Lue keskustelun säännöt.
Äitini pyysi minulta yhtä asiaa, en puhu hänelle, mitä teen?
20.06.2015 |
Eli en ole enää puheväleissä äitini kanssa. Äiti ei tätä halua tajuta. Mies on ja on sanonut äidlleni, että viestit miehelleni, ei minulle, että äiti siis jättää minut rauhaan.
äiti ei ole tätä kuitenkaan kunnioittanut, vaan on kerran viestitellyt mulle kysyen kuulumisia. Surullistahan se on, että tähän on tultu, mutta hänelle on annettu monta tilaisuutta ymmärtää, miten kohdella minua niin, ettei pahoita mun mieltä ja kun ei halua ottaa mitään onkeensa niin katkaisin välit.
Mutta nyt mietin, mitä teen, kun äiti lähestyi minua ehdottaen, että hän ja eräs sukulaisensa jonka mäkin tunnen lapsuudestani, tulisivat meille käymään myöhemmin kesällä. Tai vaihtoehtoisesti niin, että näksimme kaikki äitini luona. Tämä sukulainen haluaa kuulemma nähdä lapseni.
En halua heitä meille, meillä on tosi sotkuista. Tavallaan siinä olisi se hyvää, että kun äiti on aina lytännyt minua aiheesta ja häpeää minua siksi, niin saisi hävetä sitten oikein kunnolla. Mutta ei se nyt olisi kivaa sitä sukulaista kohtaan tulla meille enkä jaksaisi siivota juurikaan.
Mä en halua mennä äidilleni. Se olisi sitten vain teatteria että välimme ovat muka kunnossa, sitä se on ollut tähän asti ja se teatteri on nyt minun osaltani loppu.
Mietin, että ehkä mies menisi vain lasten kanssa. Sekin harmittaa, koska ei heille nyt varmaan tämä sukulainen niin tärkeä ole. Ajomatkaaakin on reilusti toistasataa km suuntaansa.
Vielä tuli mieleen valkoinen valhe, mutta en vaan haluaisi lähteä sillekään tielle. Eli sanoisin, että olemme silloin juuri matkoilla. Mitä te tekisitte?
Kommentit (694)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 20:52"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 20:42"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 20:35"]
Tuntuu, että nämä ovat näitä asoita, jotka vain narsistisen äidin lapset ymmärtävät. Karseata suhtautumista joillakin tällä palstalla, paukutetaan vain että olet huono äiti, ota itseäsi niskasta kiinni ja siivoa, siivoa. Ihan kuin täällä olisi ap:n äidin kopiota liikenteessä, veistä kääntävät haavassa.
[/quote]
Ei sitä voi ymmärtää jos ei ole itse kokenut. Noi siivoamiseen takertujat ei tajua, että se on nyt ap:n ainoa keino "vastustaa" äitiä ja äidin kontrollia - jos se on nyt ainoa keino niin sitä pitää käyttää. Kun ap irrottautuu äidistään siivoaminenkin alkaa sujua.
[/quote]
Kiitos, jotain tällaista odotin ihmisten sanovan. Mutta onhan se selvää, että jos ei tunnista tai ole tavannut hankalaa äitiä, niin syyttää uhria. En mä syyttäjistä välitä. Kukaan ei voisi sanoa mulle mitään niin pahaa, mitä äitini on jo opettanut minusta itsestäni ajattelemaan. Sinänsä vain huvittavaa seurata, miten pahasti voidaan surullista ja vaikeuksissa olevaa ihmistä lyödä. Siis huvittavaa silleen, että nämä ihmiset antavat mulle hyviä elämänohjeita. Joopati joo.
ap
[/quote]
No mulla on kyllä taatusti vähintään yhtä hankala äiti kuin sulla, ja tiedän monia, joilla on vielä IHAN OIKEASTI hankala äiti ( skitsofreenikko, väkivaltainen, rappioalkoholisti ja pahimmillaan kaikkea näitä). Mun mielestäni sä olet tajuttoman hölmö siinä, että laitat oman perheesi ja erityisesti lapsesi kärsimään sinun ja äitisi suhteesta.
