Lue keskustelun säännöt.
Millainen nainen jää miehettä?
10.04.2013 |
Millaisia ovat tuntemanne naiset, jotka ovat 25-35 vuotiaita ja ovat miehettä, vaikka haluaisivat miehen?
Ja tässä ei nyt siis haeta niitä, jotka säätävät niin monen miehen kanssa jatkuvasti, että suhteista ei tule pysyviä. Enemmänkin kyseessä olisi ne naiset, joista miehet eivät kiinnostu.
Kommentit (751)
Täällä yks 40 v miehetön. Mulla ainakin syynä lienee superkovat vaatimukset (olen tähän ikään mennessä huomannut että saan hyvin pidettyä itsestäni huolen ja pariutuminen olisi helposti elintason lasku pikemmin kuin parannus) ja se, etten tuo itseäni tykö. Toki, jos tapaisin kiinnostavan miehen, voisin tsempata, mutta en ole aikoihin tavannut. Tässä iässä suurin osa on joka tapauksessa varattuja.
Tulen hyvin toimeen ihmisten kanssa ja minuun kuitenkin suhtaudutaan yleisesti positiivisesti. En ole kaunis, mikä aiheuttanee sen, ettei ympärilläni parveilla. Nuoruudessa kuitenkin on ollut muutamia suhteita, näissä miehet ovat olleet varsin rakastuneita ja jääneet roikkumaan perääni.
Baarit ja irtosuhteet eivät kuulu elinpiiriini, enkä harrasta nettideittailua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 10:20"]
Täällä yks 40 v miehetön. Mulla ainakin syynä lienee superkovat vaatimukset (olen tähän ikään mennessä huomannut että saan hyvin pidettyä itsestäni huolen ja pariutuminen olisi helposti elintason lasku pikemmin kuin parannus) ja se, etten tuo itseäni tykö. Toki, jos tapaisin kiinnostavan miehen, voisin tsempata, mutta en ole aikoihin tavannut. Tässä iässä suurin osa on joka tapauksessa varattuja.
[/quote]
Samat syyt täällä 39-vuotiaalla miehettömällä. Muotoilisin omassa tapauksessa tuon "superkovat vaatimukset" niin että suhteen pitäisi tuoda enemmän plussaa kuin miinusta elämääni ilman miestä että siihen lähden - minulla siis ei ole niin valtavaa suhteen, seksin tai läheisyyden kaipuuta että lähtisin suhteisiin lähes millä tahansa ehdoilla kuten jotkut tuntuu tekevän. Mutta ei mulla sellaisia vaatimuksia juuri ole että pitäisi olla tietty pituus tai koulutustaso tms että kelpaa. Ja en ole minäkään aktiivisesti etsinyt miehiä, elellyt elämääni ja toteuttanut itseäni niin uran kuin harrastusten ja vapaa-ajan suhteen, eikä ole sattunut sopivaa siinä ohimennen vastaan tulemaan.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 10:38"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 10:20"]
Täällä yks 40 v miehetön. Mulla ainakin syynä lienee superkovat vaatimukset (olen tähän ikään mennessä huomannut että saan hyvin pidettyä itsestäni huolen ja pariutuminen olisi helposti elintason lasku pikemmin kuin parannus) ja se, etten tuo itseäni tykö. Toki, jos tapaisin kiinnostavan miehen, voisin tsempata, mutta en ole aikoihin tavannut. Tässä iässä suurin osa on joka tapauksessa varattuja.
