ONGELMA: Rivariyhtiössämme 3-4-vuotiaat leikkii yksin pihassa, me ollaan ne joita ihmetellään

eikä mulla ole mitään intressiä olla mikään tärkeä aikuinen näille pellossaeläjille. Lasten vikahan tilanne ei ole, mutta silti he ärsyttävät minua. Ovat usein tosi inhottavia lapselleni. Tänne ei mahdu, älä tuu tänne jne. on ihan tuttuja huutoja. Lapsi sitten hämmentyy ja jää kiertelemään kuitenkin, ja mä sanon että kyllä sinne kaikki mahtuu kun tehdän tilaa ja ei saa yhtä jättää leikistä pois. Vaikutus yleensä nolla. Nämä keskenään pihalla olevat lapset ovat jo hitsautuneet vahvasti kiinni toisiinsa, ei lapseni heistä mtän kavereita enää saa. Silti ovat minusta usein kiinnostuneita ja selittävät asioitaan. Säälittää jotenkin oman lapsen asema siinä kuviossa, se on niin epätasa-arvoinen. Olisi ihan eri, jos muillakin olisi vanhempi mukana ja porukalla vietettäisiin aikaa tai vastavuoroisesti ohjailtaisiin lapsia. En minä jaksa olla mikään yhdistetty äiti teresa ja korttelipoliisi täällä. Teen kokopäivätyötä ja halua viettää lapseni kanssa mahdollisimman paljon vapaa-aikaa. Tämä pihatouhu on nyt tullut yllätyksenä. Vuosi sitten tilanne ei ollut niin paha, kun lapset olivat pienempiä, silloin oli vain satunnaisia yksinäisiä kulkijoita, mutta nyt nämä itsenäiset ovat kasvaneet se verran, että ilmeisesti voivat riekkua keskenään töysin vahtimatta.

edelleen sanoisin että pienet lapset tarvitsevat aikuista jolta oppivat mallin miten leikitään yhdessä, miten huomioidaan muita, miten otetaan kaikki mukaan leikkiin jne. 3 tai 4 v eivät ole kypsiä vielä selvittämään näitä juttuja keskenään. Tosi kurja etteivät muut vanhemmat osallistu lasten valvontaan. Sinulla on kuitenkin mahdollisuus olla tärkeä aikuinen näiden muidenkin lasten kehityksessä. Samalla pihan lasten leikkikulttuuri voi muuttua parempaan suuntaan, mikä on kiva asia omaa lastasi ajatellen.

Aina sitä ei varmasti jaksa, silloin lienee parasta tehdä retki leikkipuistoon oman lapsen kanssa. Joskushan voit vanhemmilta kysyä jos mukaan haluaisi lähteä esim. yksi lapsi, johon lapsesi haluaisi tutustua paremmin. Leikitkin voi myöhemmin sujua paremmin ensin lapset leikkivät valvotusti pienemmssä porukassa.

En mäkään tykkäis olla vakituisesti koko seutukunnan lapsenvahti. Enkä kyllä myöskään voisi olla välittämättä, jos lapset tekevät jotain vaarallista.

Iso, laaja rivarialue menee käytännössä hukkaan, kun helpointa on vältellä koko pihapiiriä. Harkitsen muuttoa, todellakin omakotitaloon. Vstavuoroisuus ei toimi ja koko kylä ei todellakaan kasvata.

Ap

Tunnen olevani vastuussa, jos olen ainoa aikuinen ja usein lapset tukeutuvatkin minuun ja selittävät asioitaan. Mieluummin olisin oman lapsen kanssa tai lapset keskenään valvotusti ja itsekläkin aikuista juttuseuraa. Ku sitten nämä pellossa elävät mellastavat keskenään, niin on se touhu välilä sellaista, etten tosiaan ole edes iloinen lapselle leikkiseurasta. Milloin ketäkin eristetään leikistä ja on kiusaamista, älyttömän vaarallisia leikkejä jne., mihin oma tietty pyrkii mukaan ja minä sitten erotuomarina siinä. Omaani kiellän, joka jää parkumaan ja kiukuttelemaan, kun en anna tehdä jotain älytöntä, mutta muita en ala komentamaan, kun vanhempiaan ei kiinnosta yhtään. Välttelen nykyään ulkoilua lapsen kanssa tuossa pihapiirissä ja mieluummin ajamme vaikka johonkin leikkipuistoon tai livahdan metsäretkelle, jos joukkio on toisella puolella piha-aluetta eikä lapsi huomaa heitä. Muuten pyrkii heti mukaan ja INHOAN sitä touhua. Aina pättyy ikävästi eikä lapseni ole edes menkään suosittu tässä porukassa tietenkään, kun tylsä kyylämutsi on aina kintereillä.

