Lue keskustelun säännöt.
Ysärinuoret! Mitä asioita 90-luvusta muistellaan nyt väärin tässä ysäribuumissa?
Mikä on jäänyt unholaan ja mikä on ylikorostettu?
Kommentit (805)
Muistatteko sen vahvan tuoksun jota venäläisnaiset käyttivät, kun tulivat Suomeen tuolloin mm ostamaan sukkahousuja? Se oli joku "Moskovan punainen" tai muu nimeltään? Sellainen todella itätyttötyylinen tuoksu? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo sanoi että näytän venäläiseltä joulukuuselta....
Tarkoitti vissiin, että vänäläiseltä h*oralta, mutta ei kehdannut... :D :D :D
Maksullisista naisista kohistiin Karpoa myöten, ilmiö oli uusi ja rantautui Suomeen Neuvostoliiton romahdettua. Kaikkea luxusta toisaalta kadehdittiin ja ihailtiin, toisaalta pidettiin arveluttavana ryssätouhuna.
Naiset eivät pukeutuneet seksikkäästi, ja esim. ysärin alkupuolella et todellakaan nähnyt edes baarissa yhtään naista, jolla olisi ollut korkokengät jalassa, saati minihame. Tällä tavalla pukeutuvat naiset olivat ilman muuta venäläisiä tai virolaisia... ainakin ihmisten mielestä. Perään huutelu oli yleistä, jos olit yhtään rohkeammin pukeutunut.
Katsokaa muuten Lauri Törhösen leffa Insiders. Se kertoo 80/90-lukujen taitteesta, ja tyyli just sen ajan mukaista! Juuri ennen sitä hetkeä, kun Suomi putosi puusta...
Ysärillä alkoi ne rikossarjat Suomessa jotka tulivat tuolta idästä. Minihameinen itätyttö seisoi keskellä pimeää tietä ja huitoi apua, suomalaismies pysähtyi, takaa tuli itämiesjoukko ja kuski lyötiin tajuttomaksi ja auto sekä rahat vietiin. Moni hoksasi onneksi ne miehet pysähdyttyään, ja kaasutteli tiehensä.
Vuosikymmen on pitkä aika. Ainakin 89 oli vielä neonvärit ja pyöräilyhousut kuumaa kamaa. Samoin ah niin järkyttävän hiostavat Very Nice keinonahkahousut, joiden kanssa käytin järkyttävät olkatoppaukset sisältänyttä vyötärömittaista takkia.
Sitten oli 501 aika, löysät farkut kurottiin vyöllä. Puolesta välistä en muista oikein mitään, mutta loppu vuosikymmenen aikaan ainakin olkatoppaukset oli jo totaalisen out enkä muista että paljon farkkuja olis käytetty. Ainakin jotain harmaita ja mustia suoria housuja, vaikken minäkään mikään vanha ollut. Caterpillar tennarit oli tosi in jossain kohtaa.
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo sanoi että näytän venäläiseltä joulukuuselta....
Tarkoitti vissiin, että vänäläiseltä h*oralta, mutta ei kehdannut... :D :D :D
Maksullisista naisista kohistiin Karpoa myöten, ilmiö oli uusi ja rantautui Suomeen Neuvostoliiton romahdettua. Kaikkea luxusta toisaalta kadehdittiin ja ihailtiin, toisaalta pidettiin arveluttavana ryssätouhuna.
Naiset eivät pukeutuneet seksikkäästi, ja esim. ysärin alkupuolella et todellakaan nähnyt edes baarissa yhtään naista, jolla olisi ollut korkokengät jalassa, saati minihame. Tällä tavalla pukeutuvat naiset olivat ilman muuta venäläisiä tai virolaisia... ainakin ihmisten mielestä. Perään huutelu oli yleistä, jos olit yhtään rohkeammin pukeutunut.
