Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Noloja ja hauskoja vääriä luuloja, joita sinulla on ollut aikuisuuteen asti
Vastineena tuolle "Lapsena luulin..."-ketjulle! :) Kertokaa hauskoja ja noloja juttuja, joita olette luulleet todeksi/ymmärtäneet väärin aikuiseksi asti!
Itse tosiaan luulin, että miehillä on kaksi kivespussia. Asian oikea laita selvisi vasta 18-vuotiaana, kun aloin seurustelemaan.
Luulin myös, että lorvikatarri on oikeasti jokin vakava sairaus. Tajusin vasta kuukausi sitten, että eipä olekaan... Hehheh, onneksi tämä ei tullut kenellekään muulle ilmi paitsi nyt teille. :D
Kertokaapa!
Kommentit (1649)
No just... Nimi muodostuu kolmesta osasta: Kuus(i)-kajas-kari.
Aika valopää pitää olla, ettei tajua edes tuon kari-loppuosan etymologiaa, kun puhutaan merenrannassa olevat alueesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 23:02"][quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 20:48"]
[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 14:27"]Olin aina luullut, että viittomakieli on maailmanlaajuinen yhteinen oma kielensä. Vasta pari vuotta sitten selvisi, että joka maalla on oma viittomakielen sanasto. Tosinon käsimerkkejä, jotka taidetaan tuntea melkein ympäri maailmaa. N30
Erikseen on viittomakieli ja esim viitottu suomi, viitottu ruotsi, viitottu englanti jne.
Tää viittomakieli on mulle vieläkin epäselvä, mutta suomenruotsalainen viittomakieli on sellaista että sitä ei ymmärrä sen paremmin ruotsalaiset kuurot, kuin suomalaiset jään. Siis tahallaan kehitelty oma erillinen kieli muutamaa sataa ihmistä varten ja varmasti on samanverran tulkkeja ym opettajia.
Suomenruotsi on sama juttu. Sitäkään ei ymmärrä suomalaiset eikä ruotsalaiset. Mutta se mulle selvisi vasta aikuisena, että Suomessa eri alueilla asuvat kaikki suomenruotsalaisetkaan eivät ymmärrä toisiaan. Mitä kauempana asuvat toisistaan, sitä vaikeampi ymmärtää.
Västeråsin murrealueelta terve!
Suomenruotsin murteet voivat kuulostaa karkeilta, mutta kyllä niistä näin ruotsia äidinkieltä puhuvana selvän saa. Skånea taas ei ymmärrä kukaan, tuskin edes skånelaiset.
Ei ole oma, mutta äiti asui maaseudulla syrjässä eikä siellä kenelläkään mitään korvakoruja ollut. Sitten kuuli koulussa (?) puhuttavan läpikorvan korvakoruista. Äiti luuli pienenä että ne pujotetaan jotenkin pään läpi toisesta korvasta ulos ja toisesta ulos :D Ehkä vähän kivulias ajatus...
Minä luulin että kaikki kanat elää niin kuin serkkuni mummolassa, eli on kanala josta pääsee sisään ulos niin kuin huvittaa. Munat kerättiin sitten sieltä heinillä täytetyistä orsilta, orret oli porrastettu. Olin lähemmäs 30 vuotias kun selvisi ettei noin olekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pikkuserkkuni vaimon nimi on Tuire. Ihmettelin vielä joskus täysi-ikäisenäkin joskus, että miten naisella voi olla miehen nimi. Sitten jostain yllättäen sain tietää, että Tuire onkin naisen nimi, mutta minusta se jotenkin kuulostaa yhä jotenkin enemmän miehen kuin naisen nimeltä.
Minulla oli sama nimen Taru kanssa. Luulin todella pitkään, että kyseessä oli miehen nimi - varmaan yhdistin mielessäni nimeen Tatu. Olin sitten ihan ihmeissäni, kun kaverini synttäreille ilmestyi tyttö nimeltä Taru. Assosiaatio oli niin vahva, että vielä aikuisiälläkin minulle saattoi tulla ensimmäisenä mieleen mies, kun luin kyseisen nimen jossakin yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuiskoulutuksessa oli pieni tuntimäärää kemiaa/fysiikkaa. Opettaja kysyi luokalta tietääkö joku miksi esim. Perunoita keitettäessä, kun vesi kiehuu pistetään suolaa. Kukaanhan ei tiennyt, joku heitti että makua antamaan. Kyllä se Opettaja pyöritteli silmiään😅 Veden lämpötila saadaan nousemaan suolalla, ja perunat nopeammin keitettyä. Jotenkin mennyt peruskoulussa ohi. Oli se hyvä oppia 26 vuotiaana🤭
Ei ole tainnut opettajakaan olla hereillä peruskoulussa. Suola nostaa veden kiehumispistettä eli keittäminen kestää pidempään. Maun vuoksi kannattaa laittaa jos tahtoo, muuten täysin turhaa.