Miksi joku epäili tätä provoksi?? Ihan todellisuutta tämä on ja toivoisin tosiaan vinkkejä saman kokeneilta, että miten tässä selviää vai onko muutto paras vaihtoehto?

Ap

olla kiitollinen lapsesta, kiitollinen siitä että asutte ilmeisesti mukavasti, turvallisesti jne ja että lapsella on kavereita? Joo en mäkään laittaisi 3v ulo ilman valvontaa, mutta en tajua mikä tuossa on ongelma? Piatsi se ettei sulla ole oikeita ongelmia niin jotain pitää keksiä? katset minkä huvittaa ja lopetat sitten. Sun mieliksikö maailman pitäisi muuttua? 3-vuotiailla tuskin nokkimisjärjestys menee sen mukaan kellä on kyylämutsi kintereillä:) Ihan normaalia lasten elämää kaikenlaiset parkumiset ja konfliktit. Ja jos oikein mietit, lapsesi elää maapallon mitassa luxuxlapsuutta mistä suurin osa lapsista ei osaisi edes haaveilla.

Niin tuttua ja niin rasittavaa.

t. toinen kyylämutsi

sanot että olet huolissasi etkä halua vahtia?

Tunnen olevani vastuussa, jos olen ainoa aikuinen ja usein lapset tukeutuvatkin minuun ja selittävät asioitaan. Mieluummin olisin oman lapsen kanssa tai lapset keskenään valvotusti ja itsekläkin aikuista juttuseuraa. Ku sitten nämä pellossa elävät mellastavat keskenään, niin on se touhu välilä sellaista, etten tosiaan ole edes iloinen lapselle leikkiseurasta. Milloin ketäkin eristetään leikistä ja on kiusaamista, älyttömän vaarallisia leikkejä jne., mihin oma tietty pyrkii mukaan ja minä sitten erotuomarina siinä. Omaani kiellän, joka jää parkumaan ja kiukuttelemaan, kun en anna tehdä jotain älytöntä, mutta muita en ala komentamaan, kun vanhempiaan ei kiinnosta yhtään. Välttelen nykyään ulkoilua lapsen kanssa tuossa pihapiirissä ja mieluummin ajamme vaikka johonkin leikkipuistoon tai livahdan metsäretkelle, jos joukkio on toisella puolella piha-aluetta eikä lapsi huomaa heitä. Muuten pyrkii heti mukaan ja INHOAN sitä touhua. Aina pättyy ikävästi eikä lapseni ole edes menkään suosittu tässä porukassa tietenkään, kun tylsä kyylämutsi on aina kintereillä.

Miksi joku epäili tätä provoksi?? Ihan todellisuutta tämä on ja toivoisin tosiaan vinkkejä saman kokeneilta, että miten tässä selviää vai onko muutto paras vaihtoehto?

Ap

olla kiitollinen lapsesta, kiitollinen siitä että asutte ilmeisesti mukavasti, turvallisesti jne ja että lapsella on kavereita? Joo en mäkään laittaisi 3v ulo ilman valvontaa, mutta en tajua mikä tuossa on ongelma? Piatsi se ettei sulla ole oikeita ongelmia niin jotain pitää keksiä? katset minkä huvittaa ja lopetat sitten. Sun mieliksikö maailman pitäisi muuttua? 3-vuotiailla tuskin nokkimisjärjestys menee sen mukaan kellä on kyylämutsi kintereillä:) Ihan normaalia lasten elämää kaikenlaiset parkumiset ja konfliktit. Ja jos oikein mietit, lapsesi elää maapallon mitassa luxuxlapsuutta mistä suurin osa lapsista ei osaisi edes haaveilla.

Mistään ei saisi olla harmissaan, kun aina on olemassa joku, jolla menee huonommin?

