Synnytyksen jälkeinen masennus johtuu siitä, että äiti ei halua lasta tai

vielä lähempänä ajatuksiani on tuo, joka kirjoitti siitä, että perhe-elämän odotukset ovat ylisuuria, eikä arki vastaa niitä. Siitä sitten johtuu masennus. Että kyllä meitä on muitakin täällä.

Mutta tosiasiat on tosiasioita.

löytäneesi ratkaisun suureen kysymykseen?

masennuin. Että se siitäkin " argumentista" .

niiden yksinkertaistaminen on jopa loukkaavaa. On ylimielistä kuvitella, että jos elämässä asiat ovat näin ja näin, tai tekee noin ja noin, ei voi sairastua. Monissa taudeissa voidaan tunnistaa riskitekijöitä yleisen populaation tasolla, mutta useinkaan yksilötasolla emme voi olla sataprosenttisen varmoja sairastuvuudesta, vaikka yhtään riskitekijää ei voitaisikaan identifioida.



Lisäksi on turha luulla, ettei olisi ihmisiä, jotka ovat uskoneet, etteivät he voisi sairastua masennukseen, mutta siitä huolimatta heille on niin myöhemmin käynyt. Olen järkyttynyt, kuinka tiedon puute korvataan omilla uskomuksilla ja teorioilla, jotka lisäävät vain sairastuneiden tuskaa. Tätäkö puolustellaan keskustelun vapauden nimissä?

Vai että oikein asenteesta kiinni sairastuuko masennukseen? Jos näin on niin sitten myös syöpään sairastuminen on vaan asenteesta kiinni. Mitäs eli elämänsä epäterveellisesti voivotellen. Olis elänyt paremmalla asenteella.

Siis, että onko ollut tietoa siitä että mitä on vastuu ( ja koira on pientä lapseen nähden).

Edelliselle esim. syöpä on " mitattavissa" , eli se olemassaolo näin syöpää sairastamattomankin helppo uskoa..

Vierailija:

Siis, että onko ollut tietoa siitä että mitä on vastuu ( ja koira on pientä lapseen nähden).

Edelliselle esim. syöpä on " mitattavissa" , eli se olemassaolo näin syöpää sairastamattomankin helppo uskoa..

mikään uusi juttu! Toki voi olla niitäkin, jotka sen vastuun tajuttuaan rupeavat pelkäämään niin paljon, että sairastuvat, mutta luultavasti se on aika harvinaista.

En todellakaan pidä sitä itsestäänselvänä. Tuo koira homma kyllä ylitti jo kaiken...anteeksi nyt vain mutta olet TODELLA HUVITTAVA!

Mikä on koulutuksesi, jos kerran työskentelet masentuneiden äitien parissa?

Joku mukamas masentunut kun oli vaikea synnytys. Huhhuh..mitä juttuja. Tästä lähin kun joku asia on vähänkin vaikea, mä ilmoitan masentuneeni.

Tai voihan se olla siivoojana jossakin ja tehnyt omat päätelmänsä.

Niin tai on joku lähäri, joka kuvittelee olevansa lääkäri.

Ap kerrankin asiaa. Näinhän se menee, vaikka sit ei moni pysty myöntämäänkään. Muotioikku koko masennus, sen avulla elämä on helpompaa. Ei tarvi ottaa vastuuta kun on sairas.

Ei kukaan normaali ihminen masennu kun saa vauvan. Laiskoja äitejä, joiden ei olisi koskaan pitänyt lasta hommata. Mun omilla lapsilla oli molemmilla koliikki, valvottiin ja oltiin väsyneitä koko perhe. En silti masentunut, tiesin että se ajallaan loppuu ja kyllä sen ajan kestän. Toiset rupeaa heti väsähdettyään pakoilemaan vastuuta väittäen masentuneensa.

Höpö höpö ja lässyn lässyn.

