Aloitin 1200 kcal dieetin. Lähteekö kukaan mukaan?

Viikonloppu on ohi... Olen niin väsynyt, voi haukotus...  Ei mennyt ihan hirveän hyvin syömisten kanssa. Yritystä kyllä oli, olin suunnitellut kaiken mutta ei se ihan toiminutkaan. Perjantai meni vielä ok, mutta lauantaina tuli mm. kuuden tunnin syömätauko, jonka jälkeen meinasi pää seota ihan kokonaan. Kun viimein sain ruokaa, ei oma 200 kalorin annos riittänyt mihinkään. Söin toisenkin annoksen, ja pari leipää kaikkine päällisineen lisäksi. Jos mulla olisi ollut jotain herkkuja käsillä, olisin syönyt kaiken... onneksi ei ollut.

Sunnuntai eli eilinen meni jo vähän paremmin. Ruokarytmiä en pystynyt taaskaan pitämään, ja liiallisessa nälässä napsin suuhuni vähän sitä sun tätä. Veden juonti oli vähäistä koko viikonlopun ajan. Sen tuntee ja näkee ihan naamasta...

Puntari näytti tänä aamuna samaa kuin perjantai aamuna. Hukkaan meni koko viikonloppu. En enää poistu kotoani tämän laihdutusprojektin aikana! Oma keittiö, rutiinit ja tietynlainen järjestelmällisyys on välttämättömyys tässä hommassa. Nyt koitan saada energiatasot nousemaan ja reippautta ja uutta intoa tähän hommaan. Olo on kuin zombiella. Miten muilla menee? Ap

Täällä menee ihan kohtuullisesti. Ovatkohan muut jo luovuttaneet ;)

Minä yritin tämän viikonlopun elää ns normaalia elämää, eli en laskenut kaloreita missään vaiheessa. En kuitenkaan syönyt mitään kauhean kaloripitoista, vaan älyttömän hyviä salaatteja, hedelmiä, juustoa ja viiniäkin vähän :) Puntarilla en viitsinyt edes käydä, koska maha on edelleen ihan täynnä ruokaa. 

Liikuttua tuli paljon, käytiin mm hiihtämässä ja uimassa joten kulutustakin oli vaikka eihän se lasten kanssa nyt mitenkään kovaa liikuntaa ole. HUOM en sortunut hampurilaiselle vaikka kaveri yllytti.

Tällä viikolla ajattelin laskea kalorit, ettei käy niin että sellainen pieni ylitys jää päälle ja syön koko ajan lähemmäs 2000 kaloria päivässä. Tämän päivän suunnitelma näyttää nyt 1100 kcal, joten jotain lisäystä kehitän johonkin väliin.

Minulla on muuten koko ajan mukana joku proteiinipatukka eli Leaderin välipala tai joku vastaava. niitten avulla pelastuu päivä jos ei jossain välissä saakaan ruokaa. 

Kertokaahan joku muukin kuulumisia! Ja ap, älä anna epätoivon vallata! 

-Elsa-

Huh mitä kiirettä pitänyt, kun ei muka kerkeä tänne kirjoittelemaan! Täällä menee hyvin tällä hetkellä, hurjasti hikoilua kotijumpan ja ulkoilun parissa, ja kokkailua... olen täysin hurahtanut terveelliseen ruokaan, ihana loihtia värikkäitä ja herkullisia annoksia...

Mulla toimii hyvin "ei hiilareita lounaan jälkeen, eli syön aamupalalla, välipalalla ja lounaalla esim. puuroa, itsetehtyä "terveysleipää" tai täysjyväpastaa. Sitten loppupäivä ilman viljoja eli kasvikuntaa (kasvikset, salaatit, marjat, hedelmät) ja proteiinia vain. Jätin perunan ja riisinkin pois. Ei ole enää ollenkaan makeanhimoa! Eikä väsytä;)

Melkoista säätämistä on ollut tämä eka kuukausi, mutta nyt alkaa palaset loksahdella kohdilleen ja tuntuu että on selkeät sävelet miten tässä edetään. Teen kaikki ruuat itse, ei mitään valmisruokia, proteiinipatukoita tai mitään sokerista/keinomakeutettua. Nuo protskupatukat on mulla semmoinen kompastuskivi, jokohan uskon että niitä ei pidä ostaa kotiin tai edes syödä - täyttä sontaa... Otan mieluummin vaikka palan itsetehtyä sämpylää, juustoa ja kananmunan valkuaista. Kaikki missä on sokeria tai keinomakeutusaineita on ehdottomasti multa kielletty. Näin tämä on helpointa ja toimivinta, ei tarvitse räpiköidä ja taistella mielihaluja vastaan. :)

