Lue keskustelun säännöt.
HS: Äiti valitti väsymystä tk:ssa -> lastensuojeluilmoitus -> lasten huostaanotto :(
30.08.2010 |
Hesarin juttu käsitteli sosiaalitoimen tapaa olla oikaisematta ihan selkeitä virheitä ja sitä, kuinka ihminen ei saa omia tietojaan nähtäväksi kuin jotenkin monimutkaisesti hakemalla lupaa. Toisin kuin esim. terveydenhuollossa, jossa omat paperit saa luettavaksi.
Jutun "kainalojuttuna" oli tarina perheestä, jossa äiti oli valittanut terveyskeskuksessa väsymystä ja perheestä oli sen jälkeen tehty lastensuojeluilmoitus ja lapset otettu huostaan. Käsittelyssä oli todistettavasti tapahtunut virheitä ja jotain oli oikeistukin, mutta väärät tiedot olivat päätyneet takaisin perheen tietoihin. Tapaamisoikeuskin oli hyvin rajattu. taustalla ei ollut päihteiden käyttöä eikä väkivaltaa.
Tiedän ettei juttu tietenkään ole näin mustavalkoinen ja jutussa oli vain vanhempien näkökulma. Silti jotenkin pelottava skenaario siitä, mihin avun pyytäminen nykyisellään voi johtaa ja kun päädyt paperiksi jonkun kirjoituspöydälle et ikinä pääse pois vaikka olosuhteet muuttuisivat.
Ei toi ainakaan rohkaise ihmisiä varhaiseen avun hakemiseen.
Kommentit (129)
Eräs virkaintoinen idiootti yritti järjestää silti pakkohuostaanoton (kiitos vaan edelleen, Pasilan lastenpsykiatrinen osasto ja Lastenlinna, teidän jälkipyykkejänne pestään usean henkilön kustannuksella edelleen.
Teidänkin perheen tapauksessa oli ns. hoidollinen huostaanotto. Niitä tehdään Suomessa, "jotta lapsille turvattaisiin asianmukainen sairaanhoito". En tiedä, millaisia lainmukaisia perusteita hoidolliselle huostaanotolle löytyy, ehkä ei ainuttakaan.
Sinut ja perheesi pelasti ison kaupungin (Helsingin?) lastensuojelu. Tiedän, että esimerkiksi Helsinki on toimintatavoiltaan inhimillisempi kuin monet, monet muut kunnat. Helsinki saattaa lastensuojelussa toimia hyvin toisella tavalla kuin muut kaupungit ja kunnat.
Kohtalo lastensuojelun ja näköjään sairaanhoidonkin kynsissä vaihtelee sen mukaan, missä kunnassa kansalainen sattuu asumaan. Lopputulokset vaihtelevat suuresti.
Niin ei saisi olla. Lainkaan mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseisestä Helsingin Sanomissa 30.8.2010 esiintyneestä perheestä on pitkä keskustelu Suomi24:ssa:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9294813
Eka kirjoitus oli ok ja sen perusteella tuli itsellekin sellainen kuva että voi jeesus mitä toimintaa sossulta. Sitten seuraava kirjoitus heti perään oli sellainen että ajattelin hohhoijaa, jaa tämäkään ei siis ollut todennäköisesti aiheeton. Jotain minun makuun pikkasen liian vainoharhaisen kuuloista horinaa siitä miten vainoamisen syynä on uskonto ja miten ylipäänsä lastensuojelu vainoaa uskovaisia.
Silloin siis ajattelin ettei toi kirjoittaja ole henkisesti ihan terve, en tiennyt asiasta muuta kuin ne kaksi yleisönosastokirjoistusta.
Minusta silloin on jo paljon kunnossa, jos äiti rakastaa lapsiaan ja haluaa olla heidän kanssaan; kasvattaa heitä.
Lapselle kullan arvoista on oman äidin / isän rakkaus, sitä ei korvaa mikään tässä maailmassa - ei ne ulkoiset puitteet elämälle ole tärkeämpiä lapselle, kun se, että saa kasvaa omien vanhempiensa kanssa.