Kyllä mäkin teinarina tein kiusallani täysin päinvastoin kuin äitini olisi halunnut, mutta sitten kasvoin aikuiseksi, ja ihan tietoisesti kasvatin itsetunnon ( jollaista mulla ei äitini takia todellakaan koskaan ollut ollut). Ja nyt mä elän just niin kuin itse haluan, suostumatta kuuntelemaan äidiltäni yhtään mitään, en haukkuja enkä kehuja. Koska tiedostan olevani edelleen noille asioille hyvin herkkä, enkä missään nimessä halua antaa äidilleni pätkääkään valtaa itseeni. Eli ei siis niitä kehujakaan häneltä, vaan ainoastaan sellaisilta ihmisiltä, joiden hyväntahtoisuuteen voin luottaa.
Mutta joo. Ihan ekana sun nyt oikeasti pitäisi ottaa vastuu omasta elämästäsi, ja lakata syyttelemästä äitiäsi. Se on naurettavaa, eikä johda mihinkään.
On ihan normaalia, että ihminen kaipaa turvaa ja hyväksyntää ja tuntee epävarmuutta ja loukkaantuneisuutta, jos häntä kritisoidaan tai kyseenalaistetaan. Mutta sinut se kritiikki saa jotenkin ihan pois tolaltaan ja puolustusmekanismisi ovat ihan ylimitoitetut. Tunnistat kyllä itsekin minäsi haurauden, mikä on hyvä asia. Muistaakseni on olemassa jokin kirja nimellä "Koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus". On todella tärkeää, että uskot, että olet rakastamisen arvoinen ja että voit vielä oppia sellaista sisäistä rauhaa, mitä muiden puheet eivät horjuta.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:46"]
Tätä ketjua seuraa joku muukin kuin minä, joka näkee että itse ongelma ei ole siivoamisessa. Ja nämä ihmiset täällä ovat se turva. Ei näitä asioita helposti voi kenelle tahansa livenä puhua, itse tajusin aikoja sitten, että kukaan ei ymmärrä hölkäsen pöläystä koko aiheesta. Täältä avun sain.
[/quote]
Mä oon whtinyt jo pelätä, että joku kerta kun avaan ketjun hekin on kääntyneet mua vastaan. Siis tää pelko tulee lapsuudesta. Eihän kukaan voi nähdä mua. Eihän kukaan voi tukea mua. Sit, kun tietää "tarpeeksi"... Se on ehkä syy, etten uskalla nojata, en hakea apua en pyytää... Edes täällä. Kovin paljon. Heiltä, jotka hyville vaikuttavat. Siis teiltä hyviltä. Se ei ole epäluottamuslause teille henk koht.
Muistatteko sen Michael Jacksonin videon Thriller? Kun sen lopussa Michael taas kääntyykin kameraan silmät sekaisin ja se hohotus nauraa. Se on joskus kun pitäis luottaa mun ajatus "tuesta". Äiti on mulle sanonut, etten voi luottaa siihen, miten ihmiset käyttäytyy, koska he ei sano, mitä he oikeasti ajattelee. Ja he just ajattelee pahaa minusta mm. tuon siivousjutun takia. Äiti siis koitti saada mut sillälailla siivoamaan. Oliko se myös teidän äitienne tapa, jos ette siivonneet, jotka aikuisina nyt vaaditte mua siivoamaan, vastatkaa, tai uskon, että ei ollut. Että olisin ajatellut muiden ajattelevan huonoa minusta, ja olisin sellaisella "pahalla mielellä" sit ruvennut innokkaaana miellyttämään siivota. No mä en ollut innokas miellyttämään, kun ensin äiti kertoi, että kaikki muut menevät ihmisinä mun edelle. Ailti heitä ois pitänyt innokkaana miellyttää.
ap
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 19:41"]
Niin, koska miestä, joka ei siivoaisi, ei huudettaisi kelvottomaksi isäksi. Olen pahoillani, että mies joutuu siivoamaan yksin, mutta hän ei käy töissä, niin kai sillä aikaa on.
ap
[/quote]
Tämä on niin totta. Tällä palstalla on aika paljon niitä, joiden mielestä pikkulapsivaiheessa se, joka on esim vauvan kanssa kotona, on vastuullinen kaikista kotihommista, jotta töissäkäyvä saa levätä. Yhtäkkiä, kun sukupuolirooli onkin toisin päin, on aivan järkyttävää, että äiti ja nainen ei siivoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä sun lapset ja mies ovat nyt? Missä he eilen olivat?
