Lue keskustelun säännöt.
Mitkä ovat lapsettomuuden parhaat puolet? Miksi kannattaa olla mieluummin lapseton kuin vanhempi?
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Ohi aiheen, olen itse kyllä huomannut päinvastaisen ilmiön mitä tulee väitettyyn lapsettomien itsekkyyteen. Tuntuu että usein juuri he ovat niitä jotka eivät elä pipo kireällä ja jauha vain omista asioistaan vaan osaavat puhua muustakin. Ne jotka saavat lapsia, usein osaavat puhua vain lapsistaan ja tuntuvat korostavan oikeassa olevan asemaansa usein ja olevan vähän itsekkäitä. Ollaan minäminäjamunlapsi-asenteella aina, mutta ihan vain havaintoja lähipiiristä. Tuntuu että sen lapsen myötä saavutetaan joku ihmeellinen asema, jonka avulla ollaan olevinaan parempia kuin muut. Kyllä lapsen hankkiminen on aina itsekäs teko, siinä halutaan täyttää omia tarpeita ja tuoda maailmaan lisää ihmisiä vaikka täällä on jo aivan liikaa, myös niitä kodittomia pieniä lapsia.
Lapsettomuus ei ole itsekästä millään tavoin ketään ihmistä kohtaan, se ei ole keneltäkään millään tavoin pois eikä loukkaa ketään. Ihmistä ei tee itsekkääksi se että ei halua lisääntyä, joten on järjenköyhyyttä väittää lapsetonta itsekkääksi.
Suomesta katoaa suomalaiset. Lisääntyminen täällä ei todellakaan ole itsekästä vaan kokonaisvaltaista. Ja aika usein lapseton on itsekäs omia vanhempiaan kohtaan, kun ei lisäänny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmiten lapsettomien jutut alkavat pyöriä omituisesti vain oman minän ympärillä.
Siksi heitä ei juuri enää olekaan tuttavapiirissä. Kolmikymppisissä eikä ehkä nelikymppisissäkään eroa ei huomaa. Mutta näin viisissäkymmenissä sen huomaa.
Ei kukaan jaksa niitä minä-minä-minä -juttuja loputtomiin. Ei varmaan edes ne toiset lapsettomat. Ei se matkailu ja itsensä ainainen viihdyttäminen tuo lopullista sisältöä elämään.
Ei se tutkimustyökään, puhumattakaan jostain alemman tason toimistotöistä. Ei lapsettomuutta korvaa mikään pseudo-oleminen. Sen verran elämiä olemme, että lisääntyminen on perusasia olemassaolon oikeutukselle.
Sinä voit olla semmoinen eläin, joka oikeuttaa olemassaolonsa lisääntymällä, mutta minä olen semmoinen eläin, jolla on tosi kivaa ihan lisääntymättäkin. :)
T. Jo 50 vuotta tällä tiellä
P.S. Onko minä-minä-minä -jutuilla ja minunlapsi-minunlapsi-minunlapsi -jutuilla jokin olennainen ero?
Epäitsekkyys ei ole sama asia kuin omista lapsista puhuminen. Vaan lapset opettaa sulle sitä epäitsekkyyttä. Hienosti meni kirjoittajan pointti ohi.
Ai tuon tason aivotoiminta? Otetaanpa rautalanka avuksi.
Kahvilla istuu kaksi porukkaa. Toinen porukka puhuu omista asioistaan. Toinen puhuu omista lapsistaan. Millä perusteella jommankumman porukan puheenaiheet pyörivät enemmän puhujien oman itsen ympärillä?
Omituista porukkaa sä tunnetkin. Ymmärrän jos juuri esikoisen saaneet ovat omissa maailmoissaan, mutta vanhat ihmiset ei puhu omista lapsistaan sen enempää kuin omista matkoistaan.
Vastasin tuolle ihmiselle, jonka mielestä lapsettomat puhuvat vain itsestään ja joka antaa ymmärtää, että lapsia tehneiden jutut ovat jotenkin avarampia. Lue koko merkitty ketjunpätkä ennen kuin kommentoit, niin ei mene asian vierestä. Paitsi tietysti tahallisesti, vaiko?