[/quote]
Samat syyt täällä 39-vuotiaalla miehettömällä. Muotoilisin omassa tapauksessa tuon "superkovat vaatimukset" niin että suhteen pitäisi tuoda enemmän plussaa kuin miinusta elämääni ilman miestä että siihen lähden - minulla siis ei ole niin valtavaa suhteen, seksin tai läheisyyden kaipuuta että lähtisin suhteisiin lähes millä tahansa ehdoilla kuten jotkut tuntuu tekevän. Mutta ei mulla sellaisia vaatimuksia juuri ole että pitäisi olla tietty pituus tai koulutustaso tms että kelpaa. Ja en ole minäkään aktiivisesti etsinyt miehiä, elellyt elämääni ja toteuttanut itseäni niin uran kuin harrastusten ja vapaa-ajan suhteen, eikä ole sattunut sopivaa siinä ohimennen vastaan tulemaan.
[/quote]
Siis juuri näin. Olen tuo 87 ja juuri tuo superkovani tarkoittaa sitä, etten halua mitä tahansa, vaan suhteen pitäisi tuoda lisäarvoa elämääni. Se ei sisällä mitään ulkonäkö tms. vaatimuksia lainkaan vaan sen, että miehen kanssa pitäisi olla aidosti kivaa, hän luotettava, sellainen joka saa minusta parhaat puoleni esiin ja jonka kanssa aidosti haluaisin jakaa elämäni.
Ainoa tietämäni nainen joka on jäänyt ilman miestä vaikka kovasti miehen haluaisi - vieläpä melko alhaisilla kriteereillä - on luonteeltaan hyvin lapsekas muttei mitenkään hellyttävällä tavalla, erittäin uskonnollinen ja tuo tätä esille koko ajan ja kaikkialla: kaikki Facebook - päivityksetkin ylistävät tavalla tai toisella jumalaa.
Nainen kärsii myös jostain sosiaalisten tilanteiden pelosta tms. sillä hän ei esimerkiksi moikkaile saati tule juttelemaan tavattaessa, vaikka sitten netissä kyllä juttelee varsin avoimestikin (vähän turhankin avoimesti, ei olla mitään sydänystäviä tosiaan). Silloin kun livenä äityy juttusille, kuulostaa koko ajan hirveän jännittyneeltä, puhuu niin nopeasti että siitä on vaikeaa saada selvää, hikoilee, kädet tärisevät, näpläilee koko ajan tukkaansa... Ulkonäöltään nainen ei ole kovin viehättävä ja hän on lisäksi huomattavan ylipainoinen. Vaatteet ovat säkkimäisiä ja ostaa ne luultavasti Prismasta.
Jännä kyllä että tämä nainen on ainoa jonka tiedän ettei ole löytänyt yrityksistä huolimatta miestä. Kaikki muut tuntemani naiset - olivat he sitten kuinka hankalia jne. mielestäni, ovat miehen itselleen löytäneet. Enemmän tunnen miehiä jotka eivät millään löydä naista vaikkei heissä ole mitään vikaa. Ovat ehkä vaan ujohkoja.
Aivan loistavaa. Tämän ketjun alla ovat seuraavat ketjut:
Alkoholisti.
Siiderivalas?
Miksi sinä et hymyile?
Mun mielestä aika hyviä vastauksia tuohon kysymykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 10:09"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 09:51"]
Minä en ole kaunis enkä sanoisi itseäni suosituksikaan. Siitä huolimatta saan joka kerta miehiltä huomiota kun lähden pitämään hauskaa ystävieni kanssa. Ehkä se on siisti olemus, hiukset laitettuna, meikillä ihon pahimmat kohdat peiteltynä (en laita koskaan luomiväriä enkä poskipunaa, en vaan osaa). Ystävien kanssa pidetään hauskaa, en istu surkeana nurkassa, enkä kiinnitä huomiota miehiin. Jos joku tulee juttelemaan niin tottakai juttelen takaisin mutta en epätoivoisena etsi miestä. Nyt tosin olen vakituisessa parisuhteessa, mutta noin toimin sinkkuaikoinakin. Hymyllä ja iloisella olemuksella pääsee pitkälle.
