Lue keskustelun säännöt.
Olenko oikeasti tulossa hulluksi vai kummiteleeko meillä :-(?!
12.04.2013 |
Nolottaa edes täällä kirjoittaa tätä, ääneen en uskalla kellekään sanoa kun hullun leima on sillä sinetöitä loppueläkäksi. Alan olla ihan korvia myöten täynnä tätä taloa. Muutettiin pari vuotta sitten vanhaan omakotitaloon. Kaikki meni hyvin varmaan ensimmäisen vuoden, en tarkkaan muista. Sitten tulin raskaaksi ja jäin varhain kotiin. Pistin kaiken oman höperöitymisen piikkiin, ajattelin että olen hajamielinen ja kotona olo saa seinät vain kaatumaan päälle. Mies oli ja on töissä pitkää päivää.
Nyt syksystä asti on kaikenlaista pientä ollut koko ajan. Tavaroita häviää kuin tuhka tuuleen. Ja siis sellaisia, että kukaan ei niitä pölli. Meillä on kadonnut mystisesti mm. pyyhe, kahvikuppi, vanha kalenterini, fairy-pullo (?!) jne. ja olen 100% varma, että ne eivät ole täällä talossa missään. Olen käynyt joka helkkarin kaapin, laatikon ja sängynalusen läpi. Mies ei ole niihin koskenut, vakuuttaa kiven kovaa. Minä en ole niitä ottanut tai käyttänyt katoamista edeltäneinä aikoina. Ja vauva on 8kk, ei voi syyttää lastakaan siis. Lemmikkejä ei ole. On myös ollut tilanteita, että aivan varmasti olen jättänyt tavaran eri paikkaan kuin mistä se lopulta löytyy. tyyliin olen laskenut kännykän lipaston päälle ja vielä mielessäni miettinyt, että olkoot nyt tuossa niin otan sen siitä kun lähdetään ulos. Kun palaan hakemaan sitä, se ei ole siinä, vaan vessassa/keittiön pöydällä jne. En kerta kaikkiaan tajua, olenko muka voinut monta kertaa muistamattani siirtää tavaraa?? Kerran pari vielä selittyisi sillä, mutta että joka viikko?
No, laitoin nuo jonkun alkavan dementian piikkiin ja yritin vain unohtaa tapahtuneen. Nyt on ruvennut kuulumaan jatkuvaa kovaa kolinaa. useampina päivinä silloin tällöin, mutta olen vain yrittänyt ajatella, että kuuluu vanhan talon ääniin...En vain pysty enää selittämään itselleni niitä ääniä tuolla. Heräsin tänäkin aamuna siihen, että ihan kun joku paukuttaisi ovea. No, ei ollut ovella eikä talossa ketään. sama KOVA kolina on jatkunut pitkin päivän, en tiedä mistä päin taloa se tulee kun tuntuu kuuluvan aina etäisesti olin missä huoneessa tai kerroksessa tahansa. Kuulostaa siltä kuin katolta vyöryäisi lumet kerralla (lumet lähteneet jo aika päiviä sitten, ei ole siis sitä) tai kun jotain isoa huonekalua siirreltäisiin. Apua, tulen hulluksi.
Aiemmin talvella luulin, että mies kaatoi jotain yläkerrassa kun kuului niin kova kolina alakertaan asti. Kysyin mitä tapahtui ja mies oli ihan hölmistynyt, ei mitään. Ihmettelin mistä se ääni sitten tuli ja kun asiaa selviteltiin, ainoa selittävä asia oli, että tyhjässä vaatehuoneessa oli kaatunut hylly. Tosta noin vaan, ei mitään järkevää syytä miksi olisi kaatunut.
Vauvakin säikäyttää minut välillä. Kun esim. vaihdan vaippaa selin oviaukkoon ja muuhun huoneeseen, tulee tunne että joku katselee meitä. Siis ihan järjetöntä, tiedän! Vauvakin saattaa välillä äkisti ikäänkuin säpsähtää (niin kuin kuulisi ääntä ja kääntyisi sen suuntaan, tai näkisi jotain mielenkiintoista liikettä) ja kääntää pään ihan "epäloogiseen" suuntaan kesken meidän juttelun. Tuijottaa herkeämättä ja keskittyneesti "tyhjyyteen", aivan kuin katsoisi jotain mielenkiintoista (ihmistä, eläintä, ääntä pitävää lelua tms.). Vaikka siellä ei ole kuin valkoinen seinä tai tyhjä oviaukko.
Inhoan olla talossa yksin. mies ei tunne oloaan mitenkään kummalliseksi täällä ja naureskelee vain, että vaimo se näkee kummituksia. Minua ei se vitsi enää naurata kun pelkään jo kohta mielenterveyteni puolesta. Tilanne on jo edennyt niin pitkälle, että tuntuu kauhealta jättää vauvaa hetkeksikään yksin edes nukkumaan, vessareissun ajaksi jne. Kun on sellainen olo, ettei olla talossa kahdestaan...