T. Jo 50 vuotta tällä tiellä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohi aiheen, olen itse kyllä huomannut päinvastaisen ilmiön mitä tulee väitettyyn lapsettomien itsekkyyteen. Tuntuu että usein juuri he ovat niitä jotka eivät elä pipo kireällä ja jauha vain omista asioistaan vaan osaavat puhua muustakin. Ne jotka saavat lapsia, usein osaavat puhua vain lapsistaan ja tuntuvat korostavan oikeassa olevan asemaansa usein ja olevan vähän itsekkäitä. Ollaan minäminäjamunlapsi-asenteella aina, mutta ihan vain havaintoja lähipiiristä. Tuntuu että sen lapsen myötä saavutetaan joku ihmeellinen asema, jonka avulla ollaan olevinaan parempia kuin muut. Kyllä lapsen hankkiminen on aina itsekäs teko, siinä halutaan täyttää omia tarpeita ja tuoda maailmaan lisää ihmisiä vaikka täällä on jo aivan liikaa, myös niitä kodittomia pieniä lapsia.
Lapsettomuus ei ole itsekästä millään tavoin ketään ihmistä kohtaan, se ei ole keneltäkään millään tavoin pois eikä loukkaa ketään. Ihmistä ei tee itsekkääksi se että ei halua lisääntyä, joten on järjenköyhyyttä väittää lapsetonta itsekkääksi.
Suomesta katoaa suomalaiset. Lisääntyminen täällä ei todellakaan ole itsekästä vaan kokonaisvaltaista. Ja aika usein lapseton on itsekäs omia vanhempiaan kohtaan, kun ei lisäänny.
Jaa. Minut on sitten varmaan kasvatettu väärin, kun en tunne olevani vanhempieni jatke, jonka kautta nämä voivat elää. Olen itsenäinen aikaihminen, joka tekee omat päätöksensä enkä mikään tahdoton heittopussi.
Jos lapsia tekee vain sen takia, että omat vanhemmat haluavat lapsenlapsia, niin kannattaisi kyllä kyseenalaistaa motiivinsa oikein kunnolla.
(Mitä Suomeen tulee, niin täällä on aina asunut ihmisiä jääkauden jälkeen ja tulee asumaan hyvin todennäköisesti tulevaisuudessakin. Uskonto, kieli, kulttuuri ja tavat - mahdollisesti ihonvärikin - ovat muuttuneet tuhansien vuosien aikana useampaan otteeseen, ja tulevat muuttumaan tulevaisuudessakin. Ei tämä maa tyhjäksi jää. Se, mitä nykyihmiset pitävät "tyypillisenä suomalaisuutena" on ajallisesti pelkkä hyttysen pieru - 200 vuotta ei ole aika eikä mikään.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmiten lapsettomien jutut alkavat pyöriä omituisesti vain oman minän ympärillä.
Siksi heitä ei juuri enää olekaan tuttavapiirissä. Kolmikymppisissä eikä ehkä nelikymppisissäkään eroa ei huomaa. Mutta näin viisissäkymmenissä sen huomaa.
Ei kukaan jaksa niitä minä-minä-minä -juttuja loputtomiin. Ei varmaan edes ne toiset lapsettomat. Ei se matkailu ja itsensä ainainen viihdyttäminen tuo lopullista sisältöä elämään.
Ei se tutkimustyökään, puhumattakaan jostain alemman tason toimistotöistä. Ei lapsettomuutta korvaa mikään pseudo-oleminen. Sen verran elämiä olemme, että lisääntyminen on perusasia olemassaolon oikeutukselle.
Sinä voit olla semmoinen eläin, joka oikeuttaa olemassaolonsa lisääntymällä, mutta minä olen semmoinen eläin, jolla on tosi kivaa ihan lisääntymättäkin. :)
T. Jo 50 vuotta tällä tiellä
P.S. Onko minä-minä-minä -jutuilla ja minunlapsi-minunlapsi-minunlapsi -jutuilla jokin olennainen ero?