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:04"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:03"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 20:46"]
Et ole vieläkään kertonut minkä ikäisiä lapsesi ovat. Toivon todella, etteivät ole enää pikkulapsia. Äitinsä kun on taantunut sellaiseksi.
[/quote]
No minkäikäisiä, jos meillä on käyny eskarintäti? Toinen on vanhempi sit, ei nuorempi.
ap
[/quote]
Anteeksi ärtymys, mutta älkää kyselkö mitään tunnistetietoja, enpä nyt halua, että mua tästä tunnistetaan. Vaikka kysyisittekin ne muussa mielessä.
ap
[/quote]
Lapset on minkä ikäisiä? Tuskin on tunnistetieto.
4 ja 6?
6 ja 8?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:55"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 20:52"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 20:42"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 20:35"]
Tuntuu, että nämä ovat näitä asoita, jotka vain narsistisen äidin lapset ymmärtävät. Karseata suhtautumista joillakin tällä palstalla, paukutetaan vain että olet huono äiti, ota itseäsi niskasta kiinni ja siivoa, siivoa. Ihan kuin täällä olisi ap:n äidin kopiota liikenteessä, veistä kääntävät haavassa.
[/quote]
Ei sitä voi ymmärtää jos ei ole itse kokenut. Noi siivoamiseen takertujat ei tajua, että se on nyt ap:n ainoa keino "vastustaa" äitiä ja äidin kontrollia - jos se on nyt ainoa keino niin sitä pitää käyttää. Kun ap irrottautuu äidistään siivoaminenkin alkaa sujua.
[/quote]
Kiitos, jotain tällaista odotin ihmisten sanovan. Mutta onhan se selvää, että jos ei tunnista tai ole tavannut hankalaa äitiä, niin syyttää uhria. En mä syyttäjistä välitä. Kukaan ei voisi sanoa mulle mitään niin pahaa, mitä äitini on jo opettanut minusta itsestäni ajattelemaan. Sinänsä vain huvittavaa seurata, miten pahasti voidaan surullista ja vaikeuksissa olevaa ihmistä lyödä. Siis huvittavaa silleen, että nämä ihmiset antavat mulle hyviä elämänohjeita. Joopati joo.
ap
[/quote]
No mulla on kyllä taatusti vähintään yhtä hankala äiti kuin sulla, ja tiedän monia, joilla on vielä IHAN OIKEASTI hankala äiti ( skitsofreenikko, väkivaltainen, rappioalkoholisti ja pahimmillaan kaikkea näitä). Mun mielestäni sä olet tajuttoman hölmö siinä, että laitat oman perheesi ja erityisesti lapsesi kärsimään sinun ja äitisi suhteesta.
Kyllä mäkin teinarina tein kiusallani täysin päinvastoin kuin äitini olisi halunnut, mutta sitten kasvoin aikuiseksi, ja ihan tietoisesti kasvatin itsetunnon ( jollaista mulla ei äitini takia todellakaan koskaan ollut ollut). Ja nyt mä elän just niin kuin itse haluan, suostumatta kuuntelemaan äidiltäni yhtään mitään, en haukkuja enkä kehuja. Koska tiedostan olevani edelleen noille asioille hyvin herkkä, enkä missään nimessä halua antaa äidilleni pätkääkään valtaa itseeni. Eli ei siis niitä kehujakaan häneltä, vaan ainoastaan sellaisilta ihmisiltä, joiden hyväntahtoisuuteen voin luottaa.
Mutta joo. Ihan ekana sun nyt oikeasti pitäisi ottaa vastuu omasta elämästäsi, ja lakata syyttelemästä äitiäsi. Se on naurettavaa, eikä johda mihinkään.