Voi apua, mitä teen :-( ? En uskalla sanoa tästä kenellekään kun eihän ihmiset ymmärrä. En minäkään olisi ymmärtänyt ennen tätä, olisin pitänyt ihan kahelina henkilöä, joka alkaa panikoimaan tämmöisestä. Vai olenko vain tulossa hulluksi ;..(
Kommentit (243)
[quote author="Vierailija" time="18.04.2013 klo 18:30"]
Näitä kummitusyhdistyksiä on Suomessa, niillä on kaikenmaailman härveleitä.
[/quote]
Mutta kumma kun kukaan ei saa tallennettua mitään kaatuilevia kirjahyllyjä tai lenteleviä hammasmukeja nauhalle. Skeptis maksais maltaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi tosiaan hyva saada nauhalle taltioitua. Meilla olivat - ilmeisesti henget - rikkoneet putket seinan sisasta, ja korjuumiehet joutuvat nyt koko paivan kulkemaan. Seina avattu puolilta paivin. Marantynyt haju leijuu ilmassa.
Hyökkäys on paras puollustus. Osta spiritismilauta ja kysy niiltä suoraan mitä ne haluavat
Ai jaa, siis meidänkin putkirikko kummitusten syytä? No voi viude, onneks vakuutusyhtiö korvas kuitenkin.
Meillä on suvussa jo ollut näitä "kummitusjuttuja" ja itsellekin on tapahtunut asioita joita en voi millään selittää... Isomummuni oli ollut nuorena tyttönä piikana jossain talossa ja muistan kun kertoi tarinaa siitä että yhtenä päivänä oli monta silminnäkijää nähnyt tuvassa kun talon pihaan oli ajanut hevoskärryt täynnä väkeä.... oli mennyt tovi mutta ketään ei tullut sisään, oli sitten talon isäntä lähtenyt avamaan ovea ja kutsumaan vieraita sisään, mutta piha oli tyhjä. Ja nämä "vieraat" oli nähnyt moni silmäpari. Samaisessa talossa oli piiat olleet aamulla lypsyllä ja navetan ylisillä oli ollu kamala meteli ja rytke kun he olivat navetassa... olivat palanneet aamulypsyltä ja ihmetelleet talon isäntäväelle että mites rengit niin varhain olivat työssä ja nämä olivat vain todenneet, että älkääs nyt - tuollahan rengit vielä ovat sikeässä unessa.
Omassa lapsuudenkodissa ( 70-luvun talo ) on myös kuulunut kummallisia ääniä. Joskus muinoin muistan teininä tulleeni äitini kanssa illalla lenkiltä kotiin. oli kaunis valoisa kesäilta ja seisottiin siinä eteisessä kun alakerran pesuhuoneesta kuului kova napsahdus. ihan kuin harja olisi kaatunut kaakelilattiaa vasten. Äiti meni tarkastamaan ja mitään ei ollut kaatunut tms. Lukioaikoina olin yksin kotona, oli pimeä marraskuinen ilta ja luin kokeeseen, luin ääneen mankalle. Yhtäkkiä yläkerrasta kuului kamala ryminä, ihan kuin kaikki kattilakaapin kattilat olisivat tippuneet hyllyiltä alas. Äitini ja siskoni olivat etelässä ja isäni töissä, kattilakaappiin ei oltu koskettu varmaan moneen päivään. Kävin tutkimassa kaapit ja mitään syytä äänelle en löytänyt.... ja parasta oli että se kolina kuului myös nauhalta. En siis ollut kuvitelut tätä ääntä. Oli muuten kiva ootella isää kotiin töistä. oli kaikki tv:t ja radiot auki ja päällä. Soitin isällenikin tämän nauhan, mutta skeptikkona hän vain kohautti olkapäitään ja sanoi että mikä lie kolina... Koskaan ei tuo kolinan syy selvinnyt.
Saunamökkimme valmistui samana keväänä kun isoisäni myöhemmin kesällä kuoli. hän ei koskaan nähnyt mökkiä valmiina kun vietti viimeiset aikansa terveyskeskuksessa, mutta tiesi että tällainen mökki on tulossa. Siskoni yöpyi vähän pappani kuoleman jälkeen tuossa mökissä poikaystävänsä kanssa ja kuuli kun joku käveli terassille, luki sanomalehteä ( selvää papereiden kääntelyä ). Ajatteli että meidän isä on tullut sinne aamukahville, eikä noussut alkovista katsomaan. Sisälle mentyään paljastui että kukaan ei ollut käynyt saunalla koko aamuna. Pappa siellä oli käynyt tarkastamassa mökin ja lukemassa maaseudun tulevaisuuden ( oli kova lukemaa lehtiä ) :)
On noita muitakin juttuja mitä on tapahtunut, mutta tässä muutama :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saattaahan se kummitella.Itsekkin olen nähnyt,kuullut ja tullut kosketuksi.Jos tämä henki näin pystyy ottamaan tavaroita,osta aakoskirjaimia/valmiita sanoja jääkaapin oveen ja ääneen ilmoita kummitukselle,että kirjoittaa kuka on ja mitä asiaa.
