Lue keskustelun säännöt.
Kerro joku outo fakta itsestäsi
12.09.2015 |
Saa olla mitä vain, pysytään kuitenkin asialinjalla.
Itse sanon että tykkään juoda aina vain lämpimiä juomia. Jopa kaljan ja limsankin täytyy olla huoneenlämpöistä.
Kommentit (579)
-olen todella herkkä "ällöttäville" äänille, kuten hampaiden pureskelu tai ruuan mässytys.
-olen urheillessa venäyttänyt nilkkani erittäin kivuliaasti. Nykyisin ajattelen nilkkojani usein esim. portaita kävellessä "älä astu ohi viimeiseltä portaalta!"
-annan mielikuvitushaastatteluita lehdistölle. Leikin olevani menestynyt urheilija, poliitikko tai kirjailija.
-ihmiset pitävät minua sosiaalisena ja mukavana tyyppinä. Todellisuudessa lämpenen todella hitaasti uusille ihmisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostin vaatekaappiini liikkeentunnistin-valaisimen. Pelästyn kuitenkin aina kun se syttyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopetin (tutkittuna ja diagnosoituna) laktoosi-intolerantikkona olemisen. Laktoosillista maitoa en juo janooni, mutta kaikki muu menee (kahvimaito, hapanmaitotuotteet, kermat, voit jne.). En vaan jaksanut enää.
Maha on jatkuvasti löysällä, mutta ei yhtään kipeä. Paino pysyy hyvin kurissa.
Suosittelen!
Mulla vähän samaa. En juo maitoa, enkä käytä kahvissa maitoa, mutta muuten en kamalasti joka kerta katso, onko tuote laktoositon. Maha on välillä älyttömän kipeä. Sekaisin se ei mene kuijn osasta tuotteita. Mutta olen huomannut, että osa laktoosittomaksi merkityistä maitotuotteista pistää mahan sekaisin joka tapauksessa ja osa ei-merkityistä taas ei aiheuta mitään vaivaa. Syön maitosuklaata, tavallista jäätelöä yms. Ingmannin laktoosittomat jäätelöt = maha kuralla. Pienten meijerien tavalliset jätskit, kohtuullisessa määrin = ei oireita.
En minä mitään älyttömiä määriä maitotuotteita syö. Maha menee myös kipeäksi vähän mistä sattuu, joistain soijaa sisältävistä tuotteista kamalat vatsanväänteen, mutta siitä huolimatta esim. kiinalaisessa ravintolassa ei mene koskaan, vaikka he kai käyttävät soijaa runsaasti? Sekä tosiaan myös laktoosittomat tuotteet aiheuttavat oireita osa, osa tavallista ei mitään. Eli se on vain kokeiltava, mikä sopii.
Onnea syöpätulevaisuuteen!
Suolistosyöpä tuolla pelleilyllä teille iskee. Suoli ei jaksa tuota loputtomiin. Jos maha on löysällä, on asiat pielessä. Asia on korjattava ja maha saatava kuntoon. Pitkäaikasella oireilulla altistatte itsenne syövälle.
Pyykit pitää ripustaa telineeseen tietyllä tavalla, alushousut vyötärön "kulmasta" pyykkipojalla takimmaiseen riviin, sukat paritettuina etummaiseen. Keittössä tietyt asiat tehdään tietyillä välineillä, pullataikina tiettyyn kulhoon, lettutaikina toiseen tiinuun ja tietenkin kauhoilla ( samanlaisilla, mutta erivärisillä) on omat tehtävänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopetin (tutkittuna ja diagnosoituna) laktoosi-intolerantikkona olemisen. Laktoosillista maitoa en juo janooni, mutta kaikki muu menee (kahvimaito, hapanmaitotuotteet, kermat, voit jne.). En vaan jaksanut enää.
Maha on jatkuvasti löysällä, mutta ei yhtään kipeä. Paino pysyy hyvin kurissa.
Suosittelen!
Mulla vähän samaa. En juo maitoa, enkä käytä kahvissa maitoa, mutta muuten en kamalasti joka kerta katso, onko tuote laktoositon. Maha on välillä älyttömän kipeä. Sekaisin se ei mene kuijn osasta tuotteita. Mutta olen huomannut, että osa laktoosittomaksi merkityistä maitotuotteista pistää mahan sekaisin joka tapauksessa ja osa ei-merkityistä taas ei aiheuta mitään vaivaa. Syön maitosuklaata, tavallista jäätelöä yms. Ingmannin laktoosittomat jäätelöt = maha kuralla. Pienten meijerien tavalliset jätskit, kohtuullisessa määrin = ei oireita.
Onnea syöpätulevaisuuteen!
Suolistosyöpä tuolla pelleilyllä teille iskee. Suoli ei jaksa tuota loputtomiin. Jos maha on löysällä, on asiat pielessä. Asia on korjattava ja maha saatava kuntoon. Pitkäaikasella oireilulla altistatte itsenne syövälle.
Näin on mennyt nyt jo ainakin 5 vuotta, olo on mainio, kunto hyvä enkä juuri sairastele joten vaikea kuvitella, että olisi jotain menossa kauheasti pieleen. Sen sijaan jos on joskus kerran vuodessa vähänkään ummetusta, olo on ihan kamala. Mun näkökulmasta maha toimii täydellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina kun haluan vahvistusta mielipiteelleni, sanon olevani akateeminen, vaikka olenkin lähihoitaja.