Mukavaa viikonloppua ja laihdutusintoa muillekin! :) Ap

lihavan on pakko pitää alussa todella niukkaa ruokavaliota, kolme ensimmäistä viikoa on ratkaisevaa.

ainakin mulle ei kannata sanoa että syö niin paljon ettei nälkää tunnu. koska sillä on tää saakelin läskikin tullut. koko ajan on tunne ett on nälkä.

itse juuri luen miten saisin itseni tsempattua siihen että saan kolme ekaa viikkoa pidettyä pois itseni ruuan kimpusta.

Mullakin oli alunperin BMI jotain luokkaa 35, ronklasin sitä vaivoin alaspäin (ja takaisin ylöspäin...) kunnes tartuin kunnolla härkää sarvista ja olen saanut viime alkusyksystä tähän päivään painon laskemaan oikein huminalla juurikin vähäkalorisella dieetillä. Nyt BMI on jo lähemmäs 24 ja koko ajan taistellaan alaspäin, että ollaan turvallisilla vesillä.



Jos minä pystyn pystyvät muutkin. :)

Mullakin oli alunperin BMI jotain luokkaa 35, ronklasin sitä vaivoin alaspäin (ja takaisin ylöspäin...) kunnes tartuin kunnolla härkää sarvista ja olen saanut viime alkusyksystä tähän päivään painon laskemaan oikein huminalla juurikin vähäkalorisella dieetillä. Nyt BMI on jo lähemmäs 24 ja koko ajan taistellaan alaspäin, että ollaan turvallisilla vesillä.

Jos minä pystyn pystyvät muutkin. :)

Tämmöisiä mahtavia tarinoita on ihana kuulla! Tuo on niin totta että kunnolla härkää sarvista ja asenne kohdilleen! Jokaisella on saatavana kaikki tieto ruuasta ja laihdutuksesta kirjastosta ja netistä, mutta lopulta se on sieltä oman pään sisältä kiinni, alkaako niitä tietoja soveltaa siellä oikeassa elämässä.

Itse saan hirveästi tsemppiä katsomalla Suurinta Pudottajaa (=aivan nro 1 tsemppari ja hyvien vinkkien lähde!), Jutan ohjelmaa (ärsyttää se Bullin töykeys) ja seuraamalla eri laihdutus- ja fitnessblogeja. Varsinkin nuo fitnesstytöt on niin kovapäistä sakkia, että...

Aamulla hyppäsin puntarille, vaikka tarkoitus oli kerran viikossa.. Ihan kivasti on lähtenyt painonpudotus käyntiin, vaikka aineenvaihdunta köhii ja pientä alkushokkia varmasti elimistöllä. Aloitin 94.9 kg.sta, nyt 92.5. Eli 2.4 kg viidessä päivässä. Nyt maltilla vaan eteenpäin ja fitnessmuijien tarkkuudella ravintoa... :) Ap

Ilmoittaudun mukaan!

Olen miau, pituus 167 ja painoa vaaálla tänä aamuna 101,5 kg.

Minäkin olen laihduttanut kahteen kertaan yli 20 kg, ja taas on paino päässyt nousemaan noin kamalaksi. Lapsen ja nuorena reilu parikymppiseksi olin suorastaan laiha (alle 50 kg), mutta nyt tällainen possu.

Tarkoitus olisi noudattaa Painonvartijoiden ohjeita ja lisäksi ainakin alkuun kirjoitella niitä syötäviä ruokia myös kiloklubiin ikäänkuin kontrolliksi. Liikuntaa yritän lisätä myös.

Olipas kurja lukema puntarilla tänä aamuna. Odotin kunnon pudotusta, olinhan eilen kylässä kärvistellyt nälässä pikku suupaloilla... +500g!

Tässä taas tuli todistetttua se, että sillä on merkitystä, minkälaista ruokaa syö, että tietää kalorit, ja juo paljon vettä. Nälän määrällä ei ole mitään tekemistä laihtumisen kanssa. Tärkeintä on syödä sellaista ruokaa joka edesauttaa laihtumista, kaikki herkut ja hötöt täytyy unohtaa.