Esikoisenikin tuntui näkevän vauvana asioita,joita itse tunsin läsnä.Alkoi myöskin tuijottamaan tiettyä paikkaa ihan ilman syytä,vaikka leikit olisivat kesken ja saattoi alkaa itkemään,hetken tuijotettuaan jotain kodin nurkkaa.Joskus öisin eteisemme lattia narahti,kuin siinä oisi astuttu,vaikka makasimme puolison kanssa jo sängyssä ja vauva pinnasängyssä,eikä lemmikkejä.
Olen myös nuorempana kokenut vaikka mitä.
En jaksa lukea ketjua loppuun, joten en tiedä onko joku ehdotanut jo samaa. Mutta siis, menette perheesi kanssa viikoksi pariksi edes jonnekin muualle asumaan, mökille tai ystävän luo tai muualle vastaavaan. Jos sama meno jatkuu, niin kyse ei ole talossanne olevasa ongelmasta.
Asenna valvontakamerat sinne asuntoonne sitten ja katso, vietkö itse todella esim. sen puhelimen eri paikkaan? Uskon kyllä, että ihan pelkkä väsymys aiheuttaa tuollaista sekavuutta. Toisaalta uskon myös sen, että ongelma voi hoitua sitten jos muutattekin :)
Hali!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuudenkodissani maalla näin ovaalin muotoisen valon kulkevan pimeän eteisen poikki. Tulin omasta huoneestani joka oli erillään muista huoneista pitkänmallisen eteiskäytävän toisessa päässä, eteisen pitkällä sivulla oli ulko-ovi. Eteisen lattian poikki tuli ilmeisesti ulko-oven alta (ainakin sen kohdalta) halkaisijaltaan noin 10 cm kokoinen valo ja luultavasti katosi kun seinä tuli vastaan (juoksin todella nopeasti eteiskäytävän läpi muihin huoneisiin valon nähtyäni). Se ei siis voinut heijastua mistään Samantapaisen valon näin myös ollessani ystävälläni yötä. Nukuin lattialla kun äkkiä näin seinällä kaksi suurempaa ovaalin muotoista valoa. Ne eivät voineet heijastua mistään, oli pimeä, ja niiden vierestä alkoi sohva eli ne olivat sohvanpäädyn vieressä seinällä. Pyysin ystävääni katsomaan, hänkin näki ne ja laittoi äkkiä valot, sitten valot pois taas ja valot olivat kadonneet. Hän kertoi myöhemmin nähneensä ne taas. Tuolloin vain toinen valoista oli kadonnut sillä aikaa kun hän käytti valoja päällä. En vieläkään tiedä mitä ne ovat mutta muistan ne aina ja vieläkin karmii. En ole tippaakaan huuhaa-ihmisiä mutta nuo näin kiistattomasti.Ne olivat aivan selvärajaisia, selkeästi ovaalin muotoisia eikä ollut mahdollisuutta että joku olisi pelleillyt taskulampun kanssa.
Nyt paljon paljon myöhemmin meillä on alkanut taas "kummitella" (minulla on perhe ja asumme kaupungissa). Vanhin lapsi joka on realisti henkeen ja vereen ihmetteli ensin miksi sermit ovat yöllä vaihtaneet paikkaa ja asentoa ja kysyi onko meillä käynyt joku yöllä. Kissa oli teljetty niillä niin ettei se päässyt hiekkalaatikolleen. Samaan aikaan repustani katosi pienempi laukku jossa säilytän kaikkia tärkeitä dokumentteja, passi, pankkikortti ym. Pengoin repun VIISI kertaa, se ei ollut siellä. Mainittakoon että reppu oli muutoin lähes tyhjä paria paperia tm.lukuunottamatta. Käänsin repun jopa ylösalaisin ja ravistin sitä mutta pienempi pussi ei ollut siellä. Muutamaa tuntia myöhemmin se oli siellä. Reppu oli ollut naulakossa koko ajan eikä kotona ollut muita kuin minä ja taapero tuolloin (joka ei mitenkään yllä sinne asti). Samaan aikaan paloi myös eteisen valo. Ja yllättäen se alkoi taas muutama tunti myöhemmin toimia. (Muissa valoissa ei ollut ongelmia) Ok, sähkön kanssa voi aina tapahtua kaikenlaista, kytkennöissä vikaa tm mutta myös tietokone temppuili ennen näitä tapahtumia. Se kirjoitti ITSESTÄÄN salasanani facebookiin ja sähköpostiin ja tunki ruudun täyteen niitä palloja. Minulla ei ole mitään tallennustoimintoa ja salasanani on lyhyt, ei ruuduntäysi. Se saattoi olla jokin virus tm mutta myöhemmin kone taas toimi ihan normaalisti.