Epäitsekkyys ei ole sama asia kuin omista lapsista puhuminen. Vaan lapset opettaa sulle sitä epäitsekkyyttä. Hienosti meni kirjoittajan pointti ohi.
Ai tuon tason aivotoiminta? Otetaanpa rautalanka avuksi.
Kahvilla istuu kaksi porukkaa. Toinen porukka puhuu omista asioistaan. Toinen puhuu omista lapsistaan. Millä perusteella jommankumman porukan puheenaiheet pyörivät enemmän puhujien oman itsen ympärillä?
Omituista porukkaa sä tunnetkin. Ymmärrän jos juuri esikoisen saaneet ovat omissa maailmoissaan, mutta vanhat ihmiset ei puhu omista lapsistaan sen enempää kuin omista matkoistaan.
Vastasin tuolle ihmiselle, jonka mielestä lapsettomat puhuvat vain itsestään ja joka antaa ymmärtää, että lapsia tehneiden jutut ovat jotenkin avarampia. Lue koko merkitty ketjunpätkä ennen kuin kommentoit, niin ei mene asian vierestä. Paitsi tietysti tahallisesti, vaiko?
T. Jo 50 vuotta tällä tiellä
Sinähän se vastailit ohikselle. T: 46v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohi aiheen, olen itse kyllä huomannut päinvastaisen ilmiön mitä tulee väitettyyn lapsettomien itsekkyyteen. Tuntuu että usein juuri he ovat niitä jotka eivät elä pipo kireällä ja jauha vain omista asioistaan vaan osaavat puhua muustakin. Ne jotka saavat lapsia, usein osaavat puhua vain lapsistaan ja tuntuvat korostavan oikeassa olevan asemaansa usein ja olevan vähän itsekkäitä. Ollaan minäminäjamunlapsi-asenteella aina, mutta ihan vain havaintoja lähipiiristä. Tuntuu että sen lapsen myötä saavutetaan joku ihmeellinen asema, jonka avulla ollaan olevinaan parempia kuin muut. Kyllä lapsen hankkiminen on aina itsekäs teko, siinä halutaan täyttää omia tarpeita ja tuoda maailmaan lisää ihmisiä vaikka täällä on jo aivan liikaa, myös niitä kodittomia pieniä lapsia.
Lapsettomuus ei ole itsekästä millään tavoin ketään ihmistä kohtaan, se ei ole keneltäkään millään tavoin pois eikä loukkaa ketään. Ihmistä ei tee itsekkääksi se että ei halua lisääntyä, joten on järjenköyhyyttä väittää lapsetonta itsekkääksi.
Suomesta katoaa suomalaiset. Lisääntyminen täällä ei todellakaan ole itsekästä vaan kokonaisvaltaista. Ja aika usein lapseton on itsekäs omia vanhempiaan kohtaan, kun ei lisäänny.
Jaa. Minut on sitten varmaan kasvatettu väärin, kun en tunne olevani vanhempieni jatke, jonka kautta nämä voivat elää. Olen itsenäinen aikaihminen, joka tekee omat päätöksensä enkä mikään tahdoton heittopussi.
Jos lapsia tekee vain sen takia, että omat vanhemmat haluavat lapsenlapsia, niin kannattaisi kyllä kyseenalaistaa motiivinsa oikein kunnolla.
(Mitä Suomeen tulee, niin täällä on aina asunut ihmisiä jääkauden jälkeen ja tulee asumaan hyvin todennäköisesti tulevaisuudessakin. Uskonto, kieli, kulttuuri ja tavat - mahdollisesti ihonvärikin - ovat muuttuneet tuhansien vuosien aikana useampaan otteeseen, ja tulevat muuttumaan tulevaisuudessakin. Ei tämä maa tyhjäksi jää. Se, mitä nykyihmiset pitävät "tyypillisenä suomalaisuutena" on ajallisesti pelkkä hyttysen pieru - 200 vuotta ei ole aika eikä mikään.)
Kunhan kumosin sun väitteet epäitsekkäästä teosta lapsettomana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle oma aika ja vapaus on tärkeämpää kuin vanhemmuus.
Parhaat puolet
- voi hankkia kissoja ja koiria ja hevosia ja vaikka mitä eläimiä!
