HS: Äiti valitti väsymystä tk:ssa -> lastensuojeluilmoitus -> lasten huostaanotto :(
Hesarin juttu käsitteli sosiaalitoimen tapaa olla oikaisematta ihan selkeitä virheitä ja sitä, kuinka ihminen ei saa omia tietojaan nähtäväksi kuin jotenkin monimutkaisesti hakemalla lupaa. Toisin kuin esim. terveydenhuollossa, jossa omat paperit saa luettavaksi.
Jutun "kainalojuttuna" oli tarina perheestä, jossa äiti oli valittanut terveyskeskuksessa väsymystä ja perheestä oli sen jälkeen tehty lastensuojeluilmoitus ja lapset otettu huostaan. Käsittelyssä oli todistettavasti tapahtunut virheitä ja jotain oli oikeistukin, mutta väärät tiedot olivat päätyneet takaisin perheen tietoihin. Tapaamisoikeuskin oli hyvin rajattu. taustalla ei ollut päihteiden käyttöä eikä väkivaltaa.
Tiedän ettei juttu tietenkään ole näin mustavalkoinen ja jutussa oli vain vanhempien näkökulma. Silti jotenkin pelottava skenaario siitä, mihin avun pyytäminen nykyisellään voi johtaa ja kun päädyt paperiksi jonkun kirjoituspöydälle et ikinä pääse pois vaikka olosuhteet muuttuisivat.
Ei toi ainakaan rohkaise ihmisiä varhaiseen avun hakemiseen.
Kommentit (129)
Kuitenkin se pisti mietityttämään, että kun äiti haki lapselleen terapia-apua, sitä ei ollut saatavilla, niin äidille ehdotettiin, että lapsi huostataan, koska laki vaatii, että huostatuille lapsille pitää saada terapiaa. Mielestäni väärin. Lisäksi hallinto-oikeus purkaa joitakin huostaanottoja vuosittain(prosentuaalisesti 7% luokkaa)
Itse sossut ovat sanoneet, että Suomen lastensuojelun taso on liian kirjavaaa. Puututaan toisaalla vähäpätöiseen asiaan ja toisaalla joku perhe odottaa turhaan apua. Lisäksi sossut ovat sanoneet, että jopa kolminkertaistuneet ilmoitukset syövät resursseja ja työntekijöitä ei ole tarpeeksi! Ns. turhia ilmoituksia tehdään paljon ja niiden tutkimiseen menee aikaa, kun toisaalla odottaa apua moniongelmainen perhe.
Luotan silti lastensuojeluun Suomessa ja mielestäni on hienoa, että meillä Suomessa eivät lapset joudu asumaan kaduilla, kuten esim. Venäjällä.
Helsingin Sanomissa 30.8.2010 haastatellun perheen lapset huostaan ajanut sosiaalityöntekijä (epäpätevä) kävi muuten itsekin kirjoittamassa tällä palstalla, huomasitteko?
Hän kirjoittaa:
Huostaanotto on aina se viimeinen keino. Ei kenenkään lapsia syyttä viedä. Ennen huostaanottoa tarjotaan aina lukuisa joukko erinäisiä avohuollon tukitoimia, kuten tässäkin tapauksessa oli tehty. Ei vaan ollut apu kelvannut. Hesari kertoo yksipuolisen, vanhempien näkökulmaa puolustavan kannan. juurikin siksi, ettei toinen osapuoli voi vaitiolovelvollisuuden takia kertoa omaa puoltaan asiasta. Näin saadaan asia näyttämään siltä kuin vanhemmat sen haluavatkin näyttävän. Heitä ja heidän perhettään on kohdeltu väärin ja heiltä on viety lapset turhaan, vaikka taustalla voi hyvinkin olla lasten huostaanoton edellyttämää käytöstä. Ja mitä uskontoon liittyviin kysymyksiin tulee.... Uskonnon varjoon on hyvä piiloutua ja tehdä ties miten törkeitä tekoja. Onhan näistä kuuluisia esimerkkejä aina silloin tällöin otsikoissa, kuten pedofiilipapit ja rippileireillä nuoria tyttöjä hyväksi käyttäneet seurakunnan sedät! Ja totuus on, että uskonnon cuoksi käydään maailmassa julmimmat sodatkin
Sama sosiaalityöntekijä (epäpätevä) on käynyt kommentoimassa tätä asiakastapaustaan myös Suomi24:n Biovanhemmat-osastossa.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9320512
Huostaanoton perusteeksi kirkastuu hänen kirjoitustensa perusteella uskonto, jota hän ja hänen kollegansa Karstulassa ja kuntayhtymä Saarikassa eivät uskalla sanoa ääneen. Sosiaalityöntekijät koettavaksi siksi, yhä, vedota muihin syihin. Joita ei ole.