Saat ainakin mille tahansa mielipiteelle kannatusta muiden akateemisten suunnalta, kun vain kerrot olevasi akateeminen =)
Luulin monta vuotta, että Max Mara on vaatekauppa lihavanpuoleisille ihmisille. Vähän niinkuin Ahtisaaren Mara, mutta vielä isompi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina kun lähden matkalle, juttelen käsilaukkujeni kanssa siitä, kuka pääsee mukaan ja miksi. Pohdin siis itsekseni mikä olisi käytännöllinen/nätti/vaatteisiin sopiva matkan mukaan, mutta siis juttelun käyn siinä muodossa, että laukuille sitä selitän. Joskus lupaan kotiin jäävällä laukulle, että pääsee mukaan seuraavalla kerralla.
Marie Kondon kirjasta luin, että hän silittää ja kiittää laukkuaan aina työpäivän päätteeksi. Silloin tajusin, että en ole yksin.
Ehkä laukkuja rakastava nainen on vähän höppänä. Toisaalta hyvä niin, tavaroita pitää arvostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä kanssa, vaikka oon jo melkein 50.
ei tulis mieleenkään laittaa kättä pöntön sisään -iiiih
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos teen kaksi voileipää, se toinen siivun on jotenkin tuomittu olemaan huonompi kuin toinen. On esim. pienempi, huonomman mallinen tms. Laitan kahdesta kinkkusiivusta, juustosta, you name it, huonomman sille huonolle leivälle. Tomaatin kanttipalat menevät sille ja kauniit siivut paremmalle leivälle. Syön ensin huonomman leivän pois ja nautiskelen hienosta leivästä.
Mulla on tää sama :D
Vierailija kirjoitti:
Ostin vaatekaappiini liikkeentunnistin-valaisimen. Pelästyn kuitenkin aina kun se syttyy.
REPS
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina kun otan kananmunia kennosta, järjestän jäljelle jäävät munat symmetrisesti. Tämän takia joudun usein ottamaan yhden lisää tai vähemmän kuin mitä olin ajatellut ensin. Ostan mieluiten isoja kennoja, joissa on kolme riviä kahden sijasta, koska niissä järjestely on helpompaa.
Sama! Luulin olevani ainoa.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 20:48"]
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 19:25"]
Jos teen kaksi voileipää, se toinen siivun on jotenkin tuomittu olemaan huonompi kuin toinen. On esim. pienempi, huonomman mallinen tms. Laitan kahdesta kinkkusiivusta, juustosta, you name it, huonomman sille huonolle leivälle. Tomaatin kanttipalat menevät sille ja kauniit siivut paremmalle leivälle. Syön ensin huonomman leivän pois ja nautiskelen hienosta leivästä.
Mun outouteni on se että säälin tuota huonompaa leipää.
Nyt kun sanoit noin, niin muakin alkoi säälittää se huono leipä =D
Minua myös säälittää. Sille huonommalla leivälle pitäisi antaa paremmat päälliset ainakin välillä.
Vierailija kirjoitti:
Kun olen todella nälkäinen niin minulle tulee todella huono olo, oksettaa. Tämän jälkeen tulee yksi aivastus ja huono olo on poissa! Kutsun sitä nälkäaivastukseksi.
Sama! Tosin yökkään samalla kun aivastan ja nälkä poissa :D
Vierailija kirjoitti:
Ostin vaatekaappiini liikkeentunnistin-valaisimen. Pelästyn kuitenkin aina kun se syttyy.
Miksi ihmeessä???
T. tiedonjanoinen
Ostin suklaata toukokuussa sairaalassa ollessani. Puolet on syömättä vielä puoli vuotta myöhemmin...
Tuo ei liene outoa, mutta se on, että vaikka olen keskikokoinen mies, ei kaikki ole todellakaan keskikokoista ;-)
Saan aivan kaikesta sähköiskuja. Olen se tyyppi, joka seisoo rappukäytävässä ja avaa ovea slowmotionilla sydän takoen sähkärin pelossa. Joskus saatan vittuuttani heilutella käsiäni ja ladata säkärin ärsyttävälle ihmiselle "vahingossa". Tämä tapahtuu heti, jos minulla on mitään keinokuituista päällä.
Musta on jotenkin siistiä olla täällä ketjujen aloittaja, siis ap. :D
Päässäni alkaa usein soida automaattisesti jokin biisi, joka liittyy esim. käymääni keskusteluun tai lukemaani lehtijuttuun. Esimerkiksi äsken luin lehtijutun perheväkivallasta ja päässäni alkoi soida Timo Rautiaisen & Trio Niskalaukauksen Älä enää lyö. Joskus koen, että biisi "kertoo" mulle jotain, esim. jos olen riidellyt mieheni kanssa, niin saattaa alkaa soida jokin sovinnosta kertova laulu tms.
Olen lukenut lapsena kuusitoista kirjaa yhden vuorokauden aikana.
Kun kokoan vauvan tuttipulloja (kaikki samaa merkkiä), minun on pakko koota ne niin, että osat ovat alkuperäisen järjestyksen mukaan. Esim. siihen pullo-osaan, jossa on kettu, kuuluu aina siniset osat ja siihen jossa on lintu, kuuluu vihreät. Koska ne oli alun perin niin.
Mullakin on joskus tuo auton vieressä kulkeva viikate. Pienempänä oli myös kuvitelma, että autoon on kiinnitetty kuminauha, joka venyy ja venyy sitä mukaa, kun ajamme pois kotoa.
Ihan huippu tämä ketju!