Katsokaa muuten Lauri Törhösen leffa Insiders. Se kertoo 80/90-lukujen taitteesta, ja tyyli just sen ajan mukaista! Juuri ennen sitä hetkeä, kun Suomi putosi puusta...
Teknoa soittavissa 18vee ikärajapaikoissa näki mekkoa, paljettia, pvc-muovivaatteita ja korkkareita ysärin paremmalla puolella.
Alkupuolella taisi olla enemmän grungemuotia eli flanellipaitoja ja löysiä farkkuja? Porukka viihtyi paremmin pubeissa eikä discoissa.
Ysärin puolessa välissä oli purjehduskengät, ja Vaatehuoneen kansitakit! Simo Vaatehuoneelta mainosti niitä ja hinta ysiysi (markkaa)!
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo sanoi että näytän venäläiseltä joulukuuselta....
Tarkoitti vissiin, että vänäläiseltä h*oralta, mutta ei kehdannut... :D :D :D
Maksullisista naisista kohistiin Karpoa myöten, ilmiö oli uusi ja rantautui Suomeen Neuvostoliiton romahdettua. Kaikkea luxusta toisaalta kadehdittiin ja ihailtiin, toisaalta pidettiin arveluttavana ryssätouhuna.
Naiset eivät pukeutuneet seksikkäästi, ja esim. ysärin alkupuolella et todellakaan nähnyt edes baarissa yhtään naista, jolla olisi ollut korkokengät jalassa, saati minihame. Tällä tavalla pukeutuvat naiset olivat ilman muuta venäläisiä tai virolaisia... ainakin ihmisten mielestä. Perään huutelu oli yleistä, jos olit yhtään rohkeammin pukeutunut.
Katsokaa muuten Lauri Törhösen leffa Insiders. Se kertoo 80/90-lukujen taitteesta, ja tyyli just sen ajan mukaista! Juuri ennen sitä hetkeä, kun Suomi putosi puusta...
Teknoa soittavissa 18vee ikärajapaikoissa näki mekkoa, paljettia, pvc-muovivaatteita ja korkkareita ysärin paremmalla puolella.
Alkupuolella taisi olla enemmän grungemuotia eli flanellipaitoja ja löysiä farkkuja? Porukka viihtyi paremmin pubeissa eikä discoissa.
Ysärin puolessa välissä oli purjehduskengät, ja Vaatehuoneen kansitakit! Simo Vaatehuoneelta mainosti niitä ja hinta ysiysi (markkaa)!
Nyt harmittaa kun mun sikamakee helly Hansen kansitakki ei ole enää tallessa. Se olis niin siisti nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Glitter meikit olivat silloin muodissa ja taas nykyään.
Aknesta kärsineenä muistan, että kasvomeikit olivat karsean huonoja nykypäivään verrattuna. Hyvin vaalealle iholle ei tahtonut löytää luonnollisen väristä meikkivoidetta. Kaikki sävyt taittoivat aina sellaiseen punertavaan sävyyn, jota ei esiinny kellään luonnostaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin ysärin lopussa jo teini-ikäinen, mutta muuten näkökulmani on ysärilapsen. Luulen, että nykypäivän teineillä on somen ja erilaisten virtuaaliyhteisöjen avulla helpompaa löytää samanhenkistä seuraa vaikka asuisi syrjemmässäkin. Minä olin itse hyvin pieneltä paikkakunnalta kotoisin, ja hyvin yksinäinen, kun samoista asioista kiinnostuneita ei asunut lähellä, eikä ollut paikkoja joissa heihin olisi päässyt tutustumaan. Televisio tavallaan avasi ikkunaa siihen maailmaan. Muistan kuinka katsoin Jyrkiä koulun jälkeen, ja tuntui siltä, että Helsinki on joku ihan oma planeettansa valovuosien päässä. :D
Silloin monet oli köyhiä, ei ollut varaa ostaa lapsille aitoa Nintendoa, uutta pyörää... vaikka eivät maksaneet juuri mitään silloin. Vähäiset rahat laitettiin säästöön, eikä kulutettu kuten nykyään.