- voi viettää joulun alasti villasukissa takkatulen edessä miehen kanssa loikoen, hyvin syöden ja juoden
- voi katsella jännittäviä elokuvia telkkarista ja datailla missä haluaa
- ei tarvitse ostaa jääkaappiin maitoa
- ei tarvitse seurata nettinatiivien 153 somekanavaa valvovana äiskänä
- saa puhua kotona mitä haluaa eikä tarvi pelätä että pirkko-petteri kailottaa kaiken naapurille
- ei tarvitse aamulla hermoilla muiden kuin kahden ihmisen heräämisestä
Ihan vähän kieli poskella vastasin :) olen 50 vee vela
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohi aiheen, olen itse kyllä huomannut päinvastaisen ilmiön mitä tulee väitettyyn lapsettomien itsekkyyteen. Tuntuu että usein juuri he ovat niitä jotka eivät elä pipo kireällä ja jauha vain omista asioistaan vaan osaavat puhua muustakin. Ne jotka saavat lapsia, usein osaavat puhua vain lapsistaan ja tuntuvat korostavan oikeassa olevan asemaansa usein ja olevan vähän itsekkäitä. Ollaan minäminäjamunlapsi-asenteella aina, mutta ihan vain havaintoja lähipiiristä. Tuntuu että sen lapsen myötä saavutetaan joku ihmeellinen asema, jonka avulla ollaan olevinaan parempia kuin muut. Kyllä lapsen hankkiminen on aina itsekäs teko, siinä halutaan täyttää omia tarpeita ja tuoda maailmaan lisää ihmisiä vaikka täällä on jo aivan liikaa, myös niitä kodittomia pieniä lapsia.
Lapsettomuus ei ole itsekästä millään tavoin ketään ihmistä kohtaan, se ei ole keneltäkään millään tavoin pois eikä loukkaa ketään. Ihmistä ei tee itsekkääksi se että ei halua lisääntyä, joten on järjenköyhyyttä väittää lapsetonta itsekkääksi.
Suomesta katoaa suomalaiset. Lisääntyminen täällä ei todellakaan ole itsekästä vaan kokonaisvaltaista. Ja aika usein lapseton on itsekäs omia vanhempiaan kohtaan, kun ei lisäänny.
Jaa. Minut on sitten varmaan kasvatettu väärin, kun en tunne olevani vanhempieni jatke, jonka kautta nämä voivat elää. Olen itsenäinen aikaihminen, joka tekee omat päätöksensä enkä mikään tahdoton heittopussi.
Jos lapsia tekee vain sen takia, että omat vanhemmat haluavat lapsenlapsia, niin kannattaisi kyllä kyseenalaistaa motiivinsa oikein kunnolla.
(Mitä Suomeen tulee, niin täällä on aina asunut ihmisiä jääkauden jälkeen ja tulee asumaan hyvin todennäköisesti tulevaisuudessakin. Uskonto, kieli, kulttuuri ja tavat - mahdollisesti ihonvärikin - ovat muuttuneet tuhansien vuosien aikana useampaan otteeseen, ja tulevat muuttumaan tulevaisuudessakin. Ei tämä maa tyhjäksi jää. Se, mitä nykyihmiset pitävät "tyypillisenä suomalaisuutena" on ajallisesti pelkkä hyttysen pieru - 200 vuotta ei ole aika eikä mikään.)
Juuri näin. Kannattaa harkita, onko järkeä tehdä lapsia tulevaan islamilaiseen suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Parhaat puolet
- voi hankkia kissoja ja koiria ja hevosia ja vaikka mitä eläimiä!