[/quote]
Mä en tehnyt ihan tahallani kiusallani toisin kuin äiti opetti, vaan mä en tehnyt ollenkaan, koska äiti ei ollut koskaan tyytyväinen. En halunnut ensin yrittää ja sitten saada moitetta, tajuatko? Mä mieluummin vaikka kaivoin äitini nenästä verta kuin tein mitään mitä hän pyysi. Ennen kuin hän käyttäyti hyvin uhkaavasti jolloin oli pakko tehdä. Eikä hän kauheasti vaatinutkaan, siis meinaan että tappelua huoneen siivoamisesta käytiin ehkä kerran viikossa, ei joka päivä. Toinen asia, mistä hän haukkui oli mun käytös, vaikka se olisi ollut ihan normaalia.
Mun mieheni äiti on ollut myös hyvin hankala. Skitsofreenikko. Mutta miehelläni oli silti aivan erilainen perhe kuin minulla. Aina kun äiti siellä käyttäytyi väärin, siellä oli joku toinen, joko aikuinen tai melkein aikuinen sisarus osoittamassa lapselle, että vika ei ole sinussa. Se piti terveenä. Opetti sietämään kaikenlaista ja näkemään, että joku hankalakin voi olla hyvä ihminen.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 22:06"]
Missä sun lapset ja mies ovat nyt? Missä he eilen olivat?
[/quote]
älä ap turhaan vastaa näihin, mitä ne ihmisille kuuluu.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 17:59"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 17:56"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 17:53"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 16:47"][quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 11:24"] [quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 10:46"] [quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 10:43"] [quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 10:36"] Siivoamattomuudessa on se hyvä puoli, että ei tarvitse siivota. Lisäksi on mukava tietää, että jos anonyymejäkin suututtaa/ahdistaa noin paljon että pitää ventovierasta haukkua 12 sivua siitä, etten siivoa, niin mitenköhän tärkeä asia mahtaa olla äidilleni? Häh häh hää, varmaan tosi inhottavaa. Itseänikin sotkuisuus haittaa, mutta ei niin paljon, että viitsisin siivota. Sitä paitsi siinä on se hyvä puoli, että aikaa ei tartte käyttää siihen, mitä suurin osa inhoaa eniten. Ja varmaan taas jossain vaiheessa on taas varaa/mahdollista ottaa kotisiivoustakin apuun, jos sille tuntuu. Mutta äidilleni en aio kertoa niistä (mahdollisista) edistysaskeleista mitään. Kjäh, kjäh, :) En halunnut lapsena riitaa, mutta äidin kanssa se oli aivan sula mahdottomuus, niin hirveä toisten tunteista piittaamaton hullu hän on. Sitä olen nyt itsekin, ennen kuin saan apua ja paranen, mutta pääasia, että sitä ennen äiti kärsii. ap [/quote] Voi lapsi rukkaa. Olet kyllä säälittävä ja sairautesi ihan omalla tasollaan. Kerron sinulle salaisuuden, sotkuisutesi haittaa eniten sinua ja perhettäsi. Asenteesi maailmaa kohtaan samoin. Sinä itse kärsit kokoajan eniten [/quote] Mä kerron sulle toisen julkisen tiedon: siivoaminen ei auttaisi mua mitenkään. ap [/quote] Mistäs tiedät, kun et ole koskaan kokeillut? Sitä paitsi se voisi ainakin helpottaa perheesi elämää huomattavasti. Mutta siitähän sinä viis veisaat, itsekeskeinen omaan napaan tujotteleva minä-minä kun olet. [/quote] Olenhan ja se oli kamalaa. Siksi en enää siivoakaan. Aiemmin YRITIN pitää järjestystä yllä, mutta uuvuin. En jaksanut siivota niin paljon kun olisi pitänyt, että siisteys pysyisi yllä. Sotkua tuli enemmän kuin ehdin siivota. Lisäksi mua raivostuttaa kun joku muu sotkee ja mun pitää siivota se ja meillä on erilaiset siisteyskäsitykset ehkä hiukan miehen kanssa. Miehelle riittää vähempikin kuin