ONGELMA: Rivariyhtiössämme 3-4-vuotiaat leikkii yksin pihassa, me ollaan ne joita ihmetellään

Ei kannata aina lopettaa, että "mielipiteitä". Tämä on keskustelupalsta, kyllä niitä tulee pyytämättä.

peesi tälle. sama tyyli kirjoittaa provoaa aina jotain pienistä lapsista ja miten joku tekee jotain outoa.

Hankkisi elämän jostain itselleen.

Alan jo voida pahoin, kun näen tämän tyypin aloituksen. Usein onneksi tunnistaa jo otsikosta, niin ei tarvitse edes avata.

keskenään, mutta voisitko ajatella niin et kiva kun lapsella on kavereita ulkona. Voit katsoa omasi perään ja vähän niiden muidenkin siinä samalla.

Aikoinani ihmettelin samaa kun omat lapset oli pieniä.Monet lapset oli ihan heitteillä.

Ei kannata aina lopettaa, että "mielipiteitä". Tämä on keskustelupalsta, kyllä niitä tulee pyytämättä.

En ole ajatellut, että se olisi ongelma minun lapselleni (noita ilman valvontaa leikkiviä lapsia tosin säälin). Pihassa on lasten kesken paljon kiusaamista ja pienempien pompottelua, eikä mua haittaa, vaikka lapseni ei heidän kanssaan leikikään. Hänellä on omat kaverit, joita näkee paljon. Asia olisi varmaan eri, jos aikoisimme asua tässä kauemminkin, mutta olemme vuoden päästä muuttamassa pois.



Minuakin ihmetyttää naapureiden välinpitämättömyys. Heitä ei ilmeisesti haittaa ollenkaan, vaikka oma lapsi joutuisi auton alle tai aiheuttaisi omaisuusvahinkoja (esimerkiksi juurikin leikkiessään parkkiksella). Heillä näyttää myös olevan aivan käsittämätön luottamus kaikkiin muihin maailman aikuisiin, joista heidän mielestään kukaan ei halua mitään pahaa näille pienille ja haavoittuvaisille lapsille. Ilmeisesti se menee heidän ajattelumaailmassaan näin, että herra antaa ja herra ottaa....

Mekin muutettiin "valmiisiin sääntöihin", mutta onneksi ne sopivat meidän perheelle ja ovat tiukemmat kuin teidän yhtiössä.

Naapurin lapset käyvät kyselemäsä lastani ulos, mutt en päästä ilman aikuista

Ystäväni asuu rivariyhtiössä ja hieman alle 3-vuotiaasta on heidän lapsensa leikkinyt ulkona yksin tai siis kavereiden kanssa! Pihaa ei ole aidattu, lapset ovat milloin parkkipaikalla, milloin missäkin ison pihan nurkassa tai metsänreunassa. Todellakaan en antaisi noin pienen leikkiä ilman aikuisen jatkuvaa valvontaa. Kerran pihapiiristä katosikin kaksi 6-vuotiasta, joita sitten poliisitkin etsivät. Onneksi löytyivät jo muutaman tunnin kuluttua - olivat lähteneet liian kauas ja eksyneet.



Tässä ei muusta ole kyse kuin vanhempien laiskuudesta ja välinpitämättömyydestä. Sanotaan, että kyllä ne lapset pärjää kun halutaan itse vaan istua rauhassa sisällä ja katsoa telkkaria iltaisin. Siinä on pahimmillaan hengenlähtö kun lapsi jää esim peruuttavan auton alle tai putoaa korkealta tms.

kuin tuolla toisessa ketjussa kyselet voiko 3-vuotias olla yksin ulkona??

Tunnen olevani vastuussa, jos olen ainoa aikuinen ja usein lapset tukeutuvatkin minuun ja selittävät asioitaan. Mieluummin olisin oman lapsen kanssa tai lapset keskenään valvotusti ja itsekläkin aikuista juttuseuraa. Ku sitten nämä pellossa elävät mellastavat keskenään, niin on se touhu välilä sellaista, etten tosiaan ole edes iloinen lapselle leikkiseurasta. Milloin ketäkin eristetään leikistä ja on kiusaamista, älyttömän vaarallisia leikkejä jne., mihin oma tietty pyrkii mukaan ja minä sitten erotuomarina siinä. Omaani kiellän, joka jää parkumaan ja kiukuttelemaan, kun en anna tehdä jotain älytöntä, mutta muita en ala komentamaan, kun vanhempiaan ei kiinnosta yhtään. Välttelen nykyään ulkoilua lapsen kanssa tuossa pihapiirissä ja mieluummin ajamme vaikka johonkin leikkipuistoon tai livahdan metsäretkelle, jos joukkio on toisella puolella piha-aluetta eikä lapsi huomaa heitä. Muuten pyrkii heti mukaan ja INHOAN sitä touhua. Aina pättyy ikävästi eikä lapseni ole edes menkään suosittu tässä porukassa tietenkään, kun tylsä kyylämutsi on aina kintereillä.