Ei näännytetä nälkäkuurilla läskiä pois, vaan parannetaan elimistö sellaiseksi, että sen on helppo käyttää vararavinnot pois ja toimia moitteettomasti. Kaikki kitudieetit, pussikuurit ja paastot kannattaa unohtaa, noista saa aivan liian vähän ravinteita, jolloin maksa ei voi toimia kunnolla, ja aminohappoja, jolloin elimistö syö omat lihaksensa. Ja lopputulos on entistäkin heikompi, myrkyllisempi ja sairaampi keho. Elimistö kyllä parantaa itse itsensä, jos siihen annetaan mahdollisuus!

Aloitin aamun cocktaililla, jossa oli yhden appelsiinin ja yhden sitruunan mehut (tuon jälkeen purskuttelen suun vedellä ja otan palan juustoa, en tiedä auttaako, aika tujuahan tuo on hampaille) Koetan syödä paljon emäksisiä ruokia happo-emäs tasapainon vuoksi. Liika happamuus elimistössä tuo monenlaisia ongelmia, rasvakertymistä selluliittiin ja iho-ongelmiin.

Tänään kaivan mehulingon naftaliineista ja teen vihannesmehua selleristä jne. En ole koskaan kokeillut koska olen ollut makean ystävä, saa nähdä mitä tulee. Pitää muistaa, että mitä kirpsakampaa, sen parempi! Koetan myös pitää lähes suolattoman päivän, jotta puntari heilahtaisi huomenna kunnolla. Tsemppiä ainakin Amis s, ja kaikki jotka on vielä mukana! Ap

on nyt 32.2 (170 cm/93,9 kg) eli olen merkittävästi lihava. Yli 20 kg tarkoitus pudotella ensin, lopullisen tavoitteen tietää sitten, kun tuntee missä painossa on hyvä olo.



Mulla on niin pitkä urakka edessä, että jos en laske koko ajan kaloreita, homma riistäytyy käsistä... Ensin lipsuu kalorimäärä, sitten otan mukaan karkkipäivän ja kaikki epäterveelliset ruuat, lopulta syön kuin possu. Semmoinen ei käy päinsä. Herkutkin sallin itselleni, mutta kalorien rajoissa. Mikään ei ole kiellettyä.



Nämä pari päivää on tuntunut siltä, että tätä tyyliä voisi jatkaa laihdutuksen loppuun. En pelkää nälkää, vaan mielitekoja! Kestän kyllä pienen nälänkurinan, itseasiassa se on miellyttävämpi tunne kuin ähky! Mutta en kestä karkinhimoa tai sitä kun suklaat alkaa huutelemaan mulle.



Olen ennenkin laskenut kaloreita, mutta koska söin epätasaisesti ja mitä sattuu, verensokerit heilahteli, mielihalut kävi ylivoimaisen suureksi ja lopulta tuli ahmittua holtittomasti. Homma kaatui aina siihen epäonnistumisen tuomaan itseinhoon.



Harmittaa etten ennen keksinyt tasakaloreita aterioilla. Söin ennen myös liikaa sokerisia juttuja, jugurtteja, hedelmiä ja sen sellaista. Ap

tosin kiloklubin ohjeilla. Sen mukaan mun pitäisi syödä n. 1400 kcal päivässä. Paino putoaa hitaammin, mutta toivottavasti pysyvämmin. Bmi on nyt 29.



Alkuun menee aikaa kun etsii tuotteita sieltä listasta, mutta tykkään siitä kun ohjelma antaa neuvoja.



Esim. mun lounas voisi ohjeen mukaan sisältää enemmän energiaa ja päivällinen puolestaan vähemmän. Täytyypi kokeilla miten tuo lähtis sujumaan. Jos näin sitten välttyis siltä illan nälältä. Olen luullut että lounaani olisivat olleet runsaampia kun syön suht. saman kaavan mukaan aina.



Ja isoin ongelmani on karkin himo. Muutoin syön suht terveellisesti, mutta karkkia menee älyttömiä määriä. Nyt ostin kokeeksi kotiin pussillisen puolipahoja karkkeja, joista saan sitten ottaa päivän aikana pari.



Ja kiva kun oikein syömällä saa ne pallukat muuttamaan väriä päivän aikana. Ja se herkkupallero ei saa muuttua, eikä se nyt 4 päivän aikana olekaan muuttunut vaikka olen suuni makeaksi saanut niillä puolipahoilla karkeilla.



amiss

Itse voisin liittyä mukaan, tosin lähinnä sivustaseuraajana.



Itse olen nyt kolmisen viikkoa syönyt 1000 kaloria päivässä, kerran viikossa herkkupäivä. Mitään ongelmaa ei ole, nälkä on vain harvoin.