- voi viettää joulun alasti villasukissa takkatulen edessä miehen kanssa loikoen, hyvin syöden ja juoden
- voi katsella jännittäviä elokuvia telkkarista ja datailla missä haluaa
- ei tarvitse ostaa jääkaappiin maitoa
- ei tarvitse seurata nettinatiivien 153 somekanavaa valvovana äiskänä
- saa puhua kotona mitä haluaa eikä tarvi pelätä että pirkko-petteri kailottaa kaiken naapurille
- ei tarvitse aamulla hermoilla muiden kuin kahden ihmisen heräämisestä
Ihan vähän kieli poskella vastasin :) olen 50 vee vela
Öööö, olen 52v kolmen lapsen äiti ja tuota kaikkea voin tehdä, vaikka olen lapsia synnyttänytkin. Lapset ovat jo muuttaneet omilleen joku vuosi sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hui, onpa täällä lapsivihamielistä porukkaa. Minä olen korkeasti koulutettu nainen (amk-tutkinto, kandi ja maisteri) ja rakastan lapsiani. Ihan naurettavaa ihmetellä sitä, että lapsia haluava nojautuisi lapsiinsa tai ajattelisi, että lapsista saa seuraa. Näinhän se on. Suku on suomalaisille valtavan tärkeä, eikä perheen merkitys ole vähentynyt vaikka siteet ovat väljenneet. Nyt ja tulevaisuudessa perhe on monille se viimeinen tuki ja turva, ja tietyssä mielessä koko elämän keskipiste.
Yksinäisyys on räjähtänyt kaupungistumisen ja lapsettomuuden yleistymisen myötä. Jos ei ole lapsia, on vähemmän kiinteitä kontakteja nuorempiin sukupolviin. Ja niitä kiinteitä, tunnepitoisia kontakteja tarvitaan, jotta siteet olisivat vanhuudenhöperönäkin vahvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaat puolet
- voi hankkia kissoja ja koiria ja hevosia ja vaikka mitä eläimiä!
- voi viettää joulun alasti villasukissa takkatulen edessä miehen kanssa loikoen, hyvin syöden ja juoden
- voi katsella jännittäviä elokuvia telkkarista ja datailla missä haluaa
- ei tarvitse ostaa jääkaappiin maitoa
- ei tarvitse seurata nettinatiivien 153 somekanavaa valvovana äiskänä
- saa puhua kotona mitä haluaa eikä tarvi pelätä että pirkko-petteri kailottaa kaiken naapurille
- ei tarvitse aamulla hermoilla muiden kuin kahden ihmisen heräämisestä
Ihan vähän kieli poskella vastasin :) olen 50 vee vela
Öööö, olen 52v kolmen lapsen äiti ja tuota kaikkea voin tehdä, vaikka olen lapsia synnyttänytkin. Lapset ovat jo muuttaneet omilleen joku vuosi sitten.
Mä olen tehnyt lastenkin kanssa, olen rento mutsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaat puolet
- voi hankkia kissoja ja koiria ja hevosia ja vaikka mitä eläimiä!
- voi viettää joulun alasti villasukissa takkatulen edessä miehen kanssa loikoen, hyvin syöden ja juoden
- voi katsella jännittäviä elokuvia telkkarista ja datailla missä haluaa
- ei tarvitse ostaa jääkaappiin maitoa
- ei tarvitse seurata nettinatiivien 153 somekanavaa valvovana äiskänä
- saa puhua kotona mitä haluaa eikä tarvi pelätä että pirkko-petteri kailottaa kaiken naapurille
- ei tarvitse aamulla hermoilla muiden kuin kahden ihmisen heräämisestä
Ihan vähän kieli poskella vastasin :) olen 50 vee vela
Öööö, olen 52v kolmen lapsen äiti ja tuota kaikkea voin tehdä, vaikka olen lapsia synnyttänytkin. Lapset ovat jo muuttaneet omilleen joku vuosi sitten.
Mä olen tehnyt lastenkin kanssa, olen rento mutsi.
Vietät joulua alasti miehen kanssa etkä välitä, heräävätkö lapset kouluun vai eivät? Todella "rennolta" mutsilta tosiaan vaikutat.