Miksi joku epäili tätä provoksi?? Ihan todellisuutta tämä on ja toivoisin tosiaan vinkkejä saman kokeneilta, että miten tässä selviää vai onko muutto paras vaihtoehto?



Ap

kuin tuolla toisessa ketjussa kyselet voiko 3-vuotias olla yksin ulkona??

että en vietä lapsen kanssa juurikaan aikaa omalla pihalla. Ollaan aina joko puistossa tai sitten kavereiden pihoilla. En vaan jaksa sitä, että pihan lapset ympäröivät mut hetkessä, ja sitten saa kuunnella sitä ja tätä juttua taukoamattomana virtana. Meillä on pihalla lapsia, jotka tulevat ihan kiinni kylkeen ja iloisesti kertovat omista asioistaan, mutta eivät sano omille lapsilleni edes hei, eivät ota leikkiin tai saattavat olla tosi inhottavia. Mieluummin välttelen heitä kuin alan opastaa joka päivä joka hetki kun ulkoillaan. Mua niin ärsyttää jo joittenkin naapureiden naamat nykyään, ja huvittaisi vaan kysyä, että pakkoko niitä lapsia on tähän maailmaan jos niitten kanssa ei halua olla?



5

Ei kannata aina lopettaa, että "mielipiteitä". Tämä on keskustelupalsta, kyllä niitä tulee pyytämättä.

peesi tälle. sama tyyli kirjoittaa provoaa aina jotain pienistä lapsista ja miten joku tekee jotain outoa.

Hankkisi elämän jostain itselleen.

edelleen sanoisin että pienet lapset tarvitsevat aikuista jolta oppivat mallin miten leikitään yhdessä, miten huomioidaan muita, miten otetaan kaikki mukaan leikkiin jne. 3 tai 4 v eivät ole kypsiä vielä selvittämään näitä juttuja keskenään. Tosi kurja etteivät muut vanhemmat osallistu lasten valvontaan. Sinulla on kuitenkin mahdollisuus olla tärkeä aikuinen näiden muidenkin lasten kehityksessä. Samalla pihan lasten leikkikulttuuri voi muuttua parempaan suuntaan, mikä on kiva asia omaa lastasi ajatellen.



Aina sitä ei varmasti jaksa, silloin lienee parasta tehdä retki leikkipuistoon oman lapsen kanssa. Joskushan voit vanhemmilta kysyä jos mukaan haluaisi lähteä esim. yksi lapsi, johon lapsesi haluaisi tutustua paremmin. Leikitkin voi myöhemmin sujua paremmin ensin lapset leikkivät valvotusti pienemmssä porukassa.

niin kertokaa edes, miksi niin teette ja eikö teitä pelota? Pahoittelut, jos mielipiteiden kieltämättä itsestäänselvä kysely ärsytti. Provoa se tästä mun elämästä ei nyt kuitenkaan tee ja omaa aloitusta mulla ei ole ollut aikoihin. Joskus kysyin pph-kokemuksia, mutta siitäkin on aikaa paljon, kun oli ennen kuin lapsi aloitti hoidon.

Ap

Ei kannata aina lopettaa, että "mielipiteitä". Tämä on keskustelupalsta, kyllä niitä tulee pyytämättä.

peesi tälle. sama tyyli kirjoittaa provoaa aina jotain pienistä lapsista ja miten joku tekee jotain outoa.

Hankkisi elämän jostain itselleen.

Kylläkin omakotitalon aidatulla pihalla ja ikkunasta näkyy koko tontti. Olohuonen ikkunasta osa ja keittiö ikkunasta loput. Monestikin leikkivät ulkona ilman meitä aikuisia, me teemme esim ruokaa ja katsomme tietysti ikkunasta välillä, että kaikki on hyvin. Pihalta on poistettu kaikki vaaratekijät ja meillä voi jo 6 vuotiaaseen sen verran luottaa, että tulee sanomaan jos siellä pienemmät jotain häröilee.

Tunnen olevani vastuussa, jos olen ainoa aikuinen ja usein lapset tukeutuvatkin minuun ja selittävät asioitaan. Mieluummin olisin oman lapsen kanssa tai lapset keskenään valvotusti ja itsekläkin aikuista juttuseuraa. Ku sitten nämä pellossa elävät mellastavat keskenään, niin on se touhu välilä sellaista, etten tosiaan ole edes iloinen lapselle leikkiseurasta. Milloin ketäkin eristetään leikistä ja on kiusaamista, älyttömän vaarallisia leikkejä jne., mihin oma tietty pyrkii mukaan ja minä sitten erotuomarina siinä. Omaani kiellän, joka jää parkumaan ja kiukuttelemaan, kun en anna tehdä jotain älytöntä, mutta muita en ala komentamaan, kun vanhempiaan ei kiinnosta yhtään. Välttelen nykyään ulkoilua lapsen kanssa tuossa pihapiirissä ja mieluummin ajamme vaikka johonkin leikkipuistoon tai livahdan metsäretkelle, jos joukkio on toisella puolella piha-aluetta eikä lapsi huomaa heitä. Muuten pyrkii heti mukaan ja INHOAN sitä touhua. Aina pättyy ikävästi eikä lapseni ole edes menkään suosittu tässä porukassa tietenkään, kun tylsä kyylämutsi on aina kintereillä.

