HS: Äiti valitti väsymystä tk:ssa -> lastensuojeluilmoitus -> lasten huostaanotto :(

Ko. tapauksessa lapset otetaan huostaan jolla katsotaan että lapsia autetaan, mutta miten lasten menetys parantaa äidin tilannetta? Niin, ei mitenkään, vaan vaikutus on täysin päinvastainen.

Huostaanotto ei ole ensimmäinen toimenpide ja se joka jotain muuta väittää haluaa vain olla populisti.

Ko. tapauksessa lapset otetaan huostaan jolla katsotaan että lapsia autetaan, mutta miten lasten menetys parantaa äidin tilannetta? Niin, ei mitenkään, vaan vaikutus on täysin päinvastainen.

Huostaanotto ei ole ensimmäinen toimenpide ja se joka jotain muuta väittää haluaa vain olla populisti.

terapoida äitiä, vaan auttaa lapsia. Perheelle voidaan tarjoita tukea, mutta lähtökohta tuen tarjoamiselle ei ole äidin hyvinvointi, vaan lasten hyvinvointi.

ptt

aina vain se toinen näkökulma, kun sosiaaliviranomaisilla on vaitiolovelvollisuus. He eivät voi marssittaa huostaanoton perusteita lehteen.



Jutussa sanottiin myös, että perheelle oli tarjottu tukitoimia, jotka eivät olleet kelvanneet.

nuo vanhemmat ovat kiihkouskovaisia.

Hesarissa luki että "vahva usko Jumalaan"

Onko se jossain huostaanoton peruste?

terapoida äitiä, vaan auttaa lapsia. Perheelle voidaan tarjoita tukea, mutta lähtökohta tuen tarjoamiselle ei ole äidin hyvinvointi, vaan lasten hyvinvointi. ptt

No hyvä on, terkka teki väärin kun ilmoitti lastensuojeluun mielestään sekavasti käyttäytyvästä äidistä (muistaakseni se oli tuon kaivouhkaajan tapauksessa perusteena), mutta niin ei toki voi tehdä, vaan taputtaa päähän ja sanoa että voi voi ja koetahan pärjätä ja kiva kun sait purkaa itseäsi, mutta en nyt sitten tartu tähän mitenkään.

Kerran täällä yksi joka oli kokenut mielestään aiheettoman lastensuojeluilmoituksen väsymyksen takia kertoi mitä oli puhunut siinä tilanteessa kun valitti väsymystä. Jotain että haluais työntää miehen kaivoon, tai jotain tollasta se oli. Olen minäkin ollut väsynyt ja masentunut, muttei olisi kyllä tullut mieleenkään päästää mitään tuollaista suustani.

minäkin muutamaan otteeseen elämäni aikana olisin halunnut työntää miehen kaivoon! :D Aika normaalia että välillä sanoo haluavansa päästää miehensä päiviltä. Se on ihan eri juttu sanoa kuin tehdä.

että sinäkin olet ajatellut samoin?

Jutussa sanottiin myös, että perheelle oli tarjottu tukitoimia, jotka eivät olleet kelvanneet.

Tukitoimina oli yritetty tarjota mm. päivähoitoa (päiväkodissa) lapsille, joita voidaan hoitaa myös kotona - miksi ihmeessä hoidattaa lapsensa päiväkodilla, jos on itse kotona ja haluaa hoitaa lapsensa itse? (Eikä lapsilla ole mitään sellaista henkilökohtaista tuen tarvetta, että he tarvitsisivat päiväkodin sosiaalista ilmapiiriä).

Tässä kohden ymmärrän kyllä vanhempia.

Yhteiskunnan näkövinkkelistä katsottuna nämä so called "tukitoimet" taitavatkin olla enemmän keino puuttua heidän perheensä elämään ja valvoa sitä ikäänkuin "isovelivaltio" valvoo meiningillä.

Lapsia ei silti ole perustetta ottaa huostaan, jos heitä hoidetaan hyvin kotonakin! Äidin väsymys ei voi olla siihen syynä, jos ei äiti itse koe, ettei pysty väsymyksensä vuoksi hoitamaan itse lapsiaan - sitten onkin kyseessä aivan toinen asia.