Joo, paljon voi olla kunnossa, jos vanhempi rakastaa lapsiaan, mutta oletko katsonut televisiosta ohjelmaa Himohamstraajat? Siinä perheiden kodit saattavat olla lattiasta kattoon asti täynnä paskaa. Lapsella ei ole näin ollen turvallista kasvuympäristöä, ei edes "omaa paikkaa (fyysisesti)", jossa viettää aikaa. Talot saattavat olla purkukuntoisia ja todellisia terveysriskejä, eikä vanhemmilla ole kykyä tai jaksamista pitää huolta lapsen kasvuympäristöstä ja näin ollen turvata tasapainoinen kehitys. Monet saattavat kärsiä mielenterveysongelmista ja vanhemmuus on osaltaan hukassa. Pitäisikö pienen lapen saada kasvaa tällaisessa ympäristössä koska ainakin äiti rakastaa lastaan ja haluaa olla lapsen kanssa--> näin ollen kasvattaa lastaan?
Esimerkki oli vähän kaukaa haettu, mutta tarkoitus oli viestittää, että vaikka vanhempi kuinka rakastaisi lastaan, aina se ei riitä, -Valitettavasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eka kirjoitus oli ok ja sen perusteella tuli itsellekin sellainen kuva että voi jeesus mitä toimintaa sossulta. Sitten seuraava kirjoitus heti perään oli sellainen että ajattelin hohhoijaa, jaa tämäkään ei siis ollut todennäköisesti aiheeton. Jotain minun makuun pikkasen liian vainoharhaisen kuuloista horinaa siitä miten vainoamisen syynä on uskonto ja miten ylipäänsä lastensuojelu vainoaa uskovaisia.
Kirjoittaja arvelee Hesariperheen kirjoittaneen maakuntalehdessä (ja vaatineen siten oikeutta). Sanonpa heti, että maakuntalehti Keskisuomalainen julkaisee erittäin varovaisesti mitään, jossa arvostellaan virkakoneistoa ja julkishallintoa.
Keskisuomalainen heittää heti roskikseen kirjoitukset, joissa on osumatarkkuutta eli jotka kuvaavat tarkasti jonkin yksittäisen asiointikokemuksen. Maakuntalehti saattaa sen sijaan julkaista kirjoituksen, jossa kerrotaan ja purnataan asioiden tilasta yleisesti.
Sama koskee yleensä julkisuutta. Omia asiakastapauksia on äärimmäisen vaikea tuoda julkisuuteen, sillä media sensuroi hanakasti. Vaikka olen ehdottomasti sitä mieltä, että kansalaisella on oikeus monenkin lain mukaan puhua omista kokemuksistaan. Näenpä, että kansalaisella on suorastaan velvollisuuskin siihen.
En muuten tiedä Hesariperheen kirjoittaneen maakuntalehdessä juuri mitään. Ehkä jokin pieni kirjoitus on joskus julkaistu, mutta siitä ei pystynyt yksilöimään ja tunnistamaan heidän tapaustaaan.
Koettakaapa saada maakuntalehti Keskisuomalainen julkaisemaan edes kirjoituksenne lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulasta!
http://www.lapsiasia.fi/etusivu
Hän on korkea (hallinnonalansa korkein) virkamies, jonka tarkkailun pitäisi olla vapaassa yhteiskunnassa suorastaan kansan huvi. Mutta ei. Suomessa et saa arvostella edes tuollaista huippubyrokraattia.
Virkamieskoneisto on pyhä.
Lasten suojelu on pahimmillaan jatkuvaa asiattomia kysymyksiä,asioiden valmiiksi puhumista,myös lapsille.Pakotetaan heidät sosiaali
kuulusteluihin,ahdistellaan.Avuksi ja tueksi kutsutaan.Esitetään asiattomia kysymyksiä.Lapsi ei itse halua tätä"tukimuotoa".Kaikki "tuesta"kieltäytyminen tietää aina huostaanotto uhkaa.Se heidän tyylinsä puhua asioita niin,että niitä jatkuvasti joutuu korjailemaan ja silti kirjataan ne väärin on kyllä aika lohdutonta.Tää huostalointi into on toisilla työntekijöillä niin järkyttävää.Perheessämme olivat asiat silloin hyvin.Ei ollut enää lastensuojelullista ongelmaa.Järjestivät meille vielä jonkun Erityisperhetyöntekijän teetättämään jonkun testin missä meidän piti tyttären kanssa levittää rasvaa toisiimme.