovaippapyykki ja välillä pissalakanoita. Mä myös lajittelen pyykin. Villaisia vaatteita ja lakanoita ei oikein voi pestä samassa lämpötilassa.

-Lenkille pääset milloin vaan, 2 pientä saa tuplavaunuihin, ja mulla 5v ajaa pyörällä  mukana

- Kiva juttu, mun nuorempi lapsi ei jaksa istua pitkiä aikoja rattaissa, enkä uskalla nelivuotiaan antaa pyöräillä kuin ihan muutamassa paikassa, koska täällä haja-asutusalueella ei ole pyöräteitä. Mutkaiselle tielle tai kantatielle en nelivuotiaan anna mennä pyörällä lainkaan, enkä kävellen muuta kuin lyhyitä matkoja.

-Jos et saa laittautumisrauhaa, herää vähän ennen lapsia laittautumaan. (itse herään  monesti jo ennen miestäkin ja teen hälle eväät töihin, kauniin näköisenä jo klo.6)

- Voi kuinka ihanaa. Oletan, että saat nukkua yösi keskeytyksettä ja ylipäätään nukut hyvin.

-Imurointi ei kauan vie, kun vaan alkaa, otat isommat lapset tavaroiden keräämiseen mukaan. (itse imuroin välillä kahdestikkin päivään vaikkei ole edes lemmikkiä)

- Isompi lapsi kyllä kerää, mutta motivoimiseen ja ohjaamiseen menee aikaa sen verran kauan, että en kyllä sitä jaksa jatkuvasti tehdä, enkä kyllä muutenkaan ymmärrä, miksi pitäisi imuroida kahdesti päivässä, vaikka meillä on koira ja kolme tulisijaa (eli puunroskaa tulee).

- Tiskit laitetaan heti koneeseen! ja ruuan valmistumista odotellessa siivotaan keittiö.

- Mä laitan tiskit koneeseen silloin, kun taapero ei ole kiipeämässä sinne. Eli en tosiaan silloin, kun olemme syöneet.

-

Kun nyt kävin tämän tekstin kohta kohdalta läpi, tulin kyllä sittenkin siihen tulokseen, että olet provo.

sinä olet se joka ei pysty tekemään edes ruokaa ilman että mies hoitaa lapsia.

toinen ääripää

Mulla ainakin olis aikaa vaikka muille jakaa. Käyn töissä vain 8-9 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa ja työmatkoihin vain reilu puoli tuntia per päivä. Nukkumiseen menee 6-9 tuntia yössä. Ja lapset jo yläkoulussa ja kaksi kissaa.

Mutta mua ei vaan kiinnosta kotityöt. Ruokaa on pakko laittaa vähintään joka toinen päivä. Imuroin kerran tai kaks kuukaudessa tai silloin jos vieraita tulossa (harvoin). Lattiat luutuan kerran vuodessa suunnilleen.

Vaatteita on sen verran, että kolmekin viikkoa saattaisi olla ilman pyykkäystä,  tosin tulee viikottain pyykättyä, kolme likapyykkikoria on, mutta sekalaisille vielä tarttisin oman. Astioitakin sen verran, ettei välttämättä ole niin kiirus niitten pesemisen kanssa: vaikkakin käytänössä koneellinen joka päivä. Mutta vittuutuneena on saattanut pari päivää jäädä välistä.

Tässä asunnossa on liian vähän tilaa ja meillä liikaa tavaraa, joten koskaan en tule saamaan tätä asuntoa tiptop-kuntoon; ei ole mielekästä siivota.

Onneksi lapset ja kissat eivät ole kovia sotkemaan, lähinnä postikasoja, kirjakasoja, lehtikasoja, kosmetiikkaa  ja puhtaita vaatteita lojuu nätteinä kekoina.

Harmi vain, että kaiken vapaa-aikani käytän nykyään lueskellen kaiken maailman palstoja netissä, lukisin edes kirjoja tai opiskelisin jotain niin kuin ennen.