Mitään en kerro enää. Ei ole mitään erityistä ongelmaakaan, mutta mielivallan uhriksi voi näköjään joutua.

kommentoisin kuitenkin, että minua hämmästyttävät nämä uutiset suunnattomasti.



Olen itse kärsinyt synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, puhunut asiasta neuvolassa ja saanut niin neuvolasta, tk:sta kuin paikalliselta psykiatrian poliltakin erinomaista hoitoa ja apua. Vanhemmuuttani ei millään tapaa ole kyseenalaistettu, päin vastoin tuettu.



Joko asiaan osalliset terveydenhuollon ammattilaiset nyt tänäänkin uutisoidussa jutussa ovat täysin tehtäväänsä sopimattomia, tai sitten perheellä kuitenkin on jotain luurankoja kaapissaan. Ottaen huomioon, miten moni ammattilainen minunkin hoitooni osallistui, on vaikea kuvitella, että sellaista hoitoketjua voisi kenenkään kohdalle sattua, etteikö siihen joku täysipäinenkin mahtuisi, joka kääntäisi asiat oikeaan suuntaan...

Ei puhuta kukaan enää viranomaisille ja sitten jos joku oikeasti uupuu, ei voi mitään...

Tätähän minä oon kauan ajatellut ettei todellakaan voi puhua tk:ssa mitään, siis vanhempana.

Jos pyörä lähtee pyörimään, alle jäät.



Tiedän läheltä yhden tapauksen jossa olemattoman

asian takia ruvettiin pientä lasta syynäämään.

Aluksi lapsi kävi kehityksen seuraamisen takia tutkimuksissa ja silloin vähitellen alkoikin se "syynäys" ja oli hilkulla ettei asiat edenneet, ties miten olisi todellakin käynyt.

Asioissa tapahtui onnellinen käänne ja koneisto ei sillä kertaa pyörinyt pidemmälle.

Todellakin, lapsessa ei ollut vikaa eikä perheessä,mutta pienestä asiasta tehtiin suuri.

Aivan sama, miten äiti on väsymyksestään maininnut - onkohan ihan järkevää toimintaa huostaanottaa lapset, vai olisikohan ihan pitänyt järjestää äidille apua... Pistää välillä miettimään, miten päin tässäkin maassa saatetaan asioita hoitaa. Kiihkouskovaisuuden ei pitäisi antaa vaikuttaa huostaanottoihin, kuten ei ateisminkaan. Eri asia sitten jos kuuluvat johon kummalliseen lahkoon, johon liitty selkeitä ongelmia.

Olen kokenut pienperhepäivähoidon todellista lyttäämistä. Ennenkuin poikani dysfasia todettiin, hoidossa mm. sidottiin lapsi kiinni jollain rievuilla tuoliin koska ei halunnut syödä.

Kun yhdessä kävimme perheneuvolassa, tuo samainen hoitaja sanoi että lapseni ( 2 vee ) käytös johtuu siitä että äiti lyö....

onneksi lapsiani ei otettu huostaan! Nykyään olen itsekin alan ammattilainen, koulussa töissä....

täyspäinen ja vastuuntuntoinen vanhempi avaudu jollekin tk:n terkalle väsymyksistään eikä varsinkaan aggressioistaan miestään kohtaan. Ei jumankekka kun ihmiset osaavat olla sinisilmäisiä. Mistä tämä sokea usko viranomaisiin oikein on peräisin?

nuo vanhemmat ovat kiihkouskovaisia.

Hesarissa luki että "vahva usko Jumalaan" Onko se jossain huostaanoton peruste?

Tosin, jos olisivat olleet muslimeita niin sosiaaliviranomaiset olisivat paijanneet päähän ja huostaanottoa tuskin olisi tapahtunut...

terapoida äitiä, vaan auttaa lapsia. Perheelle voidaan tarjoita tukea, mutta lähtökohta tuen tarjoamiselle ei ole äidin hyvinvointi, vaan lasten hyvinvointi. ptt

No hyvä on, terkka teki väärin kun ilmoitti lastensuojeluun mielestään sekavasti käyttäytyvästä äidistä (muistaakseni se oli tuon kaivouhkaajan tapauksessa perusteena), mutta niin ei toki voi tehdä, vaan taputtaa päähän ja sanoa että voi voi ja koetahan pärjätä ja kiva kun sait purkaa itseäsi, mutta en nyt sitten tartu tähän mitenkään.