Uskomattomia nämä lisääntyjien vakuuttelut. :D
Vierailija kirjoitti:
Kaikista näistä huonoista puolista huolimatta haluan kuitenkin yhden lapsen. Perheeni ja läheiset ihmiset ovat minulle tärkein asia maailmassa. Vaikka lapsettomana olisi enemmän rahaa ja aikaa matkusteluun, harrastamiseen, sisustamiseen ym. nautin kuitenkin kaikkein eniten perheen kanssa vietetystä ajasta ja haluan vuorollani perustaa oman pienen perheeni mieheni kanssa. Ihan samalla tavalla kisumisuni ovat aiheuttaneet paljon huolta ja rahanmenoa sairauksineen ja tarpeineen, mutta myös tuoneet elämääni niin paljon iloa ja rakkautta, että sitä ei voi rahassa mitata. En mistään hinnasta haluaisi olla kissaton, enkä myöskään jäädä lapsettomaksi.
Kiitos tästä viestistä, oikeasti. Se onnistui jotenkin tosi näppärästi tiivistämään ajatukseni ja selkeyttämään niitä. Tuli tosi liikuttunut ja vähän helpottunut olo. Mulla on ollut pitkään ikävän ristiriitainen olo, kun tuntuu että kaikki järkisyyt puhuvat vapaaehtoisen lapsettomuuden puolesta, se olisi hyvä asia ja oikein, mutta silti on tunne siitä että voisin olla vanhempi yhdelle lapselle. Ja minullakin on kissa, joka saa minut joka päivä iloiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hui, onpa täällä lapsivihamielistä porukkaa. Minä olen korkeasti koulutettu nainen (amk-tutkinto, kandi ja maisteri) ja rakastan lapsiani. Ihan naurettavaa ihmetellä sitä, että lapsia haluava nojautuisi lapsiinsa tai ajattelisi, että lapsista saa seuraa. Näinhän se on. Suku on suomalaisille valtavan tärkeä, eikä perheen merkitys ole vähentynyt vaikka siteet ovat väljenneet. Nyt ja tulevaisuudessa perhe on monille se viimeinen tuki ja turva, ja tietyssä mielessä koko elämän keskipiste.
Yksinäisyys on räjähtänyt kaupungistumisen ja lapsettomuuden yleistymisen myötä. Jos ei ole lapsia, on vähemmän kiinteitä kontakteja nuorempiin sukupolviin. Ja niitä kiinteitä, tunnepitoisia kontakteja tarvitaan, jotta siteet olisivat vanhuudenhöperönäkin vahvat.
Todella epähistoriallinen näkemys. Oman perheen ja suvun pariin sulkeutuminen on ilmiönä nuorempi kuin teollistuminen. Perheettömiä ihmisiä on ollut Suomessa aina, ja ihmissuhteita on nimenomaan perinteisesti solmittu ihan sukurajoista välittämättä, naapureiden ja kyläläisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaat puolet
- voi hankkia kissoja ja koiria ja hevosia ja vaikka mitä eläimiä!
- voi viettää joulun alasti villasukissa takkatulen edessä miehen kanssa loikoen, hyvin syöden ja juoden
- voi katsella jännittäviä elokuvia telkkarista ja datailla missä haluaa
- ei tarvitse ostaa jääkaappiin maitoa
- ei tarvitse seurata nettinatiivien 153 somekanavaa valvovana äiskänä
- saa puhua kotona mitä haluaa eikä tarvi pelätä että pirkko-petteri kailottaa kaiken naapurille
- ei tarvitse aamulla hermoilla muiden kuin kahden ihmisen heräämisestä
Ihan vähän kieli poskella vastasin :) olen 50 vee vela
Öööö, olen 52v kolmen lapsen äiti ja tuota kaikkea voin tehdä, vaikka olen lapsia synnyttänytkin. Lapset ovat jo muuttaneet omilleen joku vuosi sitten.
Mä olen tehnyt lastenkin kanssa, olen rento mutsi.
Vietät joulua alasti miehen kanssa etkä välitä, heräävätkö lapset kouluun vai eivät? Todella "rennolta" mutsilta tosiaan vaikutat.
Uskomattomia nämä lisääntyjien vakuuttelut. :D
Meillä kuljetaan paljon alasti ja lapset kyllä heräävät ihan itse kouluun. Ei elämä ole niin mustavalkoista, kun lapsettomat tuntuu kuvittelevan. Siinä on väritkin.
- Voi harrastaa seksiä milloin haluaa
- Naisen kroppa ei mene raskaudesta ja synnytyksestä pilalle
- Voi nukkua milloin haluaa
- Voi matkustella niin paljon kuin haluaa
- Voi lähteä extempore ravintolaan viettämään iltaa aikuisten kesken
- Saa rauhassa lukea kirjaa
- Ei tarvitse pyykätä lasten vaatteita, ei tehdä niille ruokaa, siivota niiden sotkuja eikä muutenkaan passata niitä.
Onhan noita syitä satoja. Terveisin onnellinen mutta ei yksinäinen vela.
Vierailija kirjoitti:
- Voi harrastaa seksiä milloin haluaa
- Naisen kroppa ei mene raskaudesta ja synnytyksestä pilalle
- Voi nukkua milloin haluaa
- Voi matkustella niin paljon kuin haluaa
- Voi lähteä extempore ravintolaan viettämään iltaa aikuisten kesken
- Saa rauhassa lukea kirjaa
- Ei tarvitse pyykätä lasten vaatteita, ei tehdä niille ruokaa, siivota niiden sotkuja eikä muutenkaan passata niitä.
Onhan noita syitä satoja. Terveisin onnellinen mutta ei yksinäinen vela.
Kaikki tunnutte puhuvan pikkulapsiajasta joka menee ohi muutenkin liian nopeaan.
Vierailija kirjoitti:
Hui, onpa täällä lapsivihamielistä porukkaa. Minä olen korkeasti koulutettu nainen (amk-tutkinto, kandi ja maisteri) ja rakastan lapsiani. Ihan naurettavaa ihmetellä sitä, että lapsia haluava nojautuisi lapsiinsa tai ajattelisi, että lapsista saa seuraa. Näinhän se on. Suku on suomalaisille valtavan tärkeä, eikä perheen merkitys ole vähentynyt vaikka siteet ovat väljenneet. Nyt ja tulevaisuudessa perhe on monille se viimeinen tuki ja turva, ja tietyssä mielessä koko elämän keskipiste.
Yksinäisyys on räjähtänyt kaupungistumisen ja lapsettomuuden yleistymisen myötä. Jos ei ole lapsia, on vähemmän kiinteitä kontakteja nuorempiin sukupolviin. Ja niitä kiinteitä, tunnepitoisia kontakteja tarvitaan, jotta siteet olisivat vanhuudenhöperönäkin vahvat.
Tämä on sinänsä aika vieras käsite minulle. Oma sukuni on todella repaleinen ja kaikilla on jotain kitkaa toistensa kanssa. Tuskin olen ainoa. On muuten sinänsä mielenkiintoista nähdä väitettävän että suku on nimenomaan suomalaiselle tärkeä. Oletko koskaan käynyt etelämmässä tai patrioottisissa maissa. Niissä suku vasta onkin jalustalla. Mutta noin yleisesti koen viestistäsi että sinua liikuttelee jokin yksinäisyyden ja turvattomuuden pelko. Lapsia kyllä taatusti voi hankkia puhtaasta rakkaudesta lapsiin kuin että pelkäisi tulevaisuutta ilman niitä. Vela.
Vierailija kirjoitti:
- Voi harrastaa seksiä milloin haluaa
- Naisen kroppa ei mene raskaudesta ja synnytyksestä pilalle
- Voi nukkua milloin haluaa
- Voi matkustella niin paljon kuin haluaa
- Voi lähteä extempore ravintolaan viettämään iltaa aikuisten kesken
- Saa rauhassa lukea kirjaa
- Ei tarvitse pyykätä lasten vaatteita, ei tehdä niille ruokaa, siivota niiden sotkuja eikä muutenkaan passata niitä.
Onhan noita syitä satoja. Terveisin onnellinen mutta ei yksinäinen vela.
Olen menettänyt jotain kun en minäkään ole lasten vaatteille tehnyt ruokaa tai siivonnut niiden sotkuja. Meillä kyllä lapset kokkaa arkiruuan meille joka päivä.
En ole siis alunperinkään väittänyt kenenkään puhuvan mistään mitään. Korjasin vain erheellisiä tietojasi.