Ap ei asunut omasta mielestään mukavasti, koska joutuu riitojen selvittäjäksi, jos antaa lapsensa leikkiä näiden hylättyjen lasten kanssa. Lisäksi lapset ovat ilkeitä toisilleen ja leikkivät vaarallisia leikkejä, joten ap olisi ylimääräinen hoitotäti näille hylätyille.

Minusta tilanne on epäreilu ja itsekin välttelisin tilanteita, joissa voisin ainoana aikuisena joutua vaikkapa vastuuseen. En ole kenenkään muun hoitotäti. Ja kyllä, tuo voisi olla jopa syy siihen, että muuttaisimme pois. En todellakaan käsitä, minkälaisia vanhempia tässä on takana.

Mieheni siskon lapset saivat juosta kerrostalojen ja rivarien muodostaman aika laajan kokonaisuuden ympäristössä vapaasti isompi 5v alkaen ja pienempi vuotta myöhemmin, kun oli 4v ja isompi 6v. Siellä pihoilla kuulemma muut 4-6-vuotiaat juoksentelivat keskenään. Minusta tilanne oli aivan karmea, kun oli parkkipaikkoja, pikkuteitä ja sitten se isompi tie lähistöllä. Miehen sisko on kaikessa muussa hyvin huolehtiva äiti, tässä vain ei oikein meidän ajatusmaailmat kohdanneet.

Meillä on mahdoton asukkaiden nähdä esim. leikkipaikalle, sinne ei kenenkään ikkunat osoita. Lisäksi vaaratekijöitä on paljon: parkkipaikka, jonne käännytän mutkan takaa, aina saa tosi varovasti ajaa, kun joku voi tulla juosten tai liukurilla vastaan. Metsikkö vieressä, missä isoja pudottavia kallioita jne. Sadevesitynnyreitä useilla etupihoilla jne. Isohko tie toisella puolella, jossa ajetaan kovaa jne. Tosi turvallista 3-vuotiaalle..

Ap

Kylläkin omakotitalon aidatulla pihalla ja ikkunasta näkyy koko tontti. Olohuonen ikkunasta osa ja keittiö ikkunasta loput. Monestikin leikkivät ulkona ilman meitä aikuisia, me teemme esim ruokaa ja katsomme tietysti ikkunasta välillä, että kaikki on hyvin. Pihalta on poistettu kaikki vaaratekijät ja meillä voi jo 6 vuotiaaseen sen verran luottaa, että tulee sanomaan jos siellä pienemmät jotain häröilee.

Varmaan vajetta aikuiskontakteissa:(

Ap

että en vietä lapsen kanssa juurikaan aikaa omalla pihalla. Ollaan aina joko puistossa tai sitten kavereiden pihoilla. En vaan jaksa sitä, että pihan lapset ympäröivät mut hetkessä, ja sitten saa kuunnella sitä ja tätä juttua taukoamattomana virtana. Meillä on pihalla lapsia, jotka tulevat ihan kiinni kylkeen ja iloisesti kertovat omista asioistaan, mutta eivät sano omille lapsilleni edes hei, eivät ota leikkiin tai saattavat olla tosi inhottavia. Mieluummin välttelen heitä kuin alan opastaa joka päivä joka hetki kun ulkoillaan. Mua niin ärsyttää jo joittenkin naapureiden naamat nykyään, ja huvittaisi vaan kysyä, että pakkoko niitä lapsia on tähän maailmaan jos niitten kanssa ei halua olla?

5

Kylläkin omakotitalon aidatulla pihalla ja ikkunasta näkyy koko tontti. Olohuonen ikkunasta osa ja keittiö ikkunasta loput. Monestikin leikkivät ulkona ilman meitä aikuisia, me teemme esim ruokaa ja katsomme tietysti ikkunasta välillä, että kaikki on hyvin. Pihalta on poistettu kaikki vaaratekijät ja meillä voi jo 6 vuotiaaseen sen verran luottaa, että tulee sanomaan jos siellä pienemmät jotain häröilee.

että 2-vuotiaskin pihalla ilman aikuista?!! Eihän 6-vuotiaan vastuulle voi laittaa 2-vuotiasta? Miten sä uskallat? Sen ikäinen voi oikeasti keksiä ihan mitä vaan, siis mitä tahansa eikä 6-vuotias varmaankaan omilta leikeiltään voi olla aivan vahtimassa. 2-vuotias on vielä taapero, melkein vauva, eikä sen ikäisen kuulu olla pois aikuisten läheisyydestä. Ethän sä voi ikkunasta nähdä keksiikö se maistaa jotain löytämäänsä etkä ehdi väliin jos riitaa tulee ja isompi päättää vähän ojentaa pienempää tms.