[/quote]
Mitenhän sitten onnistuisi jos ei ole ketään ystäviä? Mulla se tilanne. Jos lähden baareihin yksin, on se aika totista istuskelua tuoppiin tuijottaen väkisinkin, ei hauskaa. Joten en ole vuosiin enää käynyt baareissa. Ei ystäviä, ei baareja - jos sulla olisi tuo tilanne, uskotko että sittenkin hymy ja iloinen olemus olisi riittäneet kiinnostuneiden miesten löytämiseen?
[/quote]
MAKE FRIENDS! Rohkeasti vaan tekemään tuttavuutta naistenkin kanssa, iloisella ja avoimella mielellä. Ulospäinsuuntautunut ja hymyilevä nainen kiinnittää takuulla miesten huomion.
Minä olen ihan nätti, hoikka ja mukava 32-vuotias. Olen yksin koska sopivaa miestä ei ole löytynyt. Olen kyllä seurustellut useampia kertoja, mutta en en halua enää juoppoa, tupakoivaa, työtöntä, ylipainoista, pornon tuijottajaa tai pettäjää. Samoja kiinnostuksenkohteita ja harrastuksiakin saisi olla. Varmaan kovat vaatimukset sitten. Mutta onnellisempi olen yksin kuin epäsopivan miehen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tutustuin erääseen naiseen ystävieni kautta. Kävi myös meillä. Jo alkuvaikutelma sai mieheni karvat nousemaan pystyyn eikä ihmetellyt miksi ei nainen miestä saanut.
Ulkoinen olemus oli jyrkkä ( hiukset, silmälasit) ja mieli oli katkeroitunut. Puhetapa hyökkäävää vaikka olisi puhunut säästä. Mahdoton vaatimuslista miehestä. Erittäin hankala persoona joka olisi vaatinut rinnalleen jonkun komean nössön joka olisi jaksanut naisen oikkuja ja ruikutusta.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 09:57"]
Eräs tuttavani on kaunis, viehättävä, erittäinkin taitava sosiaalisesti ihan minkäikäisen kanssa vain ja hänelle olisi ottajia, mutta eivät ole olleet hänen mukaan sopivia kuin eivät varmaan olekaan. Mutta hänellä on myös mielestäni aika tiukkoja kriteerejä kuten mies ei saa olla kokematon ja täytyy olla ollut edes yksi vuosia kestänyt seurustelusuhde takana. Myöskään treffipalstoihin hän ei suostu mukaan.
[/quote]
Onko nuo nyt sitten niin suuria vaatimuksia... En minäkään huolisi kokematonta tai kaikkien kanssa maannutta miestä, eihän sellaisella suhteella ole mitään tulevaisuutta. .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylläpä te teette tämän monimutkaiseksi... Minun tuttavapiirissäni tämä menee hyvin selkeästi niin, että mitä kauniimpi nainen, sitä enemmän kysyntää. Luonteella en ole nähnyt olevan mitään vaikutusta, kaunein kaverini on miesten suhteen melkoisen hankala tyyppi, mutta miehiä riittää jonoksi, eikä häntä ole koskaan jätetty.
Tavallaan rumuuttakin pahempaa on sellainen harmaavarpusen ulkonäkö, ettei kasvoissa ole mitään, mikä kiinnittäisi huomion. Kaveripiirissänikin rumat ovat sentään edes neitsyydestään päässeet eroon, harmaavarpuset ei.
Ja kun tässä nyt naisia kritisoidaan, niin pidetään kuitenkin mielessä, että myös miehillä on melkoiset vaatimukset naisten ulkonäön suhteen! Ettei yksin naiset esitä vaatimuksia.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 09:44"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 09:40"]Paljon tuntuu olevan "miksi miehet ei lähesty" kommenttia... kävikö edes mielessä että itse menisi juttelemaan?[/quote]
Mä ainakin olen niin perinteinen että minulle tuollainen rooli olisi hyvin vieras, minusta miehen kuuluu iskeä nainen.
[/quote]
Älä sitten vaadi muissakaan asioissa tasa-arvoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teille, jotka väitätte olevanne rumia - en ole koskaan ollut kenenkään naisen kanssa samaa mieltä siitä, kuka nainen on kaunis ja kuka ei (paitsi jos on hänen itsensä kehuminen ollut kyseessä).
Sinulle, joka väitit olevasi tyhmä - oman rajallisuutensa tunnustaminen on viisauden alku.
- miesnäkökulmaa.
Minä en koskaan ajatellut, että voisin saada ketään. Luokkani pojat kiusasivat minua armottomasti koulussa, joten pidin itseäni niin vastenmielisenä miesten silmissä, että pelkäsin ja välttelin miehiä vielä aikuisenakin. En koskaan edes yrittänyt löytää ketään, koska ajattelin, ettei minua kukaan kuitenkaan huolisi. Nyt vanhempana olen miettinyt, että olisinkohan nuorena voinut saada jonkun, jos olisin uskonut siihen ja yrittänyt... En tiedä, ehkä ei. Toisaalta uskon, että jos olisin voinut saada jonkun, niin edes kerran elämässä joku olisi lähestynyt, vaikken itse aloitteellinen ollutkaan. Kävin kuitenkin kaverien kanssa ulkona, jne.
Olen huomannut, että aika monella yksinjääneellä on koulukiusatun tausta. Ehkä huono itsetunto on merkittävä syy yksinjäämiseen, vaikka ei mitään varsinaista vikaa ihmisessä olisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 11:19"]
Kylläpä te teette tämän monimutkaiseksi... Minun tuttavapiirissäni tämä menee hyvin selkeästi niin, että mitä kauniimpi nainen, sitä enemmän kysyntää. Luonteella en ole nähnyt olevan mitään vaikutusta, kaunein kaverini on miesten suhteen melkoisen hankala tyyppi, mutta miehiä riittää jonoksi, eikä häntä ole koskaan jätetty.
Tavallaan rumuuttakin pahempaa on sellainen harmaavarpusen ulkonäkö, ettei kasvoissa ole mitään, mikä kiinnittäisi huomion. Kaveripiirissänikin rumat ovat sentään edes neitsyydestään päässeet eroon, harmaavarpuset ei.
Ja kun tässä nyt naisia kritisoidaan, niin pidetään kuitenkin mielessä, että myös miehillä on melkoiset vaatimukset naisten ulkonäön suhteen! Ettei yksin naiset esitä vaatimuksia.
[/quote]
Ei kai tämä nyt sentään ole mikään tasa-arvokysymys... Se on vain perinne ja järkevä perinne kaiken lisäksi, koska jos nainen osoittaa kiinnostusta, niin mies todennäköisesti panee kerran ja jättää sitten. Jos taas mies itse tekee aloitteen, hän todennäköisesti on edes hiukan kiinnostunut. Naisen ei kannata tehdä aloitetta, koska se tuskin johtaa suhteeseen, sydänsuruihin vain.
Lainaus tuli väärästä viestistä jostain syystä...
Perusnegatiivinen asenne, jokaisesta asiasta löytää sen negatiivisen puolen. Jutteleminen henkilön kanssa on kuin nalkutusta kuuntelisi taukoamatta. Kyyninen suhtautuminen koko miessukupuoleen. Ja ihmettelee miksi ei miestä löydy.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 11:19"]
Kylläpä te teette tämän monimutkaiseksi... Minun tuttavapiirissäni tämä menee hyvin selkeästi niin, että mitä kauniimpi nainen, sitä enemmän kysyntää. Luonteella en ole nähnyt olevan mitään vaikutusta, kaunein kaverini on miesten suhteen melkoisen hankala tyyppi, mutta miehiä riittää jonoksi, eikä häntä ole koskaan jätetty.
Tavallaan rumuuttakin pahempaa on sellainen harmaavarpusen ulkonäkö, ettei kasvoissa ole mitään, mikä kiinnittäisi huomion. Kaveripiirissänikin rumat ovat sentään edes neitsyydestään päässeet eroon, harmaavarpuset ei.
[/quote]
Mun kokemus omasta tuttavapiiristä ian eri. Oikeastaan kaksi kauneinta tuntemaani naista on niitä joilla on ollut vaikeuksia löytää miestä. On näihin tapauksiin löydettävissä syytkin. Toinen on huippuälykäs, tohtoriksi lukenut, ja sellainen aika vakava introverttityyppi, pohdiskelija. Miehet usein tuntuu enemmän haluavan kevyttä hauskaa seuraa kuin huippuälykköä. Toinen taas on ujo ja säikky, pelästyy kun ihminen, mies tai nainen lähestyy, ja käyttäytyy hermostuneesti ja oudosti. Tiedän että tätä naista moni pitää erittäin ylimielisenä, vaikka kyse on ujoudesta.
Itse en taida tuntea ketään joka ei olisi edes neitsyydestä päässyt sanotaanko nyt 30 v ikään mennessä, ulkonäöstä ja luonteesta riippumatta. Mutta vakisuhteiden löytämineno n toisille paljon vaikeampaa. Muistaakseni tutkimusten mukaan vaikeinta naisista se on korkeakoulutetuille, suurissa kaupungissa asuville naisille.
Olen ollut nyt viitisentoista vuotta yksin (nelikymppinen). Yksinjäämiseen vaikuttanut lienee se, että olin vähän jälkijunassa haluamassa miestä -kolmikymppisenä. Sitä edeltänyt aika meni itsensä kokoamiseen edellisestä suhteesta, jossa oli henkistä väkivaltaa.
Lisäksi ulkonäkö on yleisesti ottaen miesten mielestä huono, vaikka siinä on tietty jotain ihan hyviä yksityiskohtia. Luonne on ihan ok ja olen kiva ja pidetty, mutta mutta... olen myös huomattavasti keskivertoa älykkäämpi, itsenäinen sekä taloudellisesti hyvin pärjäävä. Tämä vaikuttaa miehiin aika suuresti. Olen tavannut vain yhden miehen, jonka itsetuntoa tämä ei muserra. Sitä toista miestä odotellessa...
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 10:06"]
Bootcut-leikkaus tätimäinen :-o
Viimeksi tänään näin bussipysäkillä n. 45-vuotiaan naisen, jolla oli korkkarit, bootcut-leikkauksella olevat hyvinistuvat farkut ja musta vyötärömallinen takki ja mietin, että toivottavasti olen itsekin tuon ikäisenä yhtä rock enkä tädity.
Tätimäisyyskin on siis selkeästi katsojan silmässä.
[/quote]
Milloin te tajuatte ettei se bootcut yksistään tee ihmisestä "tätimäistä". Ihan niinkuin 60 nainen ei välttämättä ole nuorekas vaikka laittaisi leggingsit ja napapaidan päälleen. Vaikuttaisi pikemminkin säälittävältä yritykseltä olla ikäistään nuorempi. Se on se kokonaisuus. Samallalailla joku jakkupuku voi tehdä vanhemmasta ihmisestä nuorekkaan mutta tungepa sama jakkupuku 18-vuotiaan päälle niin voi näyttää pikkutytöltä joka yrittää leikkiä aikuista. TOSIN on olemassa myös jakkupukuja jotka ovat nuorekkaita eivätkä tätijakkupukuja.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 10:00"]
No bootcut on aika trashy. Gliitervyöt menee samaan.
[/quote]
Trashy? Minusta se taas on klassisin, siistein ja asiallisin lahjemalli farkkuihin. Minulla sellainen työ että on siinä ja siinä onko farkut asialliset ollenkaan, mutta siistit tummansiniset tai mustat bootcutit menettelee. Puhun sisi sellaisista bootcuteista jotka ei suorastaan levene merkittävästi alaspäin vaan lahje on varsin suora.