minulle siis mihin hän on omassa siivoamisessaan tyytyväinen. Se taso riittäisi minullekin nykyään oikein mainiosti, mutta mies ei sitä jaksa ylläpitää yksin. Mä en silti tee enää mitään, pitäisi aloittaa alusta, kun säilytystiloja on ollut liian vähän kun muutimme, niin kaikki tavarat on sekaisin ja se hävettää. Lisäksi siivoamattomuus on miehellekin rangaistus siitä, että kun minä yritin pitää oman toiveeni tasoista siivousta yllä, niin tullessani töistä lasten lelut olivat aina lattialla. Mulle tuli siitä niin paha mieli. Miksi mies ei kerännyt niitä pois, vaikka sanoin, että toi häiritsee minua? Ajattelin sitten, että saatanan vittu, en minäkään tee mitään ja vähitellen en tehnyt enää mitään. Kun kerran miehelle kelpaa sotkuisempikin koti niin eläköön sitten sellaisessa. Ja minä taas en saanut haluamani tasoista kotia koska en jaksanut työpäivän jälkeen kerätä muiden sotkuja, joten miksi siivota? Mies kyllä keräili leluja sitten osittaisesti kun lapset olivat nukkumassa, mutta koko illan se helvetin sotku sitten mun jaloissani ja seuraavana päivänä sama juttu, kun mä tuun töistä. Olisin voinut varmaan jo silloin muuttaa omilleni, mutta en halunnut jättäää lapsia. Mutta aina mä oon ollut huono pitämään mitään tip top -järjestystä yllä, sellaista mulla ei ole ollut koskaan. Silti äiti haukkui minut tulleessaan luokseni kun asuin parikymppisenä jo pois kotoa. Wn ole vieläkään antanut sitä hänelle anteeksi. Olin silloin(kin) masentunut, kun sä tuut toisen kotiin, en ajatellut edes vierailulle, vaan oman ÄITINI tulevan, siis enemmän kuin tutun, niin en mä rupea pokkuroiden siivoamaan. Äidin mielestä se oli häntä kohtaan loukkaus. Niinpä niin. 20 vuotta oltiin asuttu saman katon alla ja se oli häntä kohtaan edelleenkin loukkaus, kun mun oma koti oli epäjärjestyksessä. Eikö vaan kestänyt nähdä, miten tyttärensä asuu? Nyt ei sit kestä nähdä kun mä kasvatan lapsiani tai mitä mä IKINÄ teenkin, niin se ei kelpaa. ap [/quote] Niinhän me muutkin perheelliset tehdään. Siivotaan muiden sotkuja. Tyydytään erilaiseen siisteystasoon ja lopulta löydetään kompromissi. Ja jokapäivä raivataan ja koitetaan selviytyä. Siisteysintoilijat tietenkin panostaa tuplaten
[/quote]
No vittu tehkää! So what? Mä en pysty. Haukkukaa.
ap
[/quote]
Jos siis olette onnellisia noin. Mä en olis. Mä haluaisin vetää ranteet auki, jos mun pitäis. Koska se ei kelpaisi mun äidille. Ehkä teidän äideille kelpasi vajavainen kompromisseilunne, mutta mun äiti huutais mulle siitäkin, jos olis hänellä huono päivä. En ota sitä riskiä, että hän enää koskaan pahoittaa mun mieltäni, vaikka lopputulos olis miten huono lapsilleni tahansa. Mies hoitakoon lapset. Ei siihen minua tarvita välttämättä, kun en KYKENE. Jos äiti a) ei sotkeutuis lainkaan b) hyväksyis mitä mä teen tai peräti c) tukis mua mitä mä teenkin niin varmasti mä sit pystyisin. nyt kun näin ei ole ollut ja oon havahtunut siihen nyt niin tilanne on mikä on.
ap
[/quote]
Mutta sinähän olet pistänyt välit poikki äitisi kanssa. Eihän se enää tule sulle huutamaan eikä määräilemään. Ei pidä tupatarkarkastuksia, eikä neuvo. Ei ole enää mitään riskiä, voit huoletta hoitaa kotisi ja lapsesi tasan oman mielesi mukaan. Älä enää käytä äitiäsi tekosyynä siivoamattomuudelle ja sille ettet hoida lapsiasi. Äitisi ei enää kuulu elämäänne. Äitisi on sulle enää vain tekosyy, tekosyy olla saamaton ja laiska. Eikö sua yhtään hävetä katsoa niitä lapsia silmiin. Sä kostat niille äitisi tekemät virheet? Lapsille jotka ei millään tavalla ole syyllisiä.