Se harmittaa, ettei silloin ollut digikameroita/kamerakännyköitä niin olisi niiltä ajoilta arkisia kuvia, eikä vain koulu ja juhlakuvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ollut edes tietoinen mistään ysäribuumista. En edes 2015, jolloin ketju on aloitettu.
Ysäriltä jäi kossukola. Mitä tahansa nykyisin tilaatkaan, niin et sä kyllä kossukolaa enää tilaa. Silloin se taas oli "perus" mitä juotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista kyllä ollenkaan tuota, että farkut olivat välillä poissa muodista. En varmaan ole huomannut sitä. Sen muistan, että ysärin lopulla oli paljon villakangashousuja, sellaisia harmaita.
Vierailija kirjoitti:
Olin ysärin lopussa jo teini-ikäinen, mutta muuten näkökulmani on ysärilapsen. Luulen, että nykypäivän teineillä on somen ja erilaisten virtuaaliyhteisöjen avulla helpompaa löytää samanhenkistä seuraa vaikka asuisi syrjemmässäkin. Minä olin itse hyvin pieneltä paikkakunnalta kotoisin, ja hyvin yksinäinen, kun samoista asioista kiinnostuneita ei asunut lähellä, eikä ollut paikkoja joissa heihin olisi päässyt tutustumaan. Televisio tavallaan avasi ikkunaa siihen maailmaan. Muistan kuinka katsoin Jyrkiä koulun jälkeen, ja tuntui siltä, että Helsinki on joku ihan oma planeettansa valovuosien päässä. :D
Mulle Radio Mafia oli tosi tärkeä samassa mielessä, portti maailmaan. Siinä oli asiaohjelmia, erikoista musiikkia ja huumoria.
Teksti-tv:ssä ja lehdissä oli kirjeenvaihtoilmoitukset. Hevoshullun julisteiden toinen puoli oli täynnä niitä. Kirjoitan yhä erään kanssa, ystävyyttä vuodesta 1996.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin tuntui että melkein kaikki kuuntelivat black metallia. Nyt sitä ei taida muistaa kukaan.
Kyllä ne samat tyypit kuuntelee edelleen black metallia. se ei vaan näy päällepäin pukujen ja skragojen takaa :D
Täällä yksi ilmouttautuu vaikkei sitä jakkupuvun alta heti huomaakaan ;) Suosikkibändinä aina ja iänkaikkisesti alkuaikojen Metallica.
T: Kansainvälisen firman pääjohtajan sihteeri vm-73.
1991 oli kyllä musiikillisesti yksi historian parhaimpia vuosia. Menee melkein ohi jopa vuodesta 1967. Tai näin ainakin tämän keski-ikäisen mummon mielestä.
Pottatukka oli minun mielestäni hieno. Sopi tytöillekin. Nykyään sitä ei taida olla kenelläkään.
Vierailija kirjoitti:
En muista kyllä ollenkaan tuota, että farkut olivat välillä poissa muodista. En varmaan ole huomannut sitä. Sen muistan, että ysärin lopulla oli paljon villakangashousuja, sellaisia harmaita.
Sellanen kausi oli kyllä. Muistan, miten City-lehti otsikoi kannessaan "Miksi denimin suosio kului puhki?" Mutta ilmeisesti se ei ollut ympärillä vaan 2000-luvun alussa. Farkut korvasivat nuorilla pojilla semmoset yleensä kerman väriset, leveät reisitaskuhousut. Samaan aikaan oli muodissa semmonen löysälierinen hattu. Tää video on omistanut kyseisen tyylin sika hyvin:
No varmaan eniten se, että harva oli niin viimeisen päälle muotikuteissa, meikattu ja laittautunut kuin nykyisin. Saatettiin aikamoisissa rytkyissä liikkua ja tosi vähäisissä meikeissä, hiukset vaikka miten ja silti oltiin ihan ”ok”. Itselläkin oli ysäriteininä toki ulkonäköpaineita, mutta nykynuoret (tytöt) kyllä käy sääliksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oudot aikamääritteet kirjoitti:
Miksi yleensä koko sellaisia 'pika-aikamääritteitä' kuin 'kasari' (huom. keittoastian nimi) ja 'ysäri' (tuo mieleen lähinnä vain jonkun 'jysäyksen' ) ?