(käsiin ihan levitettiin)mitäköhän helvettiä he luulivat näkevänsä siinä?Paitsi sen ,että en ole aikuisen tasolla koska kerroin mielipiteeni heille heistä ja heidän työstään.eikö suomessa olekaan mitään sanavapautta?Tietysti joku lastenkodin tärkeilevä täti voi olla sitä mieltä,että kaikki huostaanotot tehdään liian myöhään ym.Onko se laitos aina niin mahtava paikka lapselle?Tiedätkö mitä mieltä hän itse on pakkosijoituksestaan?Ei kaikki vanhemmat ole hakkaavia pedofiileja jotka suunnittelevat perhesurmaa.Vittuileva perhetyöntekijä on vihoviimeinen apu ja tuki.Sosiaalitoimisto väitttää,että he tulevat avuksi ja tueksi äidille.Eli koko homma alkaa valheella.Yhtään oikeaa neuvoa en ole heiltä saanut.Yksi alkoi teetättää lapsilla täysin heille kuulumattomia asioita.Halusikohan hän sillä testata onko meillä asiat täysin väärin?Hän oli muutenkin todella Ärsyttävä ihminen.Heitti lelujakin roskiin ja jätti pussin minun vietäväksi ilmeisesti vinkkinä että siivoa itse senkin masentunut.opetetaanko siellä koulutuksessa todella tällaista? Voisiko joku koulutettu perhetyöntekijä vastata?Ja voin kyllä kertoa,ettei lastenkodissa sitä omaa huonetta kyllä tipu vaan se jaetaan ventovieraan kanssa eli kyllä siellä kotona nyt se sama tila varmaan löytyy,vaikka olisi keräilijä.Ja tässä viimenen asia lastenkodissa alle kouluikäinen imuroi/moppasi...Ymmärräm toki ettei liian masentunut ja väsynyt ihminen pysty huolehtimaan lapsista,tiedetään.Mutta mutta joku tässä sossujen touhussa kyllä mättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan yhtä lailla tänne niitä pöllöjä väärän alan valinneita tätejä on pesiytynyt.
Tätiä ei voi vaihtaa, vaan olet naimisissa kohdallesi osuneen kanssa.
Ja epäpäteviä sijaisiahan ja määräaikaisiahan täällä vasta riittääkin! Lukiolaisen tasoisia typyjä parin kuukauden määräaikaispesteissä.
Kyllä tehdään! Olen tämän jutun kanssa tekemisissä ja siinä on niin tehty
Valitettavasti tehdään.... ei niitä huostaanottoja noin vain tehdä.
Lakimuutosten myötä sosiaalityntekijät alkavat olla aika kädettömiä. Valitettavasti. ptt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kommentoisin kuitenkin, että minua hämmästyttävät nämä uutiset suunnattomasti.
Olen itse kärsinyt synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, puhunut asiasta neuvolassa ja saanut niin neuvolasta, tk:sta kuin paikalliselta psykiatrian poliltakin erinomaista hoitoa ja apua. Vanhemmuuttani ei millään tapaa ole kyseenalaistettu, päin vastoin tuettu.
Joko asiaan osalliset terveydenhuollon ammattilaiset nyt tänäänkin uutisoidussa jutussa ovat täysin tehtäväänsä sopimattomia, tai sitten perheellä kuitenkin on jotain luurankoja kaapissaan. Ottaen huomioon, miten moni ammattilainen minunkin hoitooni osallistui, on vaikea kuvitella, että sellaista hoitoketjua voisi kenenkään kohdalle sattua, etteikö siihen joku täysipäinenkin mahtuisi, joka kääntäisi asiat oikeaan suuntaan...
alkoi epäilyttämään, että ehkä tämä perhe oli todella erikoinen, todella hartaasti uskovainen ja kenties lapsetkin peloteltu helvetillä ja perkeleillä. Uskovaiselle se voi olla normaalia, mutta yhteiskunnan normaali on jotain muuta. Ehkä päiväkotiin viemisellä haluttiin tuoda lapsille iloa ja rentoutta ja mahdollisuus nähdä ikätovereita, jotka osaavat ja saavat leikkiä ja joita ei koko ajan pelotella jumalan raivolla. Jos päiväkotiin viemisestä kieltäytyminenkin on alunperin perusteltu jollakin vääräuskoisuuden tyyssijalla ja vapaalla kasvatuksella ja tämä arvostelu on sitten ollut viimeinen niitti.
kommentoisin kuitenkin, että minua hämmästyttävät nämä uutiset suunnattomasti.
Olen itse kärsinyt synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, puhunut asiasta neuvolassa ja saanut niin neuvolasta, tk:sta kuin paikalliselta psykiatrian poliltakin erinomaista hoitoa ja apua. Vanhemmuuttani ei millään tapaa ole kyseenalaistettu, päin vastoin tuettu.