Niin, siis veden kuumeneminen kiehuvaksi kestää hieman kauemmin, koska se kiehuu vasta kuumempana. Mikä tarkoittaa sitä, että ne keitettävät perunat kypsyvät vähän nopeammin, koska ne ovat kuumemmassa vedessä.
Tämä legenda se vaan jatkaa elämistään, vaikka se on yhtä väärä kuin se että käyttämätön kännykkälaturi kasvattaisi sähkölaskua. Veden kiehumispisteen nostamiseen tarvitaan suolaa tolkuttoman paljon enemmän kuin mitä kukaan olisi valmis keitinveteen laittamaan. Jos litraan vettä laittaisi sata grammaa suolaa, veden kiuhmispiste nousisi 109 asteeseen. Pari teelusikallista kattilalliseen ei vaikuta kiehumispisteeseen sadasosa-asteen vertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niagaran putouksiin liittyvä väärä käsitys: Olen aina kuvitellut, että putoukset ovat kohti Usaa. Muutama viikko sitten Suurista järvistä lukiessani tajusin, että putoukset ovat Erie- ja Ontariojärven välisessä joessa ja siten kohti Kanadaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulin, että salaojitus on jotain mistä ei kannata hiiskua rakennusvalvojalle mitään.
Sama. Olin joskus ekaluokkalaisena ihan kauhuissani kun kaveri kailotti suureen ääneen "ai tännekin laitetaan salaojat" kun siinä oli ihmisiä ympärillä :D
Vierailija kirjoitti:
Luulin, että ambulanssit lähtee liikkeelle sairaalalta.
Niin ne lähteekin. Ainakin minun asuinpaikkakunnallani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin, että ambulanssit lähtee liikkeelle sairaalalta.
Niin ne lähteekin. Ainakin minun asuinpaikkakunnallani.
Ne voivat lähteä liikkeelle sairaalalta, teollisuusalueelta tai pelastuslaitokselta (=paloasema), paikkakunnasta riippuen. Tai terveyskeskuksesta, tai ihan kaupungin keskustan varikolta. Missä nyt sattuukin se tukikohta olemaan.
Minä luulin, että naisen virtsaputki sijaitsee siinä klitoriksen tienoilla. Oon itsekin nainen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennnyt ollut lähellekään aikuinen, kun huomasin, ettei laulussa Harva meistä on rautaa lauletakaan, että Kaimoni miettii vaan Kai moni miettii. Mietin lapsena monta kertaa, että mikä on kaimo? Ihan aluksi luulin, että se on Vaimoni miettii
Ny täyttyy kuunnella tuo kappale. Olen 64v ja aina kuullut että Vaimoni=siis puolisoni miettii.
Enpä kovin hyvin ole kuunnellut.
Hullujussi-niminen yhtye teki vaimoni miettii-pilaversion.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin n. kolmivitoseksi saakka, että hame ja mekko on sama asia.
Englannin kielen kautta selvisi, kun tiesin mikä skirt on ja mikä dress on, ja aloin kääntää näitä sanoja suomeksi. Vähänkö järkytyin kun selvisi, että skirt on hame ja dress on mekko! En kertonut tietenkään kenellekään.
Isä oli aina puhunut leningistä kun tarkoitetaan dress-tyyppistä asustetta. Äiti? Mielenvikainen/hullu/luonnehäiriöinen, en ole vielä selvittänyt näiden sanojen eroa.
N. 45
Jossain päin Suomea puhutaan hameista puolihameina, mutta mitä sanaa siellä käytetään leningeistä/mekoista? Hame???
En pidä mekko-sanasta, se on niin arkinen. Leninki ei sekään ole oikein nykyaikaa. Ei ole hyvä tanttu, ei kussa. Morsiuspuku-sanassa on tuo puku, mutta yksistään sekään ei käy. Apua!
Kukaan ei oikein tunnu tietävän, mikä on leningin ja mekon ero, jos mikään. En minäkään tiedä. Joku ehdotti, että leningissä on aina hihat.
Sana mekko on vanha sana, joka tarkoitti alkujaan pitkähköä päällysvaatetta, viittaa, eli jotain jossa oli laaja helma.
Sana hame taas on vanha germaanilaina. Se taas viittasi alkujaan germaanikansojen tapaisiin vaatteisiin, eli miesten puoleen reiteen ulottuvaan tunikaan, jonka suomensukuiset heimot ilmeisesti omaksuivat.
