Kuinka pitkään olette olleet poissa töistä vanhemman kuoleman johdosta?

otetaan palkatonta ja haetaan paremman ihmisen arvoa, vaikka tottakai kuuluu saada sairasloma, juuri siksi, että voi asiat hoitaa.

Isäni kuoli lauantai-iltana ja menin maanantaiaamuna normaalisti töihin.

tai työkyvyttömyyden takia, ei "asioiden hoitamista" varten.

otetaan palkatonta ja haetaan paremman ihmisen arvoa, vaikka tottakai kuuluu saada sairasloma, juuri siksi, että voi asiat hoitaa.

viikon saikulla kun kuoli, sitten kolme päivää palkatonta ennen hautajaisia.

en siis ollut pois töistä yhtään päivää vain tuon kuoleman takia. Hautajaisjärjestelyjä varten otin 2 päivää vuosilomaa.



Siihen aikaan ihmiset eivät kammonneet kuolemaa kuten nyt, jolloin ikävää ja itkua pidetään tautiluokituksen mukaisena masennusoireiluna.

Eipä edes tullut mieleen pyytää esim sairaslomaa...

tai työkyvyttömyyden takia, ei "asioiden hoitamista" varten.

otetaan palkatonta ja haetaan paremman ihmisen arvoa, vaikka tottakai kuuluu saada sairasloma, juuri siksi, että voi asiat hoitaa.

ja täytyy hoitaa ihmisen hautajaisjärjestelyt. Kyllä se sellaisen stressitilan pukkaan, että määritelmänä on silloin "akuutti stressireaktio". Siinä sairaslomalapussa.

Isän kuolemasta tuli viesti perjantaiaamuna noin 9, loppupäivän silloin pois ja sunnuntaina töihin. Toisen päivän pidin sit asioiden hoitamiseen, ihan palkallisena sai meillä pitää.

Isän kuolemasta sain tiedon työpaikalle, jossa olin sopinut koko päiväksi asiakaskäyntejä. Itkeä tihrustin aina asiakkaiden välillä, mutta muuten hoidin hommani. Enkä koe olevani mikään marttyyri tai työn sankari.



Siskon kuoleman jälkeen olin seuraavan päivän palkattomalla tukemassa äitiäni. Sisko kuoli 24-vuotiaana, aivan yllättäen.

..poissaoloa. Äiti menehtyi pitkään sairasteltuaan. Otin viimesiksi ajoiksi vuosilomaa, jolloin saatoin olla hänen luonaan vuorokaudet läpeensä hnen viimeisen elinviikkonsa ajan.

Jos sinne vie lääkärin kirjoittaman työkyvyttömyyslapun, jossa selkeästi keksitty diagnoosi (akuutti stressireaktio), niin siellä joutuu samantien työterveyteen "terapiaan" eli psykologin kanssa juttusille. Ja jos siellä ilmenee, että kyseessä on tilanne, jossa oikeastaan haluaa palkallista järjestelyaikaa tms., niin aika nopeasti pääsee esimiehen tarkkailuun. Tämä on ihan laillista, työhyvinvointia on se, että pidetään alaisista huolta.

Ainakin minun työpaikassani voi tarvittaessa olla muutaman tunnin poissa tällaisten asioiden takia. Omasta tunnosta riippuu, tekeekö tunteja takaisin.

Jos tuntee, ettei surun takia pysty töihin, voi hakea sairauslomaa. Mutta ainakin minun tapauksessani on ollut helpompaa olla töissä, jossa ajatukset joutuu pitämään työssä, niin ei tule koko ajan itkettyä.

koska en ollut sairas. Ymmärtäkää nyt. Asioiden hoitaminen työajalla ei ole sairaus. En ole mikään työn sankari, mutta ei myöskään työnantajani tarvitse maksaa siitä, että omaiseni on kuollut. Olin ihan reipas ja työkykyinen.



Jos olisin ollut surun murtama, sitten olisin hakenut sairauslomaa. Joo, ja olen itse lääkäri enkä käsitä ihmisiä, jotka hakevat asioiden hoitamista varten sairauslomaa. Lääkäri hoitaa sairauksia, ei hautaustoimistokäyntejä.

Noloa.Oikeestiko joku aikuinen ihminen jää töistä pois muutoin kuin hautajaisten vuoksi?

Suru ei ole sairaus ja kyllä,molemmat vanhempani ovat kuolleet ja olleet aikoinaan rakkaita mulle.

Ainakin minun työpaikassani voi tarvittaessa olla muutaman tunnin poissa tällaisten asioiden takia. Omasta tunnosta riippuu, tekeekö tunteja takaisin.

Jos tuntee, ettei surun takia pysty töihin, voi hakea sairauslomaa. Mutta ainakin minun tapauksessani on ollut helpompaa olla töissä, jossa ajatukset joutuu pitämään työssä, niin ei tule koko ajan itkettyä.

kuin rakkaan ja yhden läheisimmistä ihmisistä kuoleman vuoksi, joten ihan tyhmää siitä on ketään syyllistää.

Eikä niin muut teekään, kuin naiset;)

Noloa.Oikeestiko joku aikuinen ihminen jää töistä pois muutoin kuin hautajaisten vuoksi?

Suru ei ole sairaus ja kyllä,molemmat vanhempani ovat kuolleet ja olleet aikoinaan rakkaita mulle.

vanhempansa kuoleman takia? Oman puolison kuoleman takia, sen voin vielä ymmärtää. Työn tekeminen helpottaa surussa, kun joutuu pitämään ajatukset väkisin työssä, eikä ehdi ajattelemaan suruaan koko aikaa. Kotona ollessa on aikaa surra, itkin kyllä paljon. Mutta työpäivät helpottivat surua paljon.

Noloa.Oikeestiko joku aikuinen ihminen jää töistä pois muutoin kuin hautajaisten vuoksi?

Suru ei ole sairaus ja kyllä,molemmat vanhempani ovat kuolleet ja olleet aikoinaan rakkaita mulle.

Ehkä tähän liittyy vähän muutakin. Mun piti esimerkiksi heti alkaa järjestellä äidin asioita, koska isä kuoli ollessaan äidin omaishoitaja, äiti ei pärjännyt yksin. Ja esim. kaikki pankkiasiat nyt vaan täytyy hoitaa pankin aukioloaikana.

Ihan kuin olisin jotenkin paha ihminen, jäätyäni sairaslomalle äitini kuoltua.

hautajaisten jälkeen. Syy matka hautajaisiin 500km