Joko asiaan osalliset terveydenhuollon ammattilaiset nyt tänäänkin uutisoidussa jutussa ovat täysin tehtäväänsä sopimattomia, tai sitten perheellä kuitenkin on jotain luurankoja kaapissaan. Ottaen huomioon, miten moni ammattilainen minunkin hoitooni osallistui, on vaikea kuvitella, että sellaista hoitoketjua voisi kenenkään kohdalle sattua, etteikö siihen joku täysipäinenkin mahtuisi, joka kääntäisi asiat oikeaan suuntaan...
alkoi epäilyttämään, että ehkä tämä perhe oli todella erikoinen, todella hartaasti uskovainen ja kenties lapsetkin peloteltu helvetillä ja perkeleillä. Uskovaiselle se voi olla normaalia, mutta yhteiskunnan normaali on jotain muuta. Ehkä päiväkotiin viemisellä haluttiin tuoda lapsille iloa ja rentoutta ja mahdollisuus nähdä ikätovereita, jotka osaavat ja saavat leikkiä ja joita ei koko ajan pelotella jumalan raivolla. Jos päiväkotiin viemisestä kieltäytyminenkin on alunperin perusteltu jollakin vääräuskoisuuden tyyssijalla ja vapaalla kasvatuksella ja tämä arvostelu on sitten ollut viimeinen niitti.
Voi olla, että huostaanotto oli ihan täysin syytön. Kaikki on mahdollista. Ja sen vuoksi sitä on täällä av:llakin ihan turha miettiä sen enempää. Kun ei tunneta tapausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkein suurimmassa syrjätymisriskissä ovat murrosikäisenä huostaanotetut pojat jotka asuvat laitoksessa!
Loistavia paikkoja nämä lastensuojelulaitokset.
Varmasti syynä myös ennen huostaanottoa tapahtuneet asiat mutta kotioloissa asuu paljon nuoria joilla aivan saman verran ongelmia ja joillain jopa enemmän eli se ei ole ratkaisevaa.
Huostaanottoja tehdään liian helposti kun tarkastellaan vielä näitä tilastoja mitä laitos itsessään jo aiheuttaa.
vanhemmilla voi olla vääristynyt käsitys et laitoksessa heidän lastaan autetaan ja lapsi "paranee". Näinhän ei käy.
Kotioloja pitäisi tukea paljon enemmän, tulokset olisivat varmasti parempia.
ei laitoksessa kasvanut opi mitä normaali elämä on, vaan laitostuu ja tarvitsee pitkän jälkihuollon. Sosiaalihuollon asiakkuuskin jatkuu todennäköisesti koko elämän ajan, ja alttius joutua ongelmiin on korkea. Vankiloissa on paljon laitosnuoria, vankilaan joutuminen ei ehkä toimi heille sellaisena pelotteena kuin muille, sillä ovathan he jo tottuneet elämään laitoksessa ja tottuneet rooliinsa huonompana kansanosana. Siitä on vaikea ponnistaa ylöspäin, ellei jopa mahdotonta. Se lastenkodin tai nuorisokodin identiteetti seuraa heitä läpi elämän, ja määrittää miten he kokevat paikkansa yhteiskunnassa. Se kuntoutumisnäkökulma, mitä tänä päivänä korostetaan, jää usein näissä toteutumatta. Mutta toisaalta tällä tavoin sosiaalihuolto varmistaa itselleen asiakkaita tulevaisuudessakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ptt uhkasi huostaanotolla kun pyysimme neuvolasta lastenhoitoapua kun vauva valvotti ja saimme ptt:n, joka vain keskusteli eikä hoitanut lapsia. Ja kun kysyin, että mikä on hänen työnkuvansa niin sanoi, ettei siihen kuulu lastenhoito johon minä sanoin, että sitten häntä ei täällä tarvita niin tuon jälkeen uhkasi, että lapsemme voidaan huostaanottaa.
Kerran täällä yksi joka oli kokenut mielestään aiheettoman lastensuojeluilmoituksen väsymyksen takia kertoi mitä oli puhunut siinä tilanteessa kun valitti väsymystä. Jotain että haluais työntää miehen kaivoon, tai jotain tollasta se oli. Olen minäkin ollut väsynyt ja masentunut, muttei olisi kyllä tullut mieleenkään päästää mitään tuollaista suustani.
Kerran täällä yksi joka oli kokenut mielestään aiheettoman lastensuojeluilmoituksen väsymyksen takia kertoi mitä oli puhunut siinä tilanteessa kun valitti väsymystä. Jotain että haluais työntää miehen kaivoon, tai jotain tollasta se oli. Olen minäkin ollut väsynyt ja masentunut, muttei olisi kyllä tullut mieleenkään päästää mitään tuollaista suustani.
