Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten pääsisin yli elämäni rakkaudesta

Vierailija
17.09.2011 |

Fakta on se, että emme voi ikinä olla yhdessä, vaikka rakastamme toisiamme. Miten tällaisesta pääsee yli? Miten unohdetaan? Meneekö loppu elämä asiaa märehtiessä, vai voiko vaikka vuoden päästä jo tuntua ihan ok:lta?

Kommentit (153)

Vierailija
41/153 |
27.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taas tämäkin päivä on mennyt itseni kanssa tapellessa, kun haluaisin ottaa yhteyttä, laittaa edes tekstarin. Mutta en voi. Kaipaan niin kovasti...

ap

Olet se sama valittaja, jolla on aina sama tarina tuosta unelmien pallipäästä, joka on ah niin ihana ja mulju.

Kun et itse osaa ottaa vastuuta niin kerro miehellesi tuo koko soopa mitä tänne suollat. Miehesi on varmasti iloinen ettei tarvitse jakaa elämäänsä tuollaisen epäluotettavan ja vastuuttoman vastuun pakoilijan kanssa.

Hän kyllä nostaa kytkintä ja helpottaa ratkaisuasi.

Sitten sinä ja herra mulju voitte olla onnellisesti toistennne kanssa yhdessä forever. Ja miehesi on vapaa noituudestasi.

Ärsyttää nämä lapselliset ihastus ketjut. Ah en voi sille mitään minä ajaudun eroon aah en voi sille mitään herra mulju on niin ihana ja niljakas... Jos olisin miehesi nin sanoisin pari valittua sanaa herra nuljulle. Et selvästikään hallitse tilannetta ja miehesi tehtävänä on ilmeisesti turvata avioliitto "lapsenne" takia. Huh huh mitä paskaa.

T: EX


Ap ei mahda mitään. Hän on kuin tukki joessa. Hän ajaelehtii rakkauden aavalla merelle jossa herra Mulju purjehtii merirosvolaivallaan. Ei kohtalolleen voi mitään. Niin se on.

Vierailija
42/153 |
27.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

No erosta kärsii hetken ihan jokainen mutta lapset myös sopeutuu ja huomaa että ei tämä nyt niin paha ollutkaan. ... Lapselle riittää että hänen tarpeistaan huolehditaan, ja lapsi ei välitä huolehtiiko hänen tarpeistaan molemmat biologiset vanhemmat vai kenties joku muu, esim äidin tai isän uusi puoliso

Onneks en oo sinun lapsi...

Toki lapsi jollain lailla sopeutuu, mutta jokaisen erolapsen elämä on ihan perseestä. Pohjimmaltaan. Jokainen erolapsi toivoo että omat vanhemmat olisi vielä yhdessä. Paitsi tosiaan väkivaltatapauksissa.

Kyllä minun lapselle on väliä, onko kotona äiti tai isä vaiko naapurin kaija...

Ja kyllä, olen itse eronnut. Ja kadun ja häpeän sitä lapseni edessä syvästi.

Heitä aapee pois se haihattelu, niin tai onhan päiväunet kovin kiihottavia.

Ai että oikein sähköpostissa kerrottu kaikki, wau, tosi syvä suhde...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/153 |
27.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

pyörittää arkea ilman että mikään tuntuu miltään niin sekö on sitten tavoiteltava tila?

Jos jotain tuntuu niin se että ahdistaa...

käsitys suomalaisesta perheonnesta ilmeisesti

No erosta kärsii hetken ihan jokainen mutta lapset myös sopeutuu ja huomaa että ei tämä nyt niin paha ollutkaan. ... Lapselle riittää että hänen tarpeistaan huolehditaan, ja lapsi ei välitä huolehtiiko hänen tarpeistaan molemmat biologiset vanhemmat vai kenties joku muu, esim äidin tai isän uusi puoliso

Onneks en oo sinun lapsi... Toki lapsi jollain lailla sopeutuu, mutta jokaisen erolapsen elämä on ihan perseestä. Pohjimmaltaan. Jokainen erolapsi toivoo että omat vanhemmat olisi vielä yhdessä. Paitsi tosiaan väkivaltatapauksissa. Kyllä minun lapselle on väliä, onko kotona äiti tai isä vaiko naapurin kaija... Ja kyllä, olen itse eronnut. Ja kadun ja häpeän sitä lapseni edessä syvästi. Heitä aapee pois se haihattelu, niin tai onhan päiväunet kovin kiihottavia. Ai että oikein sähköpostissa kerrottu kaikki, wau, tosi syvä suhde...

Vierailija
44/153 |
27.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

moneen kymmeneen vuoteen. On oma perhe jne, mutta ajatukseni vain on osa elämääni ja elän niiden kanssa.

Vierailija
45/153 |
27.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

yleensä hiipii mieleen kun masentaa tai muuten on stressaavaa. Taitaa olla tuo rakkaus vain harhakuva muka ihanammasta elämästä.

moneen kymmeneen vuoteen. On oma perhe jne, mutta ajatukseni vain on osa elämääni ja elän niiden kanssa.

Vierailija
46/153 |
27.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

yleensä hiipii mieleen kun masentaa tai muuten on stressaavaa. Taitaa olla tuo rakkaus vain harhakuva muka ihanammasta elämästä.

sama täällä, ja onneksi suurimman osan ajasta ei ole tuo rakkaus mielessä moneen kymmeneen vuoteen. On oma perhe jne, mutta ajatukseni vain on osa elämääni ja elän niiden kanssa.


Rakkaus amfetamiiniin palaa aina ja aina uudestaan. Taitaa tuo rakkaus amfetamiiniin olla vain harhakuva muka ihanammasta elämästä.

t: Narkki

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/153 |
27.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

pyörittää arkea ilman että mikään tuntuu miltään niin sekö on sitten tavoiteltava tila?

Jos jotain tuntuu niin se että ahdistaa...

käsitys suomalaisesta perheonnesta ilmeisesti

Onnimannista matikka ja matikasta seuraava elämänkatsomustieto. Äiti ja isä yhdessä eli. Isä meni lehtoon vauva meni kehtoon. Äiti päiväunia eli.

Aika hyvä runo vai mitä?

Käsitys suomalaisesta ja perheonnesta yleensäkin.

Sinun käsityksesi on kuin suoraan täydellisistä naisista ja kauniista ja rohkeista ja ja ja paljon muusta puppusta.

Elitkö sinä teini-ikää ollenkaan. Nimittäin asiat on niin ettei aikuinen ihminen tuolla tavoin ihastele tai käyttäydy noin tasapainottomasti.

Ihastukset kuuluu nuoruuteen. Yrittäisit nyt ap käyttäytyä, kuin aikuinen.

Jos minä näkisin päiväunia, jostain muusta ihmisestä, kuin rakkaasta vaimostani. Olisi hyvin pettynyt itseeni ja pitäisin itseäni huorin tekijänä. Minusta sinun pitää kertoa ehdottomasti miehellesi näistä tunteista niin hän saa päättää haluaako jatkaa elämäänsä petturin kanssa.

T: 11cm mies

Vierailija
48/153 |
27.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä minä rakastuin ihan vapaaseen mieheen.

Eli olet siis itse varattu.

Olen varattu ja rakastuin toiseen. Samanlaista tunnetta en ole ikinä aiemmin tuntenut enkä varmasti tule koskaan enää tuntemaan.

Ja olo on nyt todella tyhjä! Suljin sähköpostitilin, jota kautta pidimme yhteyttä. Yhtään viestiä en säilyttänyt, en vaikka niissä on jaettu ihan kaikki.

jossa tunteet yleensä vaimenevat, kun ne rakkaudenpunaiset lasit putoavat silmiltä ja pitää muistaa ja jaksaa kaikki arjen asiat.

Ihan rehellisesti: Luuletko, että "elämäsi rakkauden" kanssa kaikki toimisi aina loistavasti ja elämäsi muuttuisi pysyvästi paremmaksi uuden miehen kanssa? Että sinä itse olisit parempi ihminen uudessa liitossa? Että arkielämä muuttuisi?

Jos rehellisesti uskot näin, eroa miehestäsi ja kokeile onneasi.

Jotain puuttuu. Mutta kai tästä siis joskus yli pääsee?!

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/153 |
27.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koitanpa vastata jotain.



Ensiksi, ei tietenkään olla eletty arkea tän toisen miehen kanssa. Mutta asiat on kyllä harvinaisen selvänä mielessä sen suhteen, miten arki meillä sujuisi. Tämä mies ei ole mikään emäntää vailla oleva avuton tumpelo joka sitten jonkun raukan nalkkiin saatuaan makaa sohvalla kaljaa juoden...



Ja sitten siitä, että miksi menin naimisiin ilman valtavaa intohimoa. No enpä tiennyt, että tällaista on ja tätä kannattaisi odottaa.



Siitä olen monen kanssa samaa mieltä, että ydinperhe on (toimiessaan) lapsille paras paikka. Ja mä olen motivoitunut saamaan tämän perheen toimimaan juurikin siksi. En aio katkeroitua. Kaipaan ja ikävöin tietysti.



Ap

Vierailija
50/153 |
27.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koitanpa vastata jotain.

Ensiksi, ei tietenkään olla eletty arkea tän toisen miehen kanssa. Mutta asiat on kyllä harvinaisen selvänä mielessä sen suhteen, miten arki meillä sujuisi. Tämä mies ei ole mikään emäntää vailla oleva avuton tumpelo joka sitten jonkun raukan nalkkiin saatuaan makaa sohvalla kaljaa juoden...

Ja sitten siitä, että miksi menin naimisiin ilman valtavaa intohimoa. No enpä tiennyt, että tällaista on ja tätä kannattaisi odottaa.

Siitä olen monen kanssa samaa mieltä, että ydinperhe on (toimiessaan) lapsille paras paikka. Ja mä olen motivoitunut saamaan tämän perheen toimimaan juurikin siksi. En aio katkeroitua. Kaipaan ja ikävöin tietysti.

Ap

Ihmisistä paljastuu paljon uusia asioita ja piirteitä oikeassa elämässä. Joten jos olette vaan jonkinlaista salasuhdetta eläneet (jolloin toista pyritään miellyttämään), tulisit varmaan pettymään unelmiesi miehen kanssa oikeassa elämässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/153 |
27.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koitanpa vastata jotain.

Ensiksi, ei tietenkään olla eletty arkea tän toisen miehen kanssa. Mutta asiat on kyllä harvinaisen selvänä mielessä sen suhteen, miten arki meillä sujuisi. Tämä mies ei ole mikään emäntää vailla oleva avuton tumpelo joka sitten jonkun raukan nalkkiin saatuaan makaa sohvalla kaljaa juoden...

Ja sitten siitä, että miksi menin naimisiin ilman valtavaa intohimoa. No enpä tiennyt, että tällaista on ja tätä kannattaisi odottaa.

Siitä olen monen kanssa samaa mieltä, että ydinperhe on (toimiessaan) lapsille paras paikka. Ja mä olen motivoitunut saamaan tämän perheen toimimaan juurikin siksi. En aio katkeroitua. Kaipaan ja ikävöin tietysti.

Ap

Niin verraton ettei kaltaista löydy tältä planeetalta. Kuulostat jo valmiiksi katkeralta ja ikävöit paskahousuasi niin paljon että miehesi ottaa oluen ja ehkä toisenkin, ei kunniaksi vaan sietääkseen tilannetta.

Miehesi tuskin tulisi pelastamaan sinua Shemeekan kynsistä. Olette ansainneet toisenne.

T: EX

Vierailija
52/153 |
27.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koitanpa vastata jotain.

Ensiksi, ei tietenkään olla eletty arkea tän toisen miehen kanssa. Mutta asiat on kyllä harvinaisen selvänä mielessä sen suhteen, miten arki meillä sujuisi. Tämä mies ei ole mikään emäntää vailla oleva avuton tumpelo joka sitten jonkun raukan nalkkiin saatuaan makaa sohvalla kaljaa juoden...

Ja sitten siitä, että miksi menin naimisiin ilman valtavaa intohimoa. No enpä tiennyt, että tällaista on ja tätä kannattaisi odottaa.

Siitä olen monen kanssa samaa mieltä, että ydinperhe on (toimiessaan) lapsille paras paikka. Ja mä olen motivoitunut saamaan tämän perheen toimimaan juurikin siksi. En aio katkeroitua. Kaipaan ja ikävöin tietysti.

Ap

Komppaan edellisiä. Vaikka jollakin todennäköisyydellä pystyisitkin sanomaan, että mies ei ole emäntää vailla oleva tumpelo, niin VAIKKA MITÄ muuta hänestä voisi paljastua oikean yhdessäolon ja arjen myötä. Olet selkeästi huumassa, ja huumassa taas rationaalinen ajattelu ei hirveän hyvin toimi. Been there. Ihan oikeasti ihmistä vaan EI tunne minkään huumantäyteisen salasuhteen perusteella ollenkaan. Toki voisi olla hyvä säkä, ja mies voisikin olla about sellainen kuin kuvittelit, mutta hän voisi myös olla jotain ihan muuta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/153 |
27.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

..mutta se unohtui 2 vuoden jälkeen, ja nyt tiedän, ettei se mikään oikea rakkaus loppujen lopuksi ollutkaan.

Vierailija
54/153 |
22.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

miten on ap, pääsitkö yli vai vieläkö mielessä pyörii??



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/153 |
22.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

miten on ap, pääsitkö yli vai vieläkö mielessä pyörii??

Kumpikin on menty elämässä eteenpäin.

ap

Vierailija
56/153 |
22.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun elämäni rakkaus katkaisi välimme kokonaan väärinkäsityksen vuoksi, enkä ole vieläkään päässyt selventämään asiaa. Ja sain kuulla vasta kolmannelta osapuolelta tästä, ihmeteltyäni, kun joka-aamuista hyvän huomenen toivotusviestiä ei tullut, hän oli poistanut FB-kavereistaan ja estänyt puheluni...

Vierailija
57/153 |
22.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

rakkauden tunne exääni. Aloimme tapailemaan ja viestittelemään keskenämme ja olin aivan kuin juuri rakastunut! Tunne oli ihana ja mies Niin huomioiva..eipä tuo oma mies valitettavasti sellainen ole. Sitten tuli hetki, jolloin olisi pitänyt "valita". Valita tiensä. En ollut kuitenkaan, kaikista repivistä tunteista huolimatta, valmis jättämään miestäni ja etenkään hajottamaan perhettäni..Eli leikki loppui siihen. Exäni totesikin, ettei tuntenut minua kohtaan rakkautta eikä usko minunkaan tuntevan niin häntä kohtaan. Hän myös ihmetteli, miksen etsinyt häntä käsiini silloin (jos kerran rakastin), kun puuhastelin jo perhettä nykyisen mieheni kanssa. Niinpä - hän jätti minut silloin, ja vietti taiteilijaelämää - olimme silloinkin yhteydessä toisiimme, mutta erittäin satunnaisesti. Nyt hän poistui elämästäni kokonaan. Minulla on ikävä, mutta minulla on myös perhe koossa. Ja hänestä tuli kylmä ja kova. Valintani osui varmasti aivan oikeaan, mutta kaivertaa se vieläkin jossain - ihan vähän =(. Miten pääsit irti??

Vierailija
58/153 |
04.12.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jokaisen pitää päättää itse elämästään; virheine ja oikene tekoineen. Vain näin voi elää itsensä kanssa

minä oonkin elänyt sitä arkeakin mun elämäni rakkauden kanssa mutta jätin sen muiden ihmisten painostuksesta. Olin vielä tosi nuori ja kuuntelin liikaa muiden puheita. Mies yritti pitää kiinni kynsin ja hampain. Nyt 11 vuoden jälkeen en edelleenkään pysty ajattelemaan miestä itkemättä. Meillä on perheet omilla tahoillamme. Joskus erehdyn katselemaan sen kuvia fb:ssa ja silloin tekisi aina mieli iskeä nyrkki pöydästä läpi. Niin että mulla ei ainakaan ole vastausta siihen kuinka kauan menee. Mulla on mennyt 11 vuotta ja edelleen sattuu.

Vierailija
59/153 |
27.12.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä kaikki kärsivät erosta aina niin lapset kuin aikuiset tai lähipiirikin, mutta lapset vaistoavat tarkasti tunteita sekä ilmapiiriä. He tietävät, ettei kaikki ole kohdillaan ja kärsivät siis näinkin. Vaikea sanoa onko ydinperheen säilyttäminen parempi ratkaisu kuin ero. Myös mahdolliseen uuteen suhteeseen tulee haasteensa varsinkin, jos suhde alkaa heti eron jälkeen, kun kaikki vielä käsittelevät tunteitaan erosta. Kokeilin tätä elämäni rakkauden kanssa. Heidän eronsa johtui siitä, että vaimo rakastui toiseen ja muutti heti yhteen uuden miehen kanssa. Lapsilla on vuoroviikkohuoltajuus. Elämäni rakkaus kipuilu tilanteen kanssa niin, että olemme päätymässä eroon. Tiedän, että hän rakastaa minua suunnattomasti ja olen ihminen jota hän on rakastanut jo miltein 20 vuotta. Me emme kuitenkaan taida tästä tilanteesta selvitä. Mies on niin hajalla.

Vierailija
60/153 |
21.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Numero sata tässä ketjussa yhtyy nyt edelliseen viestiin...



Hajottavista elämäntilanteista kulkee niin paljon kuonaa mukana että joskus siitä ei selvitä. Minun elämäni rakkaus, tuo monta vuotta kaikinpuolin toimiva ja ihana sielunkumppanini on nyt rikki, murtunut ja hajalla jopa niin, että päätti suhteemme aivan yks kaks ja katosi elämästäni. Ihan kuin pyörremyrsky olis mennyt sieluni läpi, en enää tiedä kuka ka mikä olen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä yhdeksän kahdeksan