Itse tulkitsin aloituksen niin, että ap ihmettelee nimenomaan kotiäitien (ei siis työssäkäyvien) ajankäyttöä. Mullakin on ainakin yksi tuttu parin lapsen kotiäiti, jolla hirveet pyykkivuoret enkä oikein ymmärrä, miten sitä aina kertyy niin paljon. Samoin jos ollaan kylässä, niin kaikkeen tekemiseen ja esim. tarjoilujen laittoon menee siellä ihan kamalasti aikaa, vaikka itse avustaisin ja siten yrittäisin vauhdittaa asioiden kulkua. Selityksenä se, että pikkulasten takia ei ehdi mitään. Itse sivusta asiaa seuranneena näyttää kyllä enemmän siltä, että kyseinen henkilö ei osaa tehdä selkeää suunnitelmaa siitä, missä järjestyksessä mitäkin tekisi ja siksi ajankäyttö ei ole järkevää. Hyvä äiti hän on lapsilleen eikä kyse ole siitä, vaan tosiaan ajankäytöllisesti ap varmaan on tajunnut jotain, mitä kaikki eivät.

Kyllä mullakin kunnon kotiruuan laittoon menee reilusti yli 20 minuuttia, mutta eihän se ruoka vaadi sataprosenttista läsnäoloa koko ajan, vaan voi siinä sivussa vaikka siivota keittiötä, laittaa pyykit koneeseen tai tehdä jonkun muun pikkuhomman.

En jaksanut kaikkea lukea. Aloittajan nuorin on 2 kk ja nukkuu klo 20 - ? Eikö aamulla herätty imettämään vai tekemään miehelle eväitä? Noin pieni imi rintaa muistaakseni tunteja. En tehnyt päivällä paljoa muuta.

Miten heinäkuun lopussa syntyneen vauvan kanssa on käyty keräämässä marjat åakkaseen

Vierailija kirjoitti:

Mikä ruoka valmistuu alusta loppuun 20 minuutissa?

atrian roiskeläpät

Kyllä kiire on pääasiassa hallitsematonta ajankäyttöä. Mulla oli hyvin aikaa tehdä hommat sekä silloin kun olin kotona, että silloin kun olin töissä ja olla lasten kanssa. Ei mulla ollut helpot lapset ja päiväkotiinkin piti viedä linja-autolla, jos mies oli työmatkalla, missä oli usein. Toinen lapsista oli, ja on yhä, mutta nykyään hoita itse itsensä, pitkäaikaissairas. Nyt lapset ovat jo isoja. 

En tajua tuota teidän valtavaa pyykinlajitteluun menevää aikaa. Itse lajittelen aika tarkasti, mutta kahdessa minuutissa on pyykit koneessa silti. Kyllä, ehdin hyvin tutkia taskut myös. Eikä alushousuja tartte silittää. Ruoka kiehuu hellalla itsestään, kunhan välillä käy vähän sekoittelemassa. En ole edes mikään käsistäni näppärä, mutta ei mulla mene pilkkomiseenkaan kovin kauan. 

Samanlaisia olette kuin työelämässä jotkut. Kiire on kamala, mutta silti aina löytyy aikaa valittaa sitä kiirettä ja pysäyttää hommat sen valittamisen ajaksi. Yksi kotitöitään jatkuvasti valittava toi töihin hienon juustokakun ja valitti, kuinka työläs se oli tehdä. Eli ihan itse aiheutettua kiirettä. Työssä samanlainen, käytti aikaa toisarvoiseen ja valittamiseen todella paljon. 

Olen ehtinyt tehdä kotityöt ja pelata ja ulkoilla lasten kanssa. Tietty jos luuttuaa puhtaita lattioita joka päivä, saahan siitä elämästään kiireisen. Mutta en tajua siivoukseenkaan menevää aikaa. Parissa tunnissa siivoaa jo ison alueen. Teillä on luultavasti liikaa rojua. 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Mikä ruoka valmistuu alusta loppuun 20 minuutissa?

 

 

atrian roiskeläpät

Niihin menee minuutti. 

Aika moni kyllä valmistuu. Pasta ja jauhelihakastike, vaikka laittaisi vihanneksia sekaan ja salaatin tekee siinä välissä, ei niitä koko aikaa tarvitse hämmentää. Tai riisi ja kanasuikaleet, sama kuin edellä.  Kaurapuuro. 

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut kaikkea lukea. Aloittajan nuorin on 2 kk ja nukkuu klo 20 - ? Eikö aamulla herätty imettämään vai tekemään miehelle eväitä? Noin pieni imi rintaa muistaakseni tunteja. En tehnyt päivällä paljoa muuta.

Miten heinäkuun lopussa syntyneen vauvan kanssa on käyty keräämässä marjat åakkaseen

No vastataan nyt vielä.... meillä on marjametsät talon ympärillä, joten vauva nukkui vaunuissa pihalla. Mansikan poimintapaikalle roudasin kyl kans vaunut, ja sielä se vauva meni mukana kuin muutkin lapset. Tänään lapset kävi jo muuten 18.50 yöunille.

Joten tässä on ollut taas iltaa istua ukon kainalossa, se painu jo nukkuu, mä katon telkkaria kymppiin ja nukkumaan. Aamulla ajattelin herätä 5.30, ennen lapsia LAITTAUTUMAAN, JOTTA SE EI OLE LAPSILTA POIS, vaan saan syöttää heitä rauhassa, ja katsotaan pikkukakkosta yhdessä ja sit lähdetään kaupalle ja leikkipuistoon. Ap

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vastaisit täydellinen äiti nyt siihen, että miten niistä huonosti nukkuvista vauvoista saa hyvin nukkuvia? Minäkin mielelläni jaksaisin enemmän, kunhan saisin tuon 9 kk vauvani opetettua nukkumaan.

 

 

Oon joillekkin yrittänyt neuvoa, mutta suuttuvat vaan. Kysyn että oletko alusta lähtien nukuttanut lastasi tietyllä tavalla?

Eli minä olen aina nukuttanut vauvan omassa sängyssä;laittanut hereillä sänkyyn, yhtään mitään ylimääräsiä palveluita antaen yönaikana... Luulen tämän takia lasteni olleen hyviä nukkujia, lapset tosi nopeesti tottuu jos ne saa jotain ylimäärästä kivaa. Aika huonosti taisin selittää. Ap

Minun kumpikaan lapsista ei ole suostunut nukkumaan omassa sängyssään vastasyntyneenä. Esikoista yritin kuukauden ajan nukuttaa omaan sänkyynsä joka yö ja aina jokaisen heräämisen jälkeen. Lopulta olimme miehen kanssa niin uupuneita, että luovutimme ja vauva siirtyi perhepetiin. Yritin aina välillä siirtää vauvaa omaan sänkyynsä nukkumaan, mutta kun ei nukkunut niin ei nukkunut.

Toinen vauvani nukkui "omassa sängyssään" vain ensimmäisen yön sairaalassa. Toisena yönä sairaalassa vauvani raivosi niin, että hoitajakin ehdotti, että ottaisin viereeni nukkumaan. Kotiuduttuani sairaalasta, vauva suostui nukkumaan ainoastaan niin, että vauvalla oli paljas rintani kasvojensa edessä koko yön. Ei mitään mahdollisuuksia saada nukahtamaan omaan sänkyynsä. Pikkuhiljaa onnistuin nukuttamaan vauvan niin, että olen vain vieressä, eikä tarvinnut enää rintaa nukahtamiseen. Omaan sänkyyn onnistuin nukuttamaan vasta puolivuotiaana tassuttelun avulla, mutta yöheräilyä en ole sillä saanut loppumaan.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Minun kumpikaan lapsista ei ole suostunut nukkumaan omassa sängyssään vastasyntyneenä. Esikoista yritin kuukauden ajan nukuttaa omaan sänkyynsä joka yö ja aina jokaisen heräämisen jälkeen. Lopulta olimme miehen kanssa niin uupuneita, että luovutimme ja vauva siirtyi perhepetiin. Yritin aina välillä siirtää vauvaa omaan sänkyynsä nukkumaan, mutta kun ei nukkunut niin ei nukkunut.

Toinen vauvani nukkui "omassa sängyssään" vain ensimmäisen yön sairaalassa. Toisena yönä sairaalassa vauvani raivosi niin, että hoitajakin ehdotti, että ottaisin viereeni nukkumaan. Kotiuduttuani sairaalasta, vauva suostui nukkumaan ainoastaan niin, että vauvalla oli paljas rintani kasvojensa edessä koko yön. Ei mitään mahdollisuuksia saada nukahtamaan omaan sänkyynsä. Pikkuhiljaa onnistuin nukuttamaan vauvan niin, että olen vain vieressä, eikä tarvinnut enää rintaa nukahtamiseen. Omaan sänkyyn onnistuin nukuttamaan vasta puolivuotiaana tassuttelun avulla, mutta yöheräilyä en ole sillä saanut loppumaan.