Saanko udella, oletteko vl-perhe?

mukuloita, kun pihalla ollaan.



metsään jos ollaan menossa, niin siinä vaiheessa muut käyvät kysymässä luvan. Samoin, jos leikkipuistoon haluavat lähteä mukaan.



lapsillani on seuraa ja se on pääasia.



meille saavat tulla porukalla sisäänkin. En näe siinäkään mitään ongelmaa. Leikki on lasten työtä ja mukavaahan se on, että viihtyvät.



onneksi edes mä olen siellä aikuisena. Paria naapurinakkaaöen voi sietää, että ihanaa vaan, että kuikuilevat ikkunoistaan.



ps. Meillä asunnoista on hyvä näköyhteys ja parkkipaikalle kaikilla on ehdoton leikkikielto, metsään vain aikuisen kanssa ja autotielle ja parkkikselle pääsy portin kautta. yms. Ollaan sovittu yhteiset sävelet asukaskokouksessa, jotta lapsettomatkin voi tarvittaessa komentaa



kylä kasvattaa.

aivan hyvin vaikka ls-ilmon. Ei kyllä ole 3-vuotiaan paikka noin vaarallisessa ympäristössä, jonne ei aikuinen edes näe. :( Millaisia ne vanhemmat ovat, ihan normaaleja työssäkäyviä vai vaikuttaako että olis muutakin ongelmaa?

Toisten käytöstä et voi muuttaa, omaasi voit.



Voit joko muuttaa omaa asennettasi tai muuttaa omaa käytöstäsi. Eli käytännössä.



a. hyväksyä tilanteen ja valvoa muidenkin lapsia

b. lähteä muualle leikkimään oman lapsesi kanssa





Todennäköisesti mikään ei tule muuttumaan ellei joku lapsista juokse tielle tai laske liukurilla auton alle. Sittenkään ei saa syyllistää vanhempia. Suomessa lapset kasvaa ku pellossa mutta vanhempia ei saa syyllistää ikinä mistän.

Vaan nimenomaan leikkivät parkkiksella, ovat keskenään metsässä, portteja ei ole, vaan tie heti siinä jne. Käytös ylimielistä ja omaani syrjivää. Silti haluavat selittää minulle juttujaan. Ei kiitos.

Ap

mukuloita, kun pihalla ollaan.

metsään jos ollaan menossa, niin siinä vaiheessa muut käyvät kysymässä luvan. Samoin, jos leikkipuistoon haluavat lähteä mukaan.

lapsillani on seuraa ja se on pääasia.

meille saavat tulla porukalla sisäänkin. En näe siinäkään mitään ongelmaa. Leikki on lasten työtä ja mukavaahan se on, että viihtyvät.

onneksi edes mä olen siellä aikuisena. Paria naapurinakkaaöen voi sietää, että ihanaa vaan, että kuikuilevat ikkunoistaan.

ps. Meillä asunnoista on hyvä näköyhteys ja parkkipaikalle kaikilla on ehdoton leikkikielto, metsään vain aikuisen kanssa ja autotielle ja parkkikselle pääsy portin kautta. yms. Ollaan sovittu yhteiset sävelet asukaskokouksessa, jotta lapsettomatkin voi tarvittaessa komentaa

kylä kasvattaa.

Lapset leikkii tuolla pihalla ja tulevat hakemaan lastani pihalle.



En minä uskalla 4 vuotiasta päästää ilman ketään vahtivaa aikuista yksin tohon kerrostalon pihalle!



Sitten kun lähden mukaan niin olen AINUT aikuinen neljä-viisivuotiaiden seassa ja tuntuu että olenkin yhtäkkiä vastuussa kaikista.



