Jos näet jollain ihmisellä ristikorun kaulassa

koska itsellä on ristikoru kaulassa, sellainen pieni kultainen, ja on ollut ripillepääsystä lähtien, eli kohta 7 vuotta. Ja minulle se merkitsee nimenomaan uskoa, vaikka kukaan ei varmaan tiedä että olen "uskovainen" kun ei se mitenkään muuten näy. Kuulun kirkkoon ihan taviksena, en käy kirkossa tmv. kuitenkaan.

Tulee sellanen huono fiilis kaikista yhden asian ihmisistä. Ja kyllä mä ajattelen, että jos risti on kaulassa, niin ihminen on jollakin tavalla uskossa.

ristin kantaja on uskossa. En usko että kukaan muuten ristiä käyttää? Tai ainakaan en ole havainnut.

mutta kuulun ortodoksiseen kirkkoon ja minulla on risti.

En kuitenkaan käytä ristiäni päivittäin. Saatan laittaa sen päälle, kun olen jostain syystä menossa kirkkoon (esim. ristiäisiin, häihin tai hautajaisiin).

Oikeastaan minulle tämä ns. uskonto on vain osa kulttuuria ja tapoja, jotka ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle... Ja koska risti on lahja minulle rakkailta ihmisiltä, pidän sen.



Eli en välttämättä ajattelisi heti ihmisestä, jolla on risti kaulassa, että hän on uskovainen.

nuoret voivat käyttää ristikorua "muuten vain". Jos aikuinen käyttää ristikorua, oletan, että kristinusko on hänelle tärkeä asia ja että hän uskoo Jumalaan ja Jeesukseen.

... käytän ristiä päivittäin. Olen ortodoksi, mutta en ihka kuitenkaan ihan perinteinen uskovainen, noin niinkuin allekirjoita kakkia kirkon mielipiteitä ja elä uskonnon mukaisesti. Uskon kyllä jumalaan, mutta myös esimerkiksi haltijoihin ja moniin muihin vanhoihin suomalaisiin pakanauskoihin.



Joten en kyllä ajattele automaattisesti että ristiä kantava olisi uskossa.

Uskis-siskollani on aina risti kaulassa, tämä varmasti vaikuttaa aika lailla tulkintoihini.

että ulkokultainen tekopyhä. Ehkä siksi että monesti pukeutuminen tai jokin muu seikka on ristiriidassa. Se on vaan niin kornia.

Mutta en että olisi jollainlailla yhden asian ihminen kuten joku tässä kertoo, että sitä se merkkaa. Mielleän ehkä että empaattinen, luotettava, sosiaalinen, taitava setvimään omia ja toisten sielunelämän sotkuja jotain sellaista.

Siis on tärkeä minulle, koska olen saanut sen kummiltani, joka oli eläissään tärkeä ihminen minulle. Enää häntä ei ole(: Vaikka olen kyllä uskovainenkin, vaikka ei se päälle päin sen kummemmin näy.

ehkä jopa hihhuli, vähintään kuitenkin uskovainen (joita jo sinänsä pidän outoina). Että on tarve jotenkin julistaa sitä omaa uskoa ulkoisilla merkeillä.

kultainen risti, ajattelen että on uskossa. Jos on suuri risti, niin ajattelen, että hän haluaa vain ilmentää jotakin. Ei välttämättä ole uskossa.



Melko ison ristin olen huomannut mm: Matti Nykäsellä ja sillä shortsiasuisella insuliinimurhaajalla.

Ne tuntemani kristityt uskovaiset, jotka oikeasti ovat ns. sisäisesti kauniita, eivät yleensä halua kuuluttaa uskovaisuuttaan edes ristikorulla.

ortodoksi olen minäkin. Laiska kirkossa käyjä mutta olo on outo jos joutuu joskus ristin riisumaan. Uskon omalla tavallani Jumalaan mutta en elä kirkon oppien mukaan, enkä koe itseäni uskovaiseksi.

en ole tullut ajatelleeksi, että olisin pelottava tai hihhuli.

nuoret voivat käyttää ristikorua "muuten vain". Jos aikuinen käyttää ristikorua, oletan, että kristinusko on hänelle tärkeä asia ja että hän uskoo Jumalaan ja Jeesukseen.

Koska itse en ole uskossa, tulee ristin kantajasta hieman negatiivinen fiilis. Kukin saa mielestäni uskoa tai olla uskomatta mihin tahansa, mutta asiaa ei tarvitsisi mielestäni oikein julistaa esim. töissä ollessaan.

Tulee sellanen huono fiilis kaikista yhden asian ihmisistä. Ja kyllä mä ajattelen, että jos risti on kaulassa, niin ihminen on jollakin tavalla uskossa.

Vaikka itse käytän ristejä koska... no tuota, jossakin japanivillitykseni mukana sellainen "muoti" tuli :D Se on mun mielestä siistiä kun selässä roikkuu demoninsiivet ja pirunhäntä kulkee kainalossa ja kaulassa killuu risti. Tosin suosin sellaisia isoja, kivillä koristeltuja ja muutenkin koristeellisia, jotka joku jo mainitsikin muotiristeiksi...

Olen uskossa ja olen saanut ristin huomenlahjaksi mieheltäni. En kuuluta mitenkään uskoani, mutta risti on mulle todella tärkeä.

On rippiristi, enkä sitä ole kovin monta kertaa sen jälkeen riisunut. Viestii toki uskosta, mutta myös nimenomaan ortodoksisuudesta, johon minulla on syvät siteet muutenkin kuin pelkän uskon kautta.



En ymmärrä, miksi joku näkisi minut "yhden asian ihmisenä". Elämääni kuuluu uskon lisäksi työtä, harrastuksia jne. Suurin osa tutuistani ei varmasti edes tiedä, että olen uskossa, koska se ei ole asia, josta tulisi puhuttua. Haluaisitko perustella kommenttiasi?