Eikä uskonnostakaan löydy tämän perheen tapauksessa objektiivista perustetta huostaanotolle.
Karmea tapaus.
ja lääkärillekin.
Ei otettu lapsia huostaan vaan verikokeet ja syy löytyi sieltä.
Tuntuu että mielenterveysongelmista ei kannata ikinä puhua, kun se leimaa.
Jos on "jotain pientä". Psykoosi on asia erikseen.
Olen itse jo pitkaan ihmetellyt naita huostaanottoja. ihmiset jotka hakevat apua tuntuu karsivan eniten ja on aivan ihme tapauksia.
sitten taas oma osa naa juopot ja narkit!! lahelta seurasin ystavani huumeidenkayttoa. poikansa oli tuolloin 6v ja joka viikonloppu pe ja la yksin yot kotona kun aiti dokaamassa pollyissa. lapsi onneksi huostaanotettiin, ystavani kavi testeissa ja kertoi kuinka helppo huijata kusitesteja, pyysi jopa minulta virtsaa!!!! han vain otti virtsaa lapsilla kaytettavaan niistajaan, tunki sen pilluunsa ja puristi sitten kuppiin ja voila, puhdas testi..helvetti :(
sitten han alkoi puhumaan pojan takaisin saamisesta kun oli pysynyt "kuivilla" tarpeeksi kauan....olin saada slaagin, koska huumeita han kokoajan oli kayttanyt. kavin sossulle huutamassa asiasta ja valvonnasta kyseisessa asiassa ja kerroin kaiken...ei pal kiinnostanut, menin sitten poliisilaitokselle ja sanoin, etta tasta on tehtava loppu!!! nainen kuunteli jarkyttyneea, kun kerroin asioiden laidan..tama ystava vanha poliisin tuttu joten ei tarvinnut ns.vakuutella.
asia ilmeisesti meni perille, koska lastaan han ei takaisin saanut, oli ilmeisesti seuraavassa testissa tehty myos joku "laakarin tarkastus" verikokeineen.huh
viimeksi kuulin etta ystavani sai vauvan...itkuhan siina tuli :( ja onhan se syykin selva, saa lapsilisat ja aitiyspaivarahat jotka voi sitten kayttaa kamaan.
anteeksi avautuminen.
Tälläkin keskustelufoorumilla vähän väliä ehdotellaan lastensuojeluilmoitusten tekemistä milloin mitenkin pienistä asioista, lähestulkoon ensimmäisenä toimenpiteenä. Sellainen henkilö joko ei välitä lapsista tai hänellä on sokea luottamus siihen että virkamieskoneisto toimii aina oikein ja puolueettomasti. En minä ole näitä keinoja vastaan, mutta kannattaa aina pitää mielessä riski siitä että kun viallisen virkakoneiston rattaat rusahtavat, siinä ei yhden perheen kohtalo paina vaakakupissa höyhenen vertaa. Vaikka asiat oikeaisivat, niin siihen voi mennä vuosikymmen ja sinä aikana koko perhe on tuhottu. Pahimmassa tapauksessa ystävä saattaa tehdä hirmuisen karhunpalveluksen tehdessään ilmoituksen asiasta joka olisi voitu hoitaa ilman ihmiskohtaloille tunteettomia kumileimasimia.
sanoi, kun kysyttiin onko hän halunnut koskaan erota miehestään: "en ole koskaan eroa ajatellut, mutta murha on käynyt muutaman kerran mielessä".
Vaikka mielestäni en niitä tarvinnut. Sehän on ihan varma, että lapset otetaan huostaan, jos ei suostu tekemään yhteistyötä.
Niistä tukitoimenpiteistä tosin näyttää olevan vaikea päästä eroon, mutta mitäpä sitä ei kestäisi ja tekisi, jotta saa lapset kotonaan pitää ja ei vaan itsensä takia vaan myös lastensa vuoksi.
Olen itse jo pitkaan ihmetellyt naita huostaanottoja. ihmiset jotka hakevat apua tuntuu karsivan eniten ja on aivan ihme tapauksia.
sitten taas oma osa naa juopot ja narkit!! lahelta seurasin ystavani huumeidenkayttoa. poikansa oli tuolloin 6v ja joka viikonloppu pe ja la yksin yot kotona kun aiti dokaamassa pollyissa. lapsi onneksi huostaanotettiin, ystavani kavi testeissa ja kertoi kuinka helppo huijata kusitesteja, pyysi jopa minulta virtsaa!!!! han vain otti virtsaa lapsilla kaytettavaan niistajaan, tunki sen pilluunsa ja puristi sitten kuppiin ja voila, puhdas testi..helvetti :(
sitten han alkoi puhumaan pojan takaisin saamisesta kun oli pysynyt "kuivilla" tarpeeksi kauan....olin saada slaagin, koska huumeita han kokoajan oli kayttanyt. kavin sossulle huutamassa asiasta ja valvonnasta kyseisessa asiassa ja kerroin kaiken...ei pal kiinnostanut, menin sitten poliisilaitokselle ja sanoin, etta tasta on tehtava loppu!!! nainen kuunteli jarkyttyneea, kun kerroin asioiden laidan..tama ystava vanha poliisin tuttu joten ei tarvinnut ns.vakuutella.