Nämä nykytapahtumat ovat varmaan selitettävissä jollain (en tiedä millä) mutta valojen mysteeri on edelleen avoin. Onko kukaan muu nähnyt sellaisia?
Ihan ensimmäisenä vaihdattaisin lukot. Ettei vaan kukaan edellinen asukas pääse käymään siellä. Minun yhdelle tutulle kävi niin, että aina kun oli poissa kotoa, niin jotkut tavarat vaihtoivat paikkaa. Selvisi sitten, että edellinen asukas kävi saunomassa asunnossa. Kun ei uudessa asunnossa ollut saunaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Spiritismilauta on jo. Miten kaytetaan? Siita putkirikosta kysyisin.
Tarvitsette meedion kotiinne selvittämään mistä on kyse. Joskus taloihin jää henkiä jumiin ja heitä pitää neuvoa poistumaan. Jumiin jääneistä hengeistä ei ole vaaraa teille. Silti kannattaa rukoilla enkeleiltä suojelua perheellesi ja apua kodin rauhoittamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menneen talven ihastukset kalvaa ap:n nurkkia.
Ap;n on otettava niskasta kiinni ihastuksia ja retuutettava niitä huolella ennen kesää. Muuten ei kesä hedelmöi!
Jos ahdistaa niin osta videokamerat ja laita piiloon ne? se antaa varmuuden siitä että mistä tavaroiden siirtymät johtuu. Jos itse siirtelet niin näät senki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on vuosikaudet ollut piilotetut videokamerat.
Kaikki pelottava ja äänien kuuluminen ja koiran viihtyminen yläkerrassa ja plääplää :D miks kaikki tapahtuu yläkerrassa? En ikinä haluu muuttaa 2kerroksisee taloo
En jaksanut lukea koko ketjua mutta turvaketjut on todella helppo saada auki oven ulkopuolelta. Kokeilkaa vaikka...
Joko teillä tehtiin kodinsiunaus, auttoiko? Vai oliko tämä vain samanlainen trolli kuin tämä:
http://www.vauva.fi/keskustelu/1134920/ketju/kummitteleeko_meilla
Ap hävis kuin pieru saharaan, trolli oli!
Meillä jokin aika sitten vanhassa ok-talossa oltiin miehen kanssa yläkerrassa nukkumassa, (olin siis valveilla ja mies nukkui) kun peite alkoi valua päältäni pois, ihan pikkuhiljaa. Mies nukkuin paikallaan ja siis kaikki oli pysähdykissä, vain se peitto liukui alas vasemmalle, muttei koskaan lattialle asti. Rupesi jo hieman kummastuttaa moinen ja rupesin "nukkumaan" onnistumatta. Arvatkaas sitten mitä..peitto alkoi väristä polvieni kohdalla, ihan tosta vaan, ja sanoinkin itselleni "mitä helevettiä"...huh huh...kaikki uskoi tarinani kun siitä kerroin, mutta jostain syysä en pelkää. Kerran on portaatkin narissut kuten niissä käveltäisiin ja askeleet tulivat oven luo makuuhuoneeseen, jossa yksin olin valveilla (ja mies töissä kuten useimmissa tapauksissa täällä). Miksi nää kummitukset aina naisia kiusaa vaan..?
Vietin muutaman päivän about 100 vuotisessa hirsitalossa, jonne on kuollut paljon väkeä (ennen vanhaan kuoltiin kotiin), kuka vanhuuten, kuka keuhkosairauksiin. Oikein innolla odotin tulevia koitoksia, koska olin kuullut kaikenlaista. Kauhea pauke alkoi yöllä syy: putket paukkuivat. Vintiltä alkoi mahdoton kopina, syy: oravat välikatolla. Verhot heiluivat, syy: pelkkä hirsiseinä ilman eristyksiä. Toki viimeisinä öinä alkoi kuulumaan muutakin, mutta loma loppui. Sukulaiset olivat ihmeissään, kun uskalsin siellä yöpyä. Yhdessä vanhassa sängyssäkin nukuin ja tiesin, että siihen oli kuollut ainakin kolme ihmistä. Mutta joka päivä näiden asioiden kanssa on varmasti rankkaa.