Ja mitä tulee kostoon, niin mikäli asia on kuten sanot, että äitisi ei rakasta sua, niin tuskin se sua sillon pahemmin edes ajattelee. Ei se mieti ja murehdi teidän siivouksia tai siivoamatta jättämisiä. Miksi ihmeessä se miettis jonkun sille merkitysettömän ihmisen kotia ja elämää? Se elää omaa elämäänsä ihan tyytyväisenä. Sitäpaitsi nyt kun olet pistänyt välit poikki, niin eihän se edes tiedä siivoatko vai etkö. Ihan hyvin voit siivota kotinne putipuhtaaksi, luultavasti äitisi luulee teillä olevan siivotonta kuten tavallisesti. Mä vieläpä luulen että paras kosto äidillesi on se, että hoidat oman perheesi hyvin ja todellakin pistät ne välit poikki. Nythän sä oikein omalla toiminnallasi korostat että äitisi on oikeassa. Sä olet saamaton ja laiska. Ja selität kaiken sillä että äiti sitä ja äiti tätä. Suollat aika uskomatonta liibalaabaa.
Olis mielenkiintoista tietää, että jos äitisi nyt pyytäis anteeksi, pahoittelisi, alkais rakastaa sua ja tukis sua niin millä sä sitten selittäisit tuon saamattomuutesi? Ihanko oikeasti väität, että alkaisit hoitaa perheesi paremmin sen jälkeen? En usko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 22:04"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:46"]
Tätä ketjua seuraa joku muukin kuin minä, joka näkee että itse ongelma ei ole siivoamisessa. Ja nämä ihmiset täällä ovat se turva. Ei näitä asioita helposti voi kenelle tahansa livenä puhua, itse tajusin aikoja sitten, että kukaan ei ymmärrä hölkäsen pöläystä koko aiheesta. Täältä avun sain.
[/quote]
Mä oon whtinyt jo pelätä, että joku kerta kun avaan ketjun hekin on kääntyneet mua vastaan. Siis tää pelko tulee lapsuudesta. Eihän kukaan voi nähdä mua. Eihän kukaan voi tukea mua. Sit, kun tietää "tarpeeksi"... Se on ehkä syy, etten uskalla nojata, en hakea apua en pyytää... Edes täällä. Kovin paljon. Heiltä, jotka hyville vaikuttavat. Siis teiltä hyviltä. Se ei ole epäluottamuslause teille henk koht.
Muistatteko sen Michael Jacksonin videon Thriller? Kun sen lopussa Michael taas kääntyykin kameraan silmät sekaisin ja se hohotus nauraa. Se on joskus kun pitäis luottaa mun ajatus "tuesta". Äiti on mulle sanonut, etten voi luottaa siihen, miten ihmiset käyttäytyy, koska he ei sano, mitä he oikeasti ajattelee. Ja he just ajattelee pahaa minusta mm. tuon siivousjutun takia. Äiti siis koitti saada mut sillälailla siivoamaan. Oliko se myös teidän äitienne tapa, jos ette siivonneet, jotka aikuisina nyt vaaditte mua siivoamaan, vastatkaa, tai uskon, että ei ollut. Että olisin ajatellut muiden ajattelevan huonoa minusta, ja olisin sellaisella "pahalla mielellä" sit ruvennut innokkaaana miellyttämään siivota. No mä en ollut innokas miellyttämään, kun ensin äiti kertoi, että kaikki muut menevät ihmisinä mun edelle. Ailti heitä ois pitänyt innokkaana miellyttää.
ap
[/quote]
Musta tuntuu, että olet sekoamassa
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 22:06"]
Missä sun lapset ja mies ovat nyt? Missä he eilen olivat?
