Mies haluaa jättää yhtäkkiä kuuden vuoden jälkeen.

Mielestäni kaksi EHJÄÄ perhettä on parempi vaihtoehto kuin yksi rikkinäinen.

Se vain edellyttää valtavaa ymmärrystä, hyväksymistä ja kasvua jotta voidaan taata lapsille turvallinen olo uudessa järjestelyssä. Silloin jos päätetään erota pitää oppia hyväksymään se toinen osapuoli eikä kasvattaa vihaa sillä lapset kokee sen todella pahana.



Mielipiteitä on tietenkin monia, ihmisiä on monia ja henkiset voimavarat vaihtelevat. Joten jokainen tekee ratkaisut oman elämän kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.



Älkää ihmiset eläkö harhaisissa kuvitelmissa että avioerolapset säilyvät ehjinä erosta. Avioerolapsen turva voi olla aika näennäistä uudessa järjestelyssä. Se arkitodellisuus, jossa lapsi on oppinut elämään revitään rikki, kun erotaan ja silloin kaikki minkä lapsi tietää tutuksi ja turvalliseksi katoaa. Lapsen ei silti ole hyvä kasvaa myöskään rikkinäisessä perheessä.

ups we go ^^

huhuuuu ....

Pitäs töihin päästä ja joutuu nyt ilm viemään lapsen omille vanhemmilleen hoitoon (pph lomalla, soitti ja kysyi onko hoidon tarvetta ilmoitin ettei loppuviikolla ole) ELi nyt mies joutuu kohtaan myös vanhempansa ekan kerran lähtönsä jälkeen ja jotain selitteleen. Ei ole vastannut myöskään heidän puheluihin tms.



Alkaa rakkaus miestä kohtaan muuttua vihaksi ja inhoksi ja se ei tiedä hyvää tulevaisuudelle lapsen kannalta.



Mies luulee nyt olevansa onnellinen tämän uuden seurassa ja ei oikeasti näe ja tajua että se ei kestä kauan, kun sen onnettomuuden aiheuttanut pääosin se itse, kun on ihan hukassa itsensä kanssa. Säälittävää ja mies sen kyllä joku päivä vielä tajuaa mutta silloin ihan liian myöhäistä.



Ap

" olisi pitänyt pitää huolta" ja miettiä asioita ja huomata miehen paha olo? Eikö mies voi itse tehdä asialle jotain ja yrittää parantaa tilannetta? Eikö mies voisi ottaa asioita esille, jos jokin mättää? Varsinkin, jos ajatukset on menossa jo niin pitkälle, että on ero mielessä?

siitä miten aiotte hoitaa nykyisen kotinne asuntolainan (jota teillä ilmeisesti on). Vaadi, että kantaa ainakin taloudellisen vastuunsa, jos olette pankille velkaa. Voi pistää miettimään kun joutuu kohtaamaan KAIKKI ratkaisunsa seuraukset.

Jos kerran on uusi asunto ja kaikkee niin luuleeko hän todella että ihastuksen ja uuden naisen kautta hän voi kaiken vastuun ja taakan jättää sinelle...pysy nyt tarpeeksi kauan pois ja anna miehen kantaa vastuunsa siitä mitä on tehnyt jo tunteiden tasolla sinulle...JA tottakai kaikesta muustakin.Kuulostaa kyllä sillä tavalla tutulta tilanteelta että kolmen kympin kynnyksellä mietitään että tätkö halusin jne jne .Monesti yhteinen kiireetön aika ja pienin askelin eteneminen on parasta terapiaa jos ei suurempia loukkauksia ole vielä tapahtunut...(pettämistä jne)Toivon todellakin jaksamista ja yhteisiä antoisia hetkiä teille.Keskustelemalla voitte saada uuden alun....

Joudutaan muuttaan lapsen kansa johonkin vuokralle, pähimmassa tapauksessa nykyisestä talosta jää velkaa, hoitopaika vaihto jne. Sanoi että " no oon" , todella ei-vakuuttavasti. Eli ei se oikesti ole edes ajatellut tätä kaikkea. on vain uuden ihastuksen sokeuttamana ja luulee kaiken nyt kokrjaantuneen.



Ei ole ikinä osannut raha-asioita hoitaa (minä hoitanut kaiken), eli senkin takia tietää ettei kanna vastuutaan tai ajattele tuommoisia seurauksia. Pistän miehen kyllä maksamaan ja kunnolla, ei se tästä helpolla tule pääsemään mutta kun en vain haluaisi vielä luovuttaa kun tietää että se on nyt vaan seonnut.



Ap

olikin vanha juttu.

Olisi kiva kuulla ap:n kuulumiset!!!

ei kai tajua vastuutaan lapsesi onnesta. Haluaa vain miettiä, mikä hänet itsensä tekisi onnelliseksi. Vastenmielistä. Hän on mielestäni sitoutunut olemaan kanssasi, kun teki lapsen kanssasi. Ei sitä nyt enää pitäisi pystyä perumaan. Ymmärrän silti, ettet sinä sille mitään voi. Miten miehen saisi muutettua enemmän lapsen kuin itsensä etua ajattelevaksi.

mies (joka on mun ex.) jätti kaverini ja heidän 2-vuotiaan lapsensa. Naimisissa oltiin oltu 4 vuotta ja sitä ennen seurusteltu noin 2 vuotta. Ne on olleet erossa jo 6 vuotta. Naimisiin mennessään olivat noin 26-vuotiaita.