Itse aiheeseen: olen monasti pohtinut olisiko mahdollista ja järkevää perustaa väsyneet äidit yhdistystä. Jos hakisi rahoitusta RAY:lta ja sen turvin yrittäisi tarjota mahdollisimman halvalla tukitoimia väsyneille ja masentuneille perheille. Tukitoimilla tarkoitan juttuseuraa, hoitoapua, siivousapua, unikoulua jne. Sellainen sossuista riippumaton yhdistys, joka pyrkisi silti toimimaan sossun kanssa yhteistyössä (ei ilmiantoja vaan molemmat tukisivat toisiaan ja suosittelisivat tarvittaessa toista). RAY:lta voisi hyvinkin tuohon rahaa saada, jos kunnon pohjan saisi luotua. Olisiko kiinnostuneita kehittämään tätä ideaa kanssani? Mielestäni tällaiselle yhdistykselle olisi juuri nyt tilausta.
Kerran täällä yksi joka oli kokenut mielestään aiheettoman lastensuojeluilmoituksen väsymyksen takia kertoi mitä oli puhunut siinä tilanteessa kun valitti väsymystä. Jotain että haluais työntää miehen kaivoon, tai jotain tollasta se oli. Olen minäkin ollut väsynyt ja masentunut, muttei olisi kyllä tullut mieleenkään päästää mitään tuollaista suustani.
minäkin muutamaan otteeseen elämäni aikana olisin halunnut työntää miehen kaivoon! :D Aika normaalia että välillä sanoo haluavansa päästää miehensä päiviltä. Se on ihan eri juttu sanoa kuin tehdä.
Lähtisin heti mukaan toimintaan, ja varmasti olisi tilausta tällaiselle juuri nyt!Sosionomi
Teologi, psyk. opintoja, viestintäala
miksi eivät vastaanottaneet tukitoimia.
aina vain se toinen näkökulma, kun sosiaaliviranomaisilla on vaitiolovelvollisuus. He eivät voi marssittaa huostaanoton perusteita lehteen.
Jutussa sanottiin myös, että perheelle oli tarjottu tukitoimia, jotka eivät olleet kelvanneet.
aina vain se toinen näkökulma, kun sosiaaliviranomaisilla on vaitiolovelvollisuus. He eivät voi marssittaa huostaanoton perusteita lehteen.
Jutussa sanottiin myös, että perheelle oli tarjottu tukitoimia, jotka eivät olleet kelvanneet.
miksi eivät vastaanottaneet tukitoimia.
aina vain se toinen näkökulma, kun sosiaaliviranomaisilla on vaitiolovelvollisuus. He eivät voi marssittaa huostaanoton perusteita lehteen.
Jutussa sanottiin myös, että perheelle oli tarjottu tukitoimia, jotka eivät olleet kelvanneet.
aina vain se toinen näkökulma, kun sosiaaliviranomaisilla on vaitiolovelvollisuus. He eivät voi marssittaa huostaanoton perusteita lehteen.
Jutussa sanottiin myös, että perheelle oli tarjottu tukitoimia, jotka eivät olleet kelvanneet.
"Tälläkin keskustelufoorumilla vähän väliä ehdotellaan lastensuojeluilmoitusten tekemistä milloin mitenkin pienistä asioista, lähestulkoon ensimmäisenä toimenpiteenä..."
lastensuojelulaissa olevaan ilmoitusvelvollisuuteen kannattaa jokaisen tutustua. Laissa määritelty kynnys ilmoituksen tekemiseen on matala.
ap:n viestiin.
Minä sairastuin vakavasti joitakin vuosia sitten. Lapsi oli eskari, olin silloin yh, mutta hoito/sijaishuolto yms. asiat kunnossa samassa kaupunginosassa, lähisukulainen itse tarjoutui huoltajaksi, JOS jotain kohtalokasta tapahtuisi. (No, ei tapahtunut.)
Eräs virkaintoinen idiootti yritti järjestää silti
pakkohuostaanoton (kiitos vaan edelleen, Pasilan lastenpsykiatrinen osasto ja Lastenlinna, teidän jälkipyykkejänne pestään usean henkilön kustannuksella edelleen. Hyvä homma.)
Lastensuojelu pelasti silloin perheemme, tajusi heti asioiden oikean laidan.