[/quote]
Kotona. Eilen en kai kirjoittanut enää juurikaan? Eilen siis mulla ei ois ollut aikaa, kun mies oli harrastuksessa melkein koko päivän (hänen henkireikänsä) ja mä kävin lasten kanssa jossain (en paljasta missä, mutta lapset sai leikkiä) ja olin lasten kanssa kotona. Muistaakseni. Stressin takia mun muisti on lyhyt.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 22:07"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:04"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:03"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 20:46"]
Et ole vieläkään kertonut minkä ikäisiä lapsesi ovat. Toivon todella, etteivät ole enää pikkulapsia. Äitinsä kun on taantunut sellaiseksi.
[/quote]
No minkäikäisiä, jos meillä on käyny eskarintäti? Toinen on vanhempi sit, ei nuorempi.
ap
[/quote]
Anteeksi ärtymys, mutta älkää kyselkö mitään tunnistetietoja, enpä nyt halua, että mua tästä tunnistetaan. Vaikka kysyisittekin ne muussa mielessä.
ap
[/quote]
Lapset on minkä ikäisiä? Tuskin on tunnistetieto.
4 ja 6?
6 ja 8?
[/quote]
No ei kai tossa haarukassa ole enää väliä? ap ja tarkemmin lukien mun ed vastauksen voit itse päätellä. Liittyen siis lasten ikiin.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 22:09"]
http://www.narsistienuhrientuki.fi/
[/quote]
Ainoa narsisti on ap
Hei, vieläköhän olet täällä? :) Luin ketjusi ja tilanteesi kuulostaa vaikealta. Minullakin on ollut monenlaisia vaikeuksia elämässä, osittain samanlaisia kuin sinulla on. Toivon sinulle hyvää ja energiaa ja rohkeutta käydä läpi ongelmat ja toivon että saat olla onnellinen. :)
Siivoamattomuudessa on se hyvä puoli, että ei tarvitse siivota. Lisäksi on mukava tietää, että jos anonyymejäkin suututtaa/ahdistaa noin paljon että pitää ventovierasta haukkua 12 sivua siitä, etten siivoa, niin mitenköhän tärkeä asia mahtaa olla äidilleni? Häh häh hää, varmaan tosi inhottavaa. Itseänikin sotkuisuus haittaa, mutta ei niin paljon, että viitsisin siivota. Sitä paitsi siinä on se hyvä puoli, että aikaa ei tartte käyttää siihen, mitä suurin osa inhoaa eniten.
Ja varmaan taas jossain vaiheessa on taas varaa/mahdollista ottaa kotisiivoustakin apuun, jos sille tuntuu. Mutta äidilleni en aio kertoa niistä (mahdollisista) edistysaskeleista mitään. Kjäh, kjäh, :)
En halunnut lapsena riitaa, mutta äidin kanssa se oli aivan sula mahdottomuus, niin hirveä toisten tunteista piittaamaton hullu hän on. Sitä olen nyt itsekin, ennen kuin saan apua ja paranen, mutta pääasia, että sitä ennen äiti kärsii.
ap
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 22:10"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 22:06"]
Missä sun lapset ja mies ovat nyt? Missä he eilen olivat?
[/quote]
älä ap turhaan vastaa näihin, mitä ne ihmisille kuuluu.
[/quote]
Noh, totta.
ap
Oho? Olipa telepatiaa, 288. Just ruokkiksella töissä ja teki mieli murista vielä tänne, mrrrrrrrr.... Mutta kiitos ja kyllä tää tästä. Viha on voimaa!
ap
Ketju on lukittu.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 21:46"]
Tätä ketjua seuraa joku muukin kuin minä, joka näkee että itse ongelma ei ole siivoamisessa. Ja nämä ihmiset täällä ovat se turva. Ei näitä asioita helposti voi kenelle tahansa livenä puhua, itse tajusin aikoja sitten, että kukaan ei ymmärrä hölkäsen pöläystä koko aiheesta. Täältä avun sain.
[/quote]
Minä olen toinen tällainen, joka ymmärtää ap:ta. Ja ap:lle lohduksi: jos arvelet että itsekin saatat olla narsistinen niin se jo kertoo, että hyvin epätodennäköisesti olet. Ei narsisti sellaista ikinä mieti. Sinulla toki todennäköisesti on äidiltä opittuja huonoja tapoja, mutta huonot käytösmallit ei tarkoita että persoonana olisit huono. Niistä voi oppia pois.