asia ilmeisesti meni perille, koska lastaan han ei takaisin saanut, oli ilmeisesti seuraavassa testissa tehty myos joku "laakarin tarkastus" verikokeineen.huh
viimeksi kuulin etta ystavani sai vauvan...itkuhan siina tuli :( ja onhan se syykin selva, saa lapsilisat ja aitiyspaivarahat jotka voi sitten kayttaa kamaan.
anteeksi avautuminen.
Tiedän ihmisiä, joille verbaalinen tunteiden ilmaisu voi olla todella hankalaa: he joko liioittelevat tai vähättelevät tunteitaan. Sosiaalialan työntekijöiden tulisi tutkia tilanne aika tarkkaan. Väsyneenä, masentuneena ja ihan lopussa muutenkin saattaa sanoa asioita, joita oikeasti ei tarkoita. Sitäpaitsi ihmiset, jotka puhuvat itsemurhasta tai esim. teinit, jotka sanoo "tekis mieli tappaa mun mutsi" tai masentuneet vaimot, jotka turhautuneena ilmaisee, et "välillä toivon, että mieheni olisi kuollut mieluummin kuin näin vähän läsnä" eivät oikeasti toteuta minkään sortin murhia. Kyse on vain avun huudosta. Positiivista on se, että ihminen on pystynyt pukemaan pelottavat ajatuksensa sanoiksi ja näin purkamaan pahimman terän tunteiltaan. Jos tuollaisia tunteita patoo sisäänsä, niin seuraukset voivat olla oikeasti pahoja. Ketään ei kuitenkaan ole vielä murhattu, joten avunsaannilla tilanne voi korjautua paljonkin.
Kerran täällä yksi joka oli kokenut mielestään aiheettoman lastensuojeluilmoituksen väsymyksen takia kertoi mitä oli puhunut siinä tilanteessa kun valitti väsymystä. Jotain että haluais työntää miehen kaivoon, tai jotain tollasta se oli. Olen minäkin ollut väsynyt ja masentunut, muttei olisi kyllä tullut mieleenkään päästää mitään tuollaista suustani.
Neuvola kuitenkin hoitaa perhettä KOKONAISVALTAISESTI, näin itse ymmärrän. Ei vain lapsia erillisenä osana perheestä. Miksei terkka voinut opastaa äitiä hakemaan apua ja varaamaan vaikkapa yhdessä äidin kanssa aikaa terveyskeskukseen, että äiti saisi lähetteen psykiatrian puolelle? Lääkitys ja terapia olisi voineet hyvinkin myös auttaa.
Terkka olisi voinut myös opastaa hakemaan apua sosiaalitoimistolta/mannerheimin lastensuojeluliitolta/ kasvatus ja perheneuvolasta...
Mielestäni yhteiskunnalla on paljonkin hyviä tukitoimia. En tajua miksi ensimmäiseksi pitää "pelastaa lapset" ennenkuin yhtään mitään on tapahtunut. Tietysti, jos äiti olisi kieltäytynyt avusta, niin tilanne olisi toinen. Mutta en usko, että äiti olisi kieltäytynyt, kun avuntarpeensa noin selkeästi ilmaisi.
Ei tietenkään tarvitse taputella ketään päähän ja levitellä käsiään, voi myös terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisena neuvoa ja tukea, konsultoiminen kuuluu neuvolan tehtäviin. Joskus saattaa riittää pelkkä yhteystieto, mihin soittaa ja mistä saa apua. Mielestäni olisi kamalaa, jos ilmaisisin väsyneenä apua, että en jaksa ja ajattelen vain pahoja asioita. Haluaisin, että tämä tunnetila loppuu enkä tiedä kuka tai mikä minua voisi auttaa, mihin päin kääntyä. Ja vastaukseksi hätääni neuvola laittaisi lastensuojeluilmoituksen ja lapseni vietäisiin minulta!
puhui miehen työntämisestä kaivoon jne. Muistaakseni, jos on samasta ketjusta kyse, neuvolan perustelut oli että äiti vaikutti psykottiselta tms. En oikeasti usko että lastensuojeluilmoitus on ensimmäinen neuvolassa, vaan kyllä siihen on perusteet jos niin rankka toimenpide tehdään.
En ainakaan olekkaan kun juuri menossa tänään lääkärille väsymyksen ja uupuneisuuden takia. Ja sitä myötä ahdistuksen. Taidanpa harkita tarkoin sanojani. Tämä ei tosiaan mitenkään johdu lapsesta. Vauva nukkuu yönsä todella hyvin, mulla vaan on jotain univaikeuksia ja ne alkaa pahasti vaikuttamaan jaksamiseen.
Taidanpa harkita tarkoin sanojani.
haluaisi tappaa jonkun. Tosin mulla toimii maalaisjärkikin tässä kohtaa eikä mulle tarvi kenenkään kertoa tuota, mutta...
kun joku puhuu aiheettomista huostaanotoista, että onko siinä jotain totuutta taustalla vai ei.
Ihmeelliseltä tuntuu, että kun sosiaalitoimen määrärahat ovat tunnetusti olemattomat, lastenkotipaikat niin ja näin, henkilökuntaa on melkeinpä kaikilla asteilla liian vähän ja töitä liikaa, ja kun vielä Suomessa on niin paljon lapsia kiireellisen huostaanoton tarpeessa, siis ihan oikeastikin vaarallisissa olosuhteissa, että olisi mitenkään päin yleistä, että huostaanottoja tehdään turhaan. Että tosiaanko hyvistä olosuhteista revitään lapsia laitoksiin ihan kun vain sattuu huvittamaan, ja annetaan sitten niiden oikeasti yhteiskunnan väliintulon tarpeessa olevien lasten rauhassa kärsiä.
Varmaan on tapauksia joissa rajanveto ei ole ihan selvää, ja varmaan on suoranaisia virheitäkin. Mutta paljon niitä enemmän on ihan varmasti tapauksia, joissa vanhempien ja varmaan lastenkin mielestä lastensuojeluilmoitukset ja huostaanotot on ihan vaan naapurien ja sossuntätien kiusaa ja täysin perusteettomia. Ja ulkopuolisten mielestä ne olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin.
Ei mulla onneks oo sellaista oloa et haluisin tappaa jonkun :P En vaan saa unta, syytä en tiedä mistä se johtuu. Se voi olla synnytyksrn jälkeistä masennustakin, mut eiköhän se toivon mukaa selviä tänään.
sanoa jos joskus on vähän enemmän puhki olo, pelkään heti toimenpiteitä.
tehdään kuitenkin äärimmäisen vähän. Ja yleensäkään huostaanottoja ei tarvitsisi tehdä niin paljon jos perheet olisi valmiita sossun tarjoamiin tukitoimiin (perheneuvola, psykologi jne). Huostaanottoja tehdään kun vanhemmat suhtautuu "sossuakkoihin" negatiivisesti eikä ole valmiit yhteistyöhön. Ei sitä aina näe itse oman lapsen parasta.
Kokemuksia: Vantaalla ei lasta otettu huostaan eikä kotikartoitusta tehty vaikka äiti antoi terveysasemalla positiivisen huumenäytteen. Tätä ennen sossussa oli tiedossa äidin huumeidenkäyttö. Tilanne jätettiin selvittämättä.
Helsingissä oli ala-asteikäinen "häiriökäyttäytyvä" lapsi, jonka vuoksi sossutädit tuli heti kotiin keskustelemaan tilanteesta. Poika oli jo neurologisissa tutkimuksissa eli tilannetta selviteltiin omatoimisesti eikä tukitoimia tarvittu. Pari kertaa piti käydä keskusteluissa ja sitten jätettiin rauhaan.
Ja tiedän, että syvästi uskonnolliset ihmiset voivat olla yhtä hörhöjä kuin narkkarit. Alkuperäinen tapaus olkoon siis Jumalan tahto...
Huostaanotto on aina se viimeinen keino. Ei kenenkään lapsia syyttä viedä. Ennen huostaanottoa tarjotaan aina lukuisa joukko erinäisiä avohuollon tukitoimia, kuten tässäkin tapauksessa oli tehty. Ei vaan ollut apu kelvannut.
Hesari kertoo yksipuolisen, vanhempien näkökulmaa puolustavan kannan. juurikin siksi, ettei toinen osapuoli voi vaitiolovelvollisuuden takia kertoa omaa puoltaan asiasta. Näin saadaan asia näyttämään siltä kuin vanhemmat sen haluavatkin näyttävän. Heitä ja heidän perhettään on kohdeltu väärin ja heiltä on viety lapset turhaan, vaikka taustalla voi hyvinkin olla lasten huostaanoton edellyttämää käytöstä.
Ja mitä uskontoon liittyviin kysymyksiin tulee.... Uskonnon varjoon on hyvä piiloutua ja tehdä ties miten törkeitä tekoja. Onhan näistä kuuluisia esimerkkejä aina silloin tällöin otsikoissa, kuten pedofiilipapit ja rippileireillä nuoria tyttöjä hyväksi käyttäneet seurakunnan sedät! Ja totuus on, että uskonnon cuoksi käydään maailmassa julmimmat sodatkin