Miksi joku epäili tätä provoksi?? Ihan todellisuutta tämä on ja toivoisin tosiaan vinkkejä saman kokeneilta, että miten tässä selviää vai onko muutto paras vaihtoehto?

Ap

olla kiitollinen lapsesta, kiitollinen siitä että asutte ilmeisesti mukavasti, turvallisesti jne ja että lapsella on kavereita? Joo en mäkään laittaisi 3v ulo ilman valvontaa, mutta en tajua mikä tuossa on ongelma? Piatsi se ettei sulla ole oikeita ongelmia niin jotain pitää keksiä? katset minkä huvittaa ja lopetat sitten. Sun mieliksikö maailman pitäisi muuttua? 3-vuotiailla tuskin nokkimisjärjestys menee sen mukaan kellä on kyylämutsi kintereillä:) Ihan normaalia lasten elämää kaikenlaiset parkumiset ja konfliktit. Ja jos oikein mietit, lapsesi elää maapallon mitassa luxuxlapsuutta mistä suurin osa lapsista ei osaisi edes haaveilla.

Ton ikäsiä pitää vahtia! Ja vielä vähän vanhempiakin. Hetkessä leikit muuttuu, niin että yhtä kiusataan tms. Joo tiedän, koska olen nähnyt ja kuullut, kun olen ollut siellä pihalla ainoana aikuisena. Muut vanhemmat kotona tyytyväisinä, kun "ne niin kiltisti leikkii siellä pihalla ja osaavat olla". Just joo.

eikä mulla ole mitään intressiä olla mikään tärkeä aikuinen näille pellossaeläjille. Lasten vikahan tilanne ei ole, mutta silti he ärsyttävät minua. Ovat usein tosi inhottavia lapselleni. Tänne ei mahdu, älä tuu tänne jne. on ihan tuttuja huutoja. Lapsi sitten hämmentyy ja jää kiertelemään kuitenkin, ja mä sanon että kyllä sinne kaikki mahtuu kun tehdän tilaa ja ei saa yhtä jättää leikistä pois. Vaikutus yleensä nolla. Nämä keskenään pihalla olevat lapset ovat jo hitsautuneet vahvasti kiinni toisiinsa, ei lapseni heistä mtän kavereita enää saa. Silti ovat minusta usein kiinnostuneita ja selittävät asioitaan. Säälittää jotenkin oman lapsen asema siinä kuviossa, se on niin epätasa-arvoinen. Olisi ihan eri, jos muillakin olisi vanhempi mukana ja porukalla vietettäisiin aikaa tai vastavuoroisesti ohjailtaisiin lapsia. En minä jaksa olla mikään yhdistetty äiti teresa ja korttelipoliisi täällä. Teen kokopäivätyötä ja halua viettää lapseni kanssa mahdollisimman paljon vapaa-aikaa. Tämä pihatouhu on nyt tullut yllätyksenä. Vuosi sitten tilanne ei ollut niin paha, kun lapset olivat pienempiä, silloin oli vain satunnaisia yksinäisiä kulkijoita, mutta nyt nämä itsenäiset ovat kasvaneet se verran, että ilmeisesti voivat riekkua keskenään töysin vahtimatta.

edelleen sanoisin että pienet lapset tarvitsevat aikuista jolta oppivat mallin miten leikitään yhdessä, miten huomioidaan muita, miten otetaan kaikki mukaan leikkiin jne. 3 tai 4 v eivät ole kypsiä vielä selvittämään näitä juttuja keskenään. Tosi kurja etteivät muut vanhemmat osallistu lasten valvontaan. Sinulla on kuitenkin mahdollisuus olla tärkeä aikuinen näiden muidenkin lasten kehityksessä. Samalla pihan lasten leikkikulttuuri voi muuttua parempaan suuntaan, mikä on kiva asia omaa lastasi ajatellen.

Aina sitä ei varmasti jaksa, silloin lienee parasta tehdä retki leikkipuistoon oman lapsen kanssa. Joskushan voit vanhemmilta kysyä jos mukaan haluaisi lähteä esim. yksi lapsi, johon lapsesi haluaisi tutustua paremmin. Leikitkin voi myöhemmin sujua paremmin ensin lapset leikkivät valvotusti pienemmssä porukassa.

Ton ikäsiä pitää vahtia! Ja vielä vähän vanhempiakin. Hetkessä leikit muuttuu, niin että yhtä kiusataan tms. Joo tiedän, koska olen nähnyt ja kuullut, kun olen ollut siellä pihalla ainoana aikuisena. Muut vanhemmat kotona tyytyväisinä, kun "ne niin kiltisti leikkii siellä pihalla ja osaavat olla". Just joo.