Synnytyksen jälkeiselle masennukselle altistavat tekijät. Hormonaalisilla muutoksilla on todennäköisesti merkitystä masennuksen syntyyn, mutta hormonaalisten ja psykologisten tekijöiden keskinäistä vaikutusta tunnetaan vielä puutteellisesti. On ilmeistä, että osalla äideistä masennus liittyy äitiyteen ja synnytykseen. Osalla puolestaan masennuksen synty ei liity mitenkään äidiksi tulemiseen, vaan masennus on ' vanhan mielialahäiriön' uudelleen puhkeamista. Terveydenhoitajan ja lääkärin kannattaa huomioida eräitä tekijöitä, joiden tiedetään lisäävän riskiä synnytyksen jälkeiseen masennukseen:



Äitiin liittyvät tekijät: Masennushistoria itsellä tai suvussa. Ennen synnytystä todettu masennus. Itsearvostukseen liittyvät vaikeudet äitinä. Ruokinta voi olla keskeinen äidin itsetuntoa määrittävä tekijä: (ongelmitta sujuvaa) rintaruokintaa korostava ja ihannoiva ' äitiyskulttuuri' ja sitä voimakkaasti suositteleva terveydenhuolto voi tuntua äidistä ahdistavalta. Rintaruokinnan puuttuminen näyttääkin liittyvän kasvaneeseen masennusriskiin. On kuitenkin vaikea tietää, onko vaikeus rintaruokinnassa masennuksen syy vai seuraus jostain muusta tekijästä, joka puolestaan liittyy suoraan masennukseen. Ei-suunniteltu raskaus. Vaikea baby blues. Ongelmanratkaisutapa: riskiryhmän muodostavat ne äidit, jotka käyttävät ns. emootiokeskeisiä keinoja eli kieltävät ongelmat, pakenevat niitä, toivovat niiden korjautuvan itsestään.



Synnytykseen liittyvät tekijät: Puuttuva tuki synnytyksen aikana. Supistuksiin tai synnytykseen liittyvät komplikaatiot (äidillä tai lapsella). Synnytys, joka ei vastaa äidin mielikuvia. Ennenaikainen tai yliaikainen synnytys. Äidin ja lapsen erottaminen. Varhainen kotiutus sairaalasta synnytyksen jälkeen. Pitkittynyt sairaalassaolo liittyy myös masennusriskin kasvuun. Kuitenkin näissä tilanteissa synnytykseen on liittynyt komplikaatioita tai lapsen tilanne on vaatinut pidempää sairaalahoitoa, mikä selittää riskin kasvun.



Lapseen liittyvät tekijät: Kaksoset tai kolmoset. Negatiiviset tunteet lasta kohtaan, puutteellinen kiintymys. Lapsen terveyteen liittyvät ongelmat. ' Ei toivottu' lapsi (esim. sukupuoli, ulkonäkö). ' Vaikea lapsi' (temperamentti, ruokinta, nukkuminen, muut hoitovaikeudet); on todettu, että lapsen temperamentti selittää jopa 30 % äitien synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.



Sosiaaliseen tilanteeseen liittyvät tekijät: Heikot suhteet puolisoon tai ei puolisoa. Äidin elämässä on samaan aikaan muita suuria stressitekijöitä. Perheessä vanhempi lapsi tai vanhempia lapsia. Puuttuva perheen ulkopuolinen tuki stressi- ja ongelmatilanteissa: partnerikin on hyvä tuki, mutta usein hän kokee itsekin samaa stressiä ja samoja ongelmia kuin äitikin. Äidin työttömyys (ei mahdollisuutta itsestä riippumattomista syistä palata työelämään äitiysloman jälkeen) tai isän työttömyys.



Synnytyksen jälkeistä masennusta pidetään ennusteeltaan hyvänä, ja paraneminen tapahtuu usein nopeasti. Tyypillisesti oireet helpottavat hiljalleen kuukausien kuluessa. Masennusvaiheen kesto ilman hoitoa on keskimäärin seitsemän kuukautta. Täydellisen toipumisen todennäköisyys on hyvä. Synnytyksen jälkeinen masennus voi kuitenkin laukaista pitkäkestoisen masennuksen ja ahdistuneisuuden. Mielen tasapaino saattaa olla häiriintynyt vuosia. Masennusvaiheiden toistuminen on tyypillistä. Tämä onkin syytä huomioida hoitoa suunniteltaessa. Masennuksen uusiutumisriski on erityisen suuri seuraavien synnytysten yhteydessä, jopa 40 %. (Perheentupa 2003.)



http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.Naytaartikkeli?p_arti…

Siitä hyvänä esimerkkinä nro 87. kirjoitus.

Kiitos tiedoista ja linkistä.



Monikkoäideillä on moninkertainen riski sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Tunnen monta kaksosten/kolmosten äitiä, joita tämä ikävä sairaus on kohdannut.