Miehellä ei edelleenkään ole toista naista, kuten ei ollut erotessakaan. Mies vain erosi selvästä itsekkyydestä. Ei viitsinyt perhe-elämän velvollisuuksia ja korviansa kipuilevaa 2-vuotiasta. Molemmat vanhemmat kävivät töissä, mutta mies ei osallistunut kotihommiin. Tyyli oli: kyllä se lapsi saa olla olohuoneessa kanssani, kun valmistat ruokaa ja minä katson tv:tä, mutta en seurustele lapsen kanssa. No, keittiöönhän se lapsi juoksi.



Mies oli kylmä yrittäjäpersoona. Hänelle yritys oli se tärkein, vaikka yhdenmiehen pikkupulju olikin. Hyvä, että itse en mennyt tämän miehen kanssa naimisiin. En kyllä huomannut, miten hirveän itsekäs ja oman hyvän hakuinen hän oli. Heidän lapsensa 2v kaipaili kovasti isäänsä ja isä vaan kertoi äidille, miten hän on onnellinen, kun ei tarvitse kuunnella korvakipuhuutoa. Kamala mies kertakaikkiaan.

Ottaa vastuun lapsesta ja tekee paljon kotihommia (enemmän kuin minä), olen jopa miettinyt pitäisikö miehen ottaa lapsi jos ero todella tulee, vaikka en sitä iloa hänelle tällä hetkellä voisi suoda. Eli vastuunsa kyllä kantaa, mutta tällä hetkellä ei tunne olevansa onnellinen kanssamme. (kanssani)



Pahinta on kuitenkin, että ei olla yritetty edes vielä selvittää ongelmiamme, olen varmasti ollut hankala puoliso ja itsellänikin on ollut todella vaikeaa viime vuosi töihin ja rahahuoliin liittyen ym, mutta ei ole tullut hetkeksikään mieleeni luovuttaa. Ja nyt tuntuu että mies luovuttaa ihan liian helpolla. Tämä ihastuminen toiseen nyt ei ainakaan helpota tilannetta ja sen oman päänsä ja halujensa selvittämistä, päinvastoin. Voi toiv se nyt tulis järkiinsä. Lupasi loppuviikon mennessä selvittää itsensä kanssa asiat (kuulostaa kyllä siltä että sen toisen???) Apua tätä. Tulee varmaan toistelua paljon, mutta tämä kirjottaminen kyllä helpottaa ja selvittää myös omaa pääntäni paljon, kiitos taas mukana eläneille :)



Ap

Kyllä sinunkin tunteillasi ja elämälläsi on merkitystä. Haluatko sinä olla tuollaisen miehen pompoteltavana? Älä anna miehen päättää jatkatteko suhdettanne, vaan sano, että sinulle riittää tuollainen jahkailu ja pärjäät kyllä ilman miestäkin.

Ei se uskottomuus varmasti ole ainoa ongelma teidän suhteessa, se saattaa olla miehen (huono) tapa etsiä pakotietä siitä varsinaisesta ongelmasta. Jos sanot että sinulla on ollut kauhea vuosi, voi olla että miehelläsi on ollut myös. Ehkä hän on kokenut että teidän läheisyys on hävinnyt aikaa sitten ja tilalle on tulleet raha- ja muut huolet. Silloin voi etsiä korvikkeeksi jotain muuta huumetta.



Ei sinun tarvitse häntä pihalle heittää, voithan sanoa että kyllä tekin voitte asianne vielä selvittää, tämä oli vain tällainen pysähtymisen paikka. Mutta jos annat vielä mahdollisuuden selvittää ja yrittää, voi olla että hänkin jaksaisi vielä teidän kanssanne.





http://www.vaestoliitto.fi/yksilo-ja_pariterapia/artikkeleita/?x13200=2…

sen kirjoittajan kanssa, joka käski sanoa, että tervemenoa vaan mies, kyllä me ilman sua pärjätään. Minusta tuo tekee lähtemisen vaan helpommaksi, kun myös nainen ottaa vastuuta. Minusta ap:n tarttis antaa miehen yksin kantaa vastuu ja huono omatunto ratkaisustaan. Sitä ei pidä helpottaa.



Ap:n miehessä on se hyvä puoli, että kantaa vastuuta lapsesta. Se voi auttaa jäämään.



Olen se, joka juuri kertoi kaveristaan. Siinä oli vielä sellainen juttu, että sen kaverini äiti kuoli myös ennen sitä eroa ja sekin rasitti parisuhdetta. Toisaalta törkeää mieheltä ottaa ero oman väsymyksensä vuoksi,vaikka vaimolla muutakin murhetta. (Kerroin tämän siksi, kun ap kertoi itselläänkin olleen paineita.)

Miten ihmisellä on tässä yhteiskunnassa oikeus miettiä parisuhteen ja lapsen saatuaan, että mitä elämältään oikeasti haluaa. Valtavaa itsekkyyttä. Ihmiskunnan histoirassa tällainen individualismi on omituista. Ennen on perhe sitonut paremmin ainakin Suomessa. Naiset eivät olleet töissä, vaan riippuvaisia miehestään ja usein yhteinen maatila pakotti olemaan yhdessä.



Nyt heittelehditään omien intohimojen vallassa. Ei jakseta sitoutua työhön , asuinpaikkaan, puolisoon yms. Meidän naapurissa asui paritalossa kaksi perhettä. Sitten toisen perheen mies ja toisen nainen rakastuivat ja mies muutti naisen luo. 2 avioliittoa rikkoontui ja yhteensä peräti 12 lasta kärsii elämänsä tästä itsekkäästä hekumasta.