Aikojen kuluessa miesten vaatteet muuttuivat, niin ettei heillä enää ollut tunikoja vaan paitoja, joita ei pidetty housujen päällä. Silloin kaikki leveähelmaiset väljät vaatteet muuttuivat naisten tai vauvojen vaatteiksi. Naisten asu lienee silloin olleet sellainen, jossa ensin puettiin aluspaita ja sen päälle hame/mekko, joka nousi rinnan yli (kuten Euran puvussa ja karjalaisissa sarafaaneissa). Hame ja mekko olivat silloin sama asia, eri sanoja ehkä käytetty eri murteissa. Suomessahan on usein vähintään kaksi sanaa samalle asialle, kun on länsi- ja itämurteiden mukainen variaatio, kuten kesä/suvi, vasta/vihta, jne...
Myöhemmin naiset alkoivat käyttää hameita/mekkoja, joihin ensin kiinnitettiin irtohihat, myöhemmin ommeltiin hihat kiinni asuun. Asun kanssa käytettiin usein takkeja tms. Alettiin puhua puvusta (kokonaisuus johon kuului useampi osa). Myös alettiin käyttää kokohameen/mekon sijasta puolihameita. Meidän aikana harva enää puhuu puolihameesta, vaan hame päätyi tarkoittamaan vain vyötäröltä alkavaa vaatetta jossa on helma. Kuitenkin muistona vanhasta hame sanan käytöstä jäi termi liivihame. 1700-1800 -luvuilta periytyvissä ns. kansallispuvuissa on paita, joko liivihame tai hame ja erillinen liivi, ja lisäksi huivi, päähine ja essu, joten puhutaan puvusta. Ylemmissä yhteiskuntaluokissa ompelutettiin kokohameita Ruotsin ja Pariisin mallin mukaan, ja luulen että sana 'klänning' tuli käyttöön tuolloin.
Joskus 1900-luvulla ero eri yhteiskuntaluokkien naisten välillä kapeni, joten klännigejä alettiin käyttää ainakin parempana pukuna kansankin parissa. Kun naisten mekkojen helmat lyhenivät läntisen muodin mukaan 1920-luvulta niin silloin taisi viimeistään muotiin tulla koko maassa sana leninki (tietysti ruotsin sanasta klänning). Muistan vielä jostain 70-luvulta sellaiset "leninkiliikkeet". Itselleni tulee leningistä mieleen selvästi sellainen 50-luvun nainen, hattu päässä, käsineet ja leninki päällä, korkokengät. Hienon naisen uniformu silloin.
Nyt kun tuo muoti on mennyt ohi, sana mekko on jäänyt yleissanaksi kokohameelle ja puolihameesta on tullut pelkkä hame. Nuorisolaiset tuskin edes tuntevat sanaa leninki. Vauvoilla edelleen puhutaan mekoista (sekä pojilla että tytöillä) kun kyse on kastemekosta.
Entäs kolttu?
Vierailija kirjoitti:
Luulin, että naisetkin tahtovat seksiä kuten miehet mutta eiväthän naiset tahdo sitä ollenkaan vaan miehen on käytännössä raiskattava naisensa jos tahtoo tältä seksiä.
Ja toisinpäin, tosin miehen raiskaaminen on paljon vaikeampaa.
Että kaikki on yhtä fiksuja ja kauniita ja ennakkoluuloja ei saisi olla koska ne eivät pidä paikkansa.
Että uskovaiset on pääosin kilttejä, hyviä, hyvää tahtovia ihmisiä jotka eivät tee rikoksia niin helposti kun muut.
Että lääkärivala otetaan tosissaan ja yleenskin korkeasti koulutetut ottavat lait ja niiden noudattamisen vähän tosissaan.
Alue: Aihe vapaa
Västeråsin ruotsia äidinkielenään täällä puhuva terve!
En ole koskaan kuullut kenenkään ruotsalaisen pitävän suomenruotsia laulavana. Se on sävelkulultaan latteaa ja suurin osa murteista on vielä samalla lailla kulmikasta kuin suomi. Sitä kutsutaan usein "muminsvenskaksi", koska muumitelevisiosarjasta esitettiin Ruotsissa 1990-luvulla suomenruotsiksi dubattu versio.
Vanhanaikaiselta suomenruotsi kyllä kuulostaa. Se on sitten kuulijasta kiinni, pitääkö sitä pittoreskina vai vähän samalla lailla hassun kuuloisena kuin miltä eesti kuulostaa suomalaiselle.
Valitettavasti Ruotsissa suomenruotsia puhuva on automaattisesti hieman säälittävä kohde: jos ei puhu "oikeaa" ruotsia, on vaikea kohota yhteiskunnassa. Sitä ei saa ääneen sanoa, mutta puhdasruotsalaisten "parempi" yhteiskunta on melko rassinen. Suomalaisen olisi usein omalta kannaltaan parempi puhua englantia kuin ruotsia Ruotsissa, etenkin jos on maassa työmatkalla eikä asumassa.