Esim jos joku poika lyö siskoaan kepillä, niin minä olen se joka sanoo että heittäkää se keppi pois ettei ketään satu..yms



Minun lapseni ei yltä vielä edes tuohon ovikoodin kohdalle näppäilemään eli ei osaisi edes vielä tulla takaisin kotiin. Mikseivät vanhemmat tule pihalle lasten mukana?

meidän pihalle dumpatuista lapsista. Kaksi erillistä tapausta ja toisen vanhempien etsimiseen poliiseilla meni 3,5h ja äiti löytyikin sitten viereisestä taloyhtiöstä kotoaan sohvalta.

Ei yllättänyt kun kuulin et oli venäläinen. Hänen perustelu lapsen jättöön oli "no kun meidän Martta niin viihtyy teidän pihalla ja sen kans sovittiin et äiti tulee hakemaan 4 tunnin päästä"

Ei tainnut äiti ottaa huomioon sitä et mitä kun Martta putos keinusta heti alkuunsa ja itki naama veressa äitiä jota kukaan ei tuntenut. Pistää vihaksi vieläkin.

Toinen tapaus sisälsi sisarukset jotka oli miltei joka päivä aamukaheksasta yökahteentoista pihalla. Nahka palaneena ja kuolemen väsyneinä ne reppanat "leikki" hiekkalaatikossa kunnes soitin poliisit hakemaan ne. En ole sen koommin niitä nähnyt.

Ihan niinkuin tässä maailmassa ei olisi vaaroja tarpeeksi ja silti pienet "vauvat" pistetään selviämään jo 2-3vuotiaana yksin. =(

Toinen tapaus sisälsi sisarukset jotka oli miltei joka päivä aamukaheksasta yökahteentoista pihalla. Nahka palaneena ja kuolemen väsyneinä ne reppanat "leikki" hiekkalaatikossa kunnes soitin poliisit hakemaan ne. En ole sen koommin niitä nähnyt.

Ihan niinkuin tässä maailmassa ei olisi vaaroja tarpeeksi ja silti pienet "vauvat" pistetään selviämään jo 2-3vuotiaana yksin. =(

Voi reppanat. :( Täälläkin av:lla tuntuu olevan ihan yleistä että 3-4 v. ajatellaan pärjäävän itsekseen. Vanhemmista voi näyttää että hyvin ne siellä viihtyy, mutta ei ne keskinäiset kiusaamiset, lyömiset ja vaaralliset leikit sinne kotisohvalle näy... Miksi lapsi ei voi vaan olla siellä missä vanhempikin, sisällä. Sitten välillä yhdessä ulkona.

Tunnen olevani vastuussa, jos olen ainoa aikuinen ja usein lapset tukeutuvatkin minuun ja selittävät asioitaan. Mieluummin olisin oman lapsen kanssa tai lapset keskenään valvotusti ja itsekläkin aikuista juttuseuraa. Ku sitten nämä pellossa elävät mellastavat keskenään, niin on se touhu välilä sellaista, etten tosiaan ole edes iloinen lapselle leikkiseurasta. Milloin ketäkin eristetään leikistä ja on kiusaamista, älyttömän vaarallisia leikkejä jne., mihin oma tietty pyrkii mukaan ja minä sitten erotuomarina siinä. Omaani kiellän, joka jää parkumaan ja kiukuttelemaan, kun en anna tehdä jotain älytöntä, mutta muita en ala komentamaan, kun vanhempiaan ei kiinnosta yhtään. Välttelen nykyään ulkoilua lapsen kanssa tuossa pihapiirissä ja mieluummin ajamme vaikka johonkin leikkipuistoon tai livahdan metsäretkelle, jos joukkio on toisella puolella piha-aluetta eikä lapsi huomaa heitä. Muuten pyrkii heti mukaan ja INHOAN sitä touhua. Aina pättyy ikävästi eikä lapseni ole edes menkään suosittu tässä porukassa tietenkään, kun tylsä kyylämutsi on aina kintereillä.

Miksi joku epäili tätä provoksi?? Ihan todellisuutta tämä on ja toivoisin tosiaan vinkkejä saman kokeneilta, että miten tässä selviää vai onko muutto paras vaihtoehto?

Ap

olla kiitollinen lapsesta, kiitollinen siitä että asutte ilmeisesti mukavasti, turvallisesti jne ja että lapsella on kavereita? Joo en mäkään laittaisi 3v ulo ilman valvontaa, mutta en tajua mikä tuossa on ongelma? Piatsi se ettei sulla ole oikeita ongelmia niin jotain pitää keksiä? katset minkä huvittaa ja lopetat sitten. Sun mieliksikö maailman pitäisi muuttua? 3-vuotiailla tuskin nokkimisjärjestys menee sen mukaan kellä on kyylämutsi kintereillä:) Ihan normaalia lasten elämää kaikenlaiset parkumiset ja konfliktit. Ja jos oikein mietit, lapsesi elää maapallon mitassa luxuxlapsuutta mistä suurin osa lapsista ei osaisi edes haaveilla.

Mistään ei saisi olla harmissaan, kun aina on olemassa joku, jolla menee huonommin?

Ap ei asunut omasta mielestään mukavasti, koska joutuu riitojen selvittäjäksi, jos antaa lapsensa leikkiä näiden hylättyjen lasten kanssa. Lisäksi lapset ovat ilkeitä toisilleen ja leikkivät vaarallisia leikkejä, joten ap olisi ylimääräinen hoitotäti näille hylätyille.

Minusta tilanne on epäreilu ja itsekin välttelisin tilanteita, joissa voisin ainoana aikuisena joutua vaikkapa vastuuseen. En ole kenenkään muun hoitotäti. Ja kyllä, tuo voisi olla jopa syy siihen, että muuttaisimme pois. En todellakaan käsitä, minkälaisia vanhempia tässä on takana.

Mieheni siskon lapset saivat juosta kerrostalojen ja rivarien muodostaman aika laajan kokonaisuuden ympäristössä vapaasti isompi 5v alkaen ja pienempi vuotta myöhemmin, kun oli 4v ja isompi 6v. Siellä pihoilla kuulemma muut 4-6-vuotiaat juoksentelivat keskenään. Minusta tilanne oli aivan karmea, kun oli parkkipaikkoja, pikkuteitä ja sitten se isompi tie lähistöllä. Miehen sisko on kaikessa muussa hyvin huolehtiva äiti, tässä vain ei oikein meidän ajatusmaailmat kohdanneet.

mutta en tajua että ei voi ottaa asioita puheeksi ja sitten pitää muuttaa? Ihmisille on annettu kieli sitä varten että voi ilmaista itseään ja kertoa huolensa. Jonkinlaista uusavuttomuutta etteivät pienten lasten vanhemmat kykene kommunikoimaan? Ja sitten on niin vaikeaa ja ahdistavaa. Valittaahan saa vaikka maailman tappiin, ihan miten mitättömästä asiasta vain. Tuon kiitollisuuden sanoin ehkä siksi, että se auttaa hahmottamaan niitä olennaisuuksia. Mutta kukin tavallaan.

Onneksi soitit ja toivottavasti aika pian. Toivottavasti pienillä on nyt paremmat huoltajat :/

kun meidän 3vee ja 6vee leikki pihalla 6vee ja 7vee kanssa. Harva se sana oli lyöminen, ilmeisesti pienin oli huitonut kepilla ja nämä muut olivat sitten suunnilleen vetämässä turpaan häntä siitä hyvästä. Menin nopsaan pihalle, kaikki isot lähtivät minua karkuun, myös se oma. Huusin vaan perään että täällä ei tarvitse lyömisestä edes puhua ja siitä joka sellaista harkitsee, kerron myös omille vanhemmille!



Joten voi tosiaan näyttää että pihalla keskenään vaan jutellaan tms. mutta todellisuus on aivan toista.

mutta meidän taloyhtiössä (kerrostalo)entinen siivooja luuli, että mä olen joku suurperheellinen ja että koko pihan kakaralauma on mun. Siinä ne ränttäs lapset pitkin parkkipaikkoja ja hyppi rappukäytävän kaiteilta melko vaarallisia loikkia jne. juttuja plus sotkivat ja hajoittivat kaiken mennessään. No siivooja kerran sitten kypsyi ja sanoi vittuuntuneena mulle, että voisinko vähän katsoa lasten perään kans kun niitä kerta olen pykännyt maailmaan. :) Ja tulihan niitä väkisinkin vahdittua siinä, ettei mitään pahempaa satu.