väsynyttä äitiä auttaisi paremmin, jos terkkari tarjoaisi kodinhoitajaa, mielenterveystoimistoa tai jotain muuta äidin jaksamista tukevaa? Eikö se olisi _äidin_ auttamista? Kerrotko meille, millä tavalla lastensuojeluilmoitus auttaa perheen äitiä jaksamaan? Meinaatko, että sen voimin äiti ilostuu, piristyy ja on onnellinen?

mutta kun polin mielestä hänellä ei ollut mitään psykiatrista ongelmaa. Ei vaikka poika kaksi vuotta yritti käydä koulua eikä useimmiten päässyt edes ovesta ulos, ei halunnut tavata kavereita eikä tehnyt siis mitään muuta kuin makasi kesät talvet sisällä verhot kiinni. Epäilen että tämä oli joku byrokratiajuttu, määrärahoja ei ollut muuta kuin kiireellisimmille eli huostaanotetuille.. Poli toimi vielä niin että lähetteli tutkimusaikoja tekstiviestinä pojan kännykkään kertomatta meille vanhemmille näistä ajoista ollenkaan, on kuulemma käytäntö. Ja kun poika ei saanut aikaiseksi mennä kun ei päässyt sängynpohjalta ylös (eikä muistanut kertoa että tällainen aika olisi) sanottiin polilta että ei tästä tulee mitään kun aikoja ei noudateta (mikä oli tässäkin vanhempien syytä, vaikka heille oli kerrottu mikä on tilanne ja kehotettu jatkossa lähettämään tieto myös vanhemmille. Poikahan ei olisi edes päässyt sinne saakka ilman saattajaa, ei vaan kyennyt). Tilannetta myös vähäteltiin, koska on niin paljon asiakkaita joilla viiltelyä, päihdeongelmia ym. itsetuhoisuutta niin annettiin ymmärtää että nämä menevät edelle eikä meillä vielä ole isoja ongelmia.

En tiedä kuinka yleistä, mutta diagnoosit teki psykologi ja terapiaa antaa sairaanhoitaja, lääkärin tehtävänä on vaan toimia kumileimasimena.

Muistutan vaan, että esim. näiden kotiin jääneiden nuorten ongelmaa on sieltä kotoa käsin tosi vaikea hoitaa. MOnesti, jos lapsi asuu esim. laitoksessa vähän aikaa sijoitettuna, saadaan vauhtia sinne hoitopuolellekin. Et maininnut tuossa sitä, halusiko poikasi hoitoa? Olisiko pakkohoitokriteerit täyttyneet? Jos hän ei itse suostu hoitoon, jää tuo sijoitus oikeastaa ainoaksi mahdollisuudeksi puuttua tilanteeseen.

Suurempi ongelma, kuin se mitä kautta asioihin puututaan, on se että niihin ei puututa lainkaan. Sossu voi todeta, että lapsi on liian sairas esim. sijoitukseen ja sairaalapuoli on sitä mieltä, että lapsi ei ole tarpeeksi sairas pakkohoitopäätökseen. Siitää seuraa, että lapsi/nuori makaa kotona vuosia.

En siis näe turhana teillekään tehtyä huostaanottoa, toki asia olisi varmasti hoitunut terveydenhuollossa paremmin, mutta jos poika ei suostunut hoitoon niin oliko muita keinoja? Hyvä, että tilanne kuitenkin saatiin ratkottua.

teinillä masennus ja koulunkäymättömyysongelma. Masennusta ei psykiatrian polilta myönnetty, eikä siis apua ja terapiaa vaan suosittelivat huostaanottoa(!)ilman mitään perusteluja, mieshoitajan mielestä vaan koti liian hyvä kun poika halusi käpertyä kotiin ja pelkäsi ulkomaailmaa. Eli päihteiden käyttö ja Kampissa hengailu ei kiinnostanut vaan viihtyi mielummin kotona. Sama hoitaja sai raivarin ja huusi meille että mitään apua emme saa jos ei suostuta huostaanottoon (toisaalta sanoivat että mitään ongelmaakaan ei ole). Huostaanotto tehtiin ja vasta kun näkivät että nuorisokodissa poika oli ihan samanlainen kuin kotonakin, myönnettiin että kyse on masennuksesta ja saatiin päätös terapiasta. Kaksi vuotta haettiin psykiatrista apua, mutta mitään ongelmaa ei muka ollut vaikka nuori ei jaksanut nousta kahteen vuoteen huoneestaan, ehkä kerran viikossa kävi lähikaupassa tms. ei käynyt edes koulussa eikä isokokoista poikaa saatu sinne väkisin raahattua, yritettiin kyllä sitäkin. Huostaanottoon suostuttiin jotta saataisiin apua lapselle, täysin turha se oli sillä terapiaa olisi voitu antaa jo heti kun ongelmia ilmaantui eikä vasta kahden vuoden päästä. Meillä on muitakin lapsia joita sossua ei kiinnostanut edes nähdä koska tiesi että meillä on kotiasiat kunnossa. Sossut ei vaan voineet vaikuttaa mitenkään poliin, jotta apua olisi saatu ajoissa, eivät kuulemma voineet astua toisten tontille. Muuta heillä ei kuulemma ollut tarjolla tällaiseen ongelmaan.

Itse työskentelen ongelmanuorten parissa ja yhtään liian aikaista huostaanottoa en ole ikinä nähnyt. Liian myöhään tehtyjä tai kokonaan tekemättä jätettyjä liiankin monta.

näitten asioitten kanssa tekemisissä olleiden kanta. Mutta jos vanhempia kuuntelee, lapsia vaan ryöstetään oikealta ja vasemmalta ihan ilman mitään muuta syytä kuin sossuntätien mielenvikaisuus. Hassua miten ne kaikki huostaanottoon osallistuvat tahot sattuukin olemaan yhtä aikaa mielenvikaisia.

Eli luku on paljon isompi kuin 7 %.

Hyvin pieni osa ei. Nimittäin hallinto-oikeus purki oliko se nyt viime vuonna niin 7% huostaanotoista. Eli stt:jät tehneet huostaanottopäätöksen, mutta oikeis purkanut sen. Eli 93% tapauksissa oli hallinto-oikeus samaa mieltä sossujen kanssa.

Valitettavasti tehdään.... ei niitä huostaanottoja noin vain tehdä.

Lakimuutosten myötä sosiaalityntekijät alkavat olla aika kädettömiä. Valitettavasti. ptt

Älä höpötä. Lastensuojelulaki on muuttumassa parasta aikaa yhä helpommaksi lasten huostaanottajille. Uuteen lakiin tulee ilmeisesti se, että sosiaalityöntekijän tekemä oma päätös riittää. Hallinto-oikeudelta ei tarvitse enää pyytää päätöstä. Kiireellinen huostaanotto sujuvoituu. Yhä vähemmän tarvitaan enää sosiaalityöntekijän harkintaa ja järkeä, koska sitä ei tarvitse "testata" hallinto-oikeudessa.

Tunnen muuten Helsingin Sanomiin haastatellun perheen, josta tänään on julkaistu iso ja näyttävä juttu. Tunnen vanhemmat ja tunnen lapset. Aivan hirveä tapaus! Lastensuojelussa on järjetöntä ja tolkutonta mielivaltaa.

ei niitä huostaanottoja noin vain tehdä.

Ai ei ole tainnut äiti kertoa ihan kaikkea toimittajalle?



Minä olen lukenut kyseisen perheen asiakaspaperitkin, niitähän oli lehtikuvassakin. Taisipa olla minun papereihin liimaamani värikkäät muistilaputkin vielä paikoillaan. Poimin papereista mehukkaita kohtia.



Olen lukenut perheestä enemmän viranomaisten tuottamaa tekstiä kuin toimittaja on ehtinyt. En voi syyttää vanhempia oikeastaan mistään. Tavallinen perhe, tavallisia ihmisiä. Oikeastaan tavallista turvallisempikin perhe, jos tällaiseen vertailuun halutaan lähteä.



Tunnen perheen. Lapset ovat tavallisia, suloisia ja kauniita. Toki sellaiset lapset kelpaavat perhekodin laskutukseen! Heillä voi tehdä rahaa. Ovat takuulla huolettomia hoidettavia.