Sitä ennenhän olisi loogisesti pitänyt olla 'seitsari' ('se itsari') ja 'kuusari' (' Ari hevonkuusessa' ) ja 'viisari' ?
Vai onko kyseessä vain joku , 20 vuotta kestänyt maailma?
Selittäkää mulle.
En ole sosiologi tai kielitieteilijä, mutta maalaisjärkeni sanoo, että sanan "kasari" ovat keksineet seitsemänkymmentäluvulla syntyneet, jotka ovat halunneet keskustella omasta nuoruusvuosikymmenestään. Ja 70-luvun nuorena en voi muuta kuin sanoa, että hyvän sanan keksivät. Miksi heille ei ole kelvannut äitien ja isoäitien kieli, on ikuinen hämmästelyn aihe asiassa kuin asiassa maailman ja kielen muuttuessa. Ysäriä parempaa sanaa olisi vaikea keksiä kasarin rinnalle. Joidenkin vuosien kuluttua nähdään, mikä sana saadaan kymmenluvulle. Millenniaalit, pankaa parastanne :)
Mutta siihenpä se nimikekseliäisyys sitten loppuikin.
Kaksi vuosikymmentä vain. Isoäidille ja sanakirjalle 'kasari' on kyllä edelleenkin vain keittoastia ja esim 2030- luvun nuoret eivät varmaan tuota sen sanan vuosikymmentä tarkoittavaa merkitystä tule muistamaankaan.
Ennen oli vain 'viiskytluku' ja 'kuuskytluku' ja 'seitkytluku', mutta kahDeksankymmentäluku ja yhDeksänkymmentäluku kun sisältävät molemmat d:n, niin vaikeampiahan ne kai ovat lausua joillekin helppoon pikakieleen pyrkiville.
Tätä pidän todennäköisimpänä selityksenä tuolle ilmiölle. ( voisi kyllä sanoa 'kaheskytluku' ja 'yheskytluku', mutta se kai ei olisi niin hienoa nuorisokieltä, tai sellaista vaikutelmaa tavoittelevaa) ja ilmeisesti se vuosikymmentä tarkoittava '-luku' on ajanilmauksena sekin jätetty pois. Kieli köyhtyy.
En usko että kekseliäisyys loppui, ei vaan ole ollut kiinnostusta.
Tarkoitti vissiin, että vänäläiseltä h*oralta, mutta ei kehdannut... :D :D :D
Maksullisista naisista kohistiin Karpoa myöten, ilmiö oli uusi ja rantautui Suomeen Neuvostoliiton romahdettua. Kaikkea luxusta toisaalta kadehdittiin ja ihailtiin, toisaalta pidettiin arveluttavana ryssätouhuna.
Naiset eivät pukeutuneet seksikkäästi, ja esim. ysärin alkupuolella et todellakaan nähnyt edes baarissa yhtään naista, jolla olisi ollut korkokengät jalassa, saati minihame. Tällä tavalla pukeutuvat naiset olivat ilman muuta venäläisiä tai virolaisia... ainakin ihmisten mielestä. Perään huutelu oli yleistä, jos olit yhtään rohkeammin pukeutunut.
Katsokaa muuten Lauri Törhösen leffa Insiders. Se kertoo 80/90-lukujen taitteesta, ja tyyli just sen ajan mukaista! Juuri ennen sitä hetkeä, kun Suomi putosi puusta...
🇺🇦🇮🇱