Miksi juuri synnyttäneen ei anneta levätä?
Useimmissa sairaaloissa on aika karu meno, kun itse pitää vauva hoitaa synnytyksen jälkeen eikä vauvaa saa viedä ollenkaan tai mielellään kansliaan edes vähäksi aikaa, että äiti saisi nukutuksi.
Oman vauvani syntymää edelsi 36 tunnin valvominen ja olin arvatenkin aivan poikki. Mutta ei, "parasta tottua siihen, että vauva valvottaa". Onneksi mieheni pystyi olemaan paljon sairaalassa ja hoiti vauvaa, jotta sain nukuttua edes tunnin pätkiä...
Kommentit (130)
Olisin valmis maksamaan yksityissairaalalle, jos siellä saisi inhimillisen synnytyskokemuksen. Ei minkään muunkaan mahan alueen toimenpiteen jälkeen tikit repeillen vaihdeta osastolla lakanoita, heikotuksesta pyörtyillen. Nykymeno on järkyttävää. Varmasti äitien jaksaminen paranisi, jos rankan synnytyksen jälkeen saisi levätä muutaman päivän. Kotona kyllä ehtii sitten valvoa yöt ja hoitaa kodin siinä samalla.
Mitä enemmän näitä synnytysketjuja ja -kokemuksia lukee, sitä varmemmaksi tulen siitä, että en tule hankkimaan lapsia. Meno vaikuttaa aivan järjettömältä ja sadistiselta.
Tiedän, että en pysty valvomaan montaa vuorokautta putkeen ja sen jälkeen toimimaan normaalisti. Tiedän kokemuksesta myös, että kipu+väsymys on itselläni sellainen yhdistelmä, että tulen todella ärtyneeksi ja kiukkuiseksi. Varmaan saisin jonkun raivarin, jos olisin helvetin tuskissa valvonut monta vuorokautta, puskenut sitä vauvaa ulos, olisin verta valuva ja kipeä enkä saisi nukkua enkä levätä, itse pitäisi käytävillä haahuilla ja hakea tarvikkeita ja ruokaa sekä huolehtia itsestä toipilaana+vauvasta, ja kaikki tämä vieraassa ympäristössä, vieraiden v*ttuilevien ihmisten keskellä. Ei. Luulin aina naivisti, että ajatus sairaalassa synnyttämisen takana on, että sinusta ja vauvasta huolehditaan, mutta näköjään ei.
Nyt toimittajat tekemään juttua!
Tähän on pakko saada kommentteja sairaaloiltakin. Samalla ihmetellään, kun synnytykset vähenevät...
Nuori äiti on erinomainen kohde sadi.stille
Niitähän kätilöissä riittää.
Otan osaa.
Pienenikin mahaleikkauksen jälkeen haavaa varotaan, sattuu, pissalle mennään autettuna.
sektiohaava on vielä iso ja kaikki kudokset leikauttu.
Tässä osa syistä, miksi en tehnyt lapsia.
Olen viettänyt tarpeeksi aikaa sairaalassa ja pelastunut pari kertaa täpärästi vain siksi että olen ollut valppaana, että hei mitä sä nyt teet?
Mun synnytys ja sen jälkeinen aina sairaalassa oli kaukana sadistisesta. Ihanat kätilöt, sain olla aktiivinen synnytyksessä ja vaikuttaa sen kulkuun. Minkäänlaista epäinhimillisyyttä en kohdannut missään vaiheessa, vaan kehuja siitä kuinka hyvin jaksoin, vaikka vauva oli iso (4,5kg ja pää 38cm) ja ponnistusvaihe venähti. Pääsimme miehen kanssa perhehuoneeseen, mies auttoi vauvan hoidossa ja kantamisessa kun olin väsynyt, mutta kätilötkin kävivät useasti kysymässä missä tarvitaan apua. Jos nukuimme aamulla niin mittaukset ja muut suoritettiin herättyämme.
Vauvalle tuotiin myös vaihtovaatteita ja minulle samoin ensimmäisenä päivänä, vaikka olisin jaksanut itsekin. Synnytyksestä ja sairaalassaoloajasta jäi todella hyvät muistot :)
Tämä Mikkelissä muutama kuukausi sitten. Suosittelen :)
Kyllä olisin minäkin ollut valmis maksamaan perhehuoneesta tai edes avusta. Synnytys kesti 4vrk, eli olin valvonut 4 yötä putkeen. En saanut henkeä, kun verenhukan takia hb oli niin alhainen. Menin pyörätuolilla vessaan, koska en voinut kävellä, kun pyörrytti.
Vauvaa en olisi antanut kyllä kenellekään muulle, mutta olisin tarvinnut enemmän apua ja suoraan sanoen enemmän ruokaa! Naikkarilla sitä säännösteltiin.
Perhehuoneet ovat kultaakin kalliimpia ja niiden määrään pitäisi panostaa. Viereiseen hotelliin ei pääse, koska ei ole resursseja kuljettaa jotain sokerimittareita ja bilimittareita yms. tavaraa sinne...? Siinä säästetään kyllä naurettavan vähän ja ihan väärästä paikasta.
Valvoin edellisessä synnytyksessä 49h putkeen. Päästessäni osastolle nostin sängystä laidat ylös sekä laitoin laidan ja vauvan väliin tyynyn. Vauva nukkui rinnalla ja itse nukuin samalla. Tietenkin vauvalle piti välillä vaihtaa vaippaa ym, mutta lepäsin aina kun vauva söi tai nukkui.
Osastolla henkilökunta oli osaavaa ja sydämmellistä. Terveiset hyvinkään hoitajille ja kätilöille olitte ihan huippuja 🙂
Minulle tehtiin sektio. Olin lääkkeistä ja väsymyksestä sekaisin ja kolmantena päivänä sairaalassa kysyttiin että kai olet huuhdellut sektiohaavaa? En ollut kun en ollut edes käynyt suihkussa kun vauva itki kokoajan. Kotiin laittoivat ja siellä vauvan kanssa ihan sekaisin yksin. Maitoa ei tullut ja ei toivettakaan että joku olisi minulle ruokaa tuonut nenän eteen! Söin rahkapurkin tai jotain valmista mitä ehdin kun vauva valvotti. Sitten olinkin jo huonossa kunnossa ja minulta kysyttiin että joko on arki alkanut sujumaan! Juu todellakin. Elämäni hirveintä aikaa!!!!
Työnantaja voisi pitää kätilöt hereillä ja töissä viikon ennen yövuoroa. Tottuvat sitten siihen että yövuorossa ei voi nukkua yöllä vaan pitää painaa duunia. Aika loogista, eikö?
^Ei ole tarvetta miestä jättää, mutta ihmettelen eroa näiden kahden vatsaleikkauksen toipumisessa. Ihan sai luvan kanssa umpparileikattu köllötellä ekan viikon sängyssä.
Toivotan kommentoijalle leppoisia raskausaikoja ja helppoja synnytyksiä, joiden jälkeen voi lähteä iloisena suoraan vaikka maratoonille.