Ok. Kyllä mä sen tajuan että kaikki vauvat ei vaan totu esim. omaan sänkyyn... ja harmillisen kuulosta, että siis tuota työtähän sulla tuossa on ollut. Mä kyllä osaan olla täysin kiitollinen että mua on siunattu helppohoitoisilla vauvoilla. Kauheaa edes ajatella tuollaista omalle kohdalle. Enkä siksi osaa neuvoakkaan kun ei ole kokemusta sellaisesta. Ap

Hauskoja juttuja,

meillä on kuusi lasta. En tykkää siivota. Meikkaan joskus kun huvittaa, esim ripsiväriä kerhoon. Mutta ei hätää, koska olen niin luonnonkaunis :) heh. 

Me siivotaan aina silloin kun on pakko. Jos haluaisin pitää kaiken siistinä, siivoaisin joka päivä 3-4 h. Mutta usein on onneksi pakko, kun käy vieraita :) Olen kyllä tarvittaessa nopea.

Ruoka valmistuu helposti puolessa tunnissa. Viikonloppuna teemme karjalanpaistia tai tikka masalaa. Arkena lohi uuniin tai kanasuikaleet pannulle. 

Kaikki lapset nukkuvat hyvin. Minä nukun 7-8 h.

Sen ymmärrän, ettei isonkaan perheen kanssa ole välttämättä raskasta. Niin kauan kun koko perhe on terveenä, niin kyllä selviää. Ison perheen kanssa voi myös matkustaa, niin että hengissä selvitään takaisin Suomeen ;)

Ja siis olen kotona, muuten tämä olisi raskasta meille kaikille. 

Organisointikyky, taidot ja hermot kehittyvät vuosien varrella. Ja esikoinen ei istunut rattaissa kovin innokkaana, seuraavat ovat kyllä oppineet. Tai ehkä heillä on ympärillä tarpeeksi seurattavaa. 

Laiskottelen pitkin päivää, en kestäisi ikinä sitä, että vetäisin joka päivän ylitehokkaasti. Makaan mielelläni lastenhuoneen lattialla. Tai lasten kanssa haahuillaan kirppiksellä. Parasta on nähdä kaveriperheitä. 

Aika usein haemme valmisruokaa. Vaihtelua elämään. En ikinä halua superäidiksi, joka tekee kaiken itse. Tarvittaessa teen maailman parasta pullaa. Mutta en jaksa leikkiä lasten kanssa. Mieluummin laulan tai luen. Tai pelataan ulkona.

Joskus on pakko myöntää, että haluaisin neuvoa muita äitejä. Varsinkin rajattomien lasten kanssa. Mutta jokaisella on oikeus omaan tyyliinsä.

Nämä on asioita, joita on tullut tosi paljon mietittyä. Itselläni suurin ero ap:hen on se, että en herää kuudelta, vaan aktiivinen aikani alkaa ennemminkin yhdeksältä, tai pakollisina työaamuina aiemmin. Johan siinä kolmessa tunnissa olis saanut vaikka mitä aikaiseksi.

Lisäksi meidän rauhalliset ja helpot lapset eivät ole koskaan osanneet iltaisin rauhoittaa itseään, vaan heidät on nukutettava vieressä istuen. Meillä olisi kyllä 18.50 liian aikainen nukkumaanmenoaika, eivät saa unta vielä silloin.

Jatkanpa vielä, kun tämä aihe on sydäntä lähellä. Meillä menee aikaa harrastuksiin, mies käy urheilemassa 4 x viikossa ja lisäksi aamuisin salilla enne töihin menoa. On fanaattinen näiden suhteen ja voi huonosti muutoin. Itse juoksen ja käyn salilla ja jumpissa. Teen töitä osaksi etänä ja etäpäivinä minulla on mahdollisuus touhuta aika verkkaisesti, pystyn käymään kaupassa ja laittamaan ruokaa. Viikonloppuisin siivotaan, pestään pyykkiä ja urheillaan.

Ap: lla kuulostaa olevan ihan järjetön määrä energiaa. Itselläni ei ole. Opiskelen, käyn töissä ja olen yhden lapsen yh. 

Aika ei tunnu riittävän tai sitten poden vain turhaa henkistä stressiä. Voisinko saada osan energiastasi? Siis herätä nyt neljältä lenkille? En edes uskaltaisi lenkkeillä yksin siihen aikaan.