Olen 173 senttiä ja kolme viikkoa sitten painoin 69kg, tänä aamuna vaaka näytti 64,5kg. Eli yli viisi kiloa lähtenyt :)



Ja ennenkuin kukaan sanoo ettei mun tarvtise laihduttaa, niin tässä hieman taustoja; olen ennen syönyt todella, siis TODELLA huonosti. Opiskelin yliopistossa, jolloin ruokavalioni koostui lähinnä roskaruuasta, karkista ja alkoholista. Vaikka olen painoindeksin mukaan normaali, vyötäröni on aivan järkyttävä muuhun kroppaan verrattuna. Nyt pyrin laihduttamaan sen pois, minkä jälkeen tarkoitus on aloittaa liikunta.



Tavoitteena on painaa kesään mennessä alle 60 kiloa :)

Menen ihan laskuissa sekaisin keitä täällä on ja ketkä ovat pian aloittelemassa laihdutusta. Pitänee aloittaa uusi ketjukin...:)



Karkinhimo ja herkkujenhimo on varmaan kaikkien meidän ongelma. Karkkeja ja herkkuja ei pääse pakoon tässä maailmassa, eli himon kimppuun siis. Jokainen omalla keinollaan.



Hienoa että jaksat naputella Kiloklubia! Mulla ei riitä aika eikä kärsivällisyys noihin ohjelmiin, eli teen vähän helpomman kautta.;)



Tämä mun keino kans helpottuu ajan myötä, kunhan saan pinon ruokaohjeita laskettua niin säästyn siltä laskemiselta, teen vaan aina samalla ohjeella. Pyöritän samaa jauheliha- broileri-tonnikala-riisi-pasta-peruna + kasvikset rumbaa aina ja ikuisesti muutenkin.



Iltapalaleipäkin meni tänään ulkomuistista, kun eilen söin samanlaisen. Ja kylläpä muuten maistuikin hyvälle se leipä. Ikinä ei ole leipä maistunut niin hyvälle kuin nyt, kun syö oikeaan tarpeeseen!



1400 kcal kuulostaa oikein järkevältä, eikä varmasti vaikuta painon putoamisen nopeuteen- lipsumisvaraa tuossa ei paljoa ole, mutta eihän meillä kellään. :)



Tsemppiä kaikille ja kaikki joilla ylimääräistä "kannettavaa": nyt mukaan keventämään. Joukossa on voimaa! Ap

päivällä jotain asiaa, mutta nyt en kyllä muista mitä. Hmmm...



Noh, hyvin meni kuitenkin kolmaskin päivä, aamupäivällä särki päätä mutta se meni ohi, kun söin säännöllisesti suolaista ruokaa ja tankkasin vettä. Onko muilla mitään oireita?



Mullakin tulee hulluna juotua vettä, ihan elinehto että tätä 1200 kcal pystyy noudattamaan. Vesi täyttää vatsaa ja virkistää. Kun syö sen pienen annoksen ja juo vettä, on ihan hyvä olo. Ja vihreä tee, se on semmoinen salainen ase hätätapauksiin, hah hah... Ap

Syödään säännöllisesti ja takuuvarma laihtuminen!

on 1200 kcal dieetti. Haukkukaa nyt sekin kitukuuriksi ja sairaaksi samantien...tasan tarkaan ammattilaisten suunnittelema dieetti...;) Olen ollut sillä, enkä jaksanut ainaista puuro-raejuusto-rahka-lese mössöä.

Mieluummin syön vaihtelevasti, sitä mitä nyt sattuu mieli tekemään. En jaksa kahtakaan päivää samaa ruokaa, ja pidän kokkaamisesta. En myöskään kaipaa mitään proteiinipatukoita, palautusjuomia tai proteiinijauheita. Ruoka ruokana. Ap

Mä voisin kans roikkua mukana. En tiedä minkä verran kaloreita mulla tulee päivässä - mutta syön ihan järkyttävän vähän ..eheh (nyt tulee kuraa niskaan).

Oon kans kokeillut tasan kaikki systeemit. Karppauksella putos paino, mutta itsekuri ei riitä siihen hommaan... aina lipsahtaa väärille teille.

Harkitsin vakavasti VLCDtä mutta mua ilettää ne pussit ja pirtelöt. Päädyin sitte tämmöseen vähähiilarisen ja vähäruokaisen yhdistelmään. Eli laihdutuskonstina on ketoosi, mutta kaloreita tulee paljon vähemmän kuin kunnon karpilla.

Mulla on aloituspaino (eilen) 84kg ja tarkoitus olis jatkaa tätä jokunen viikko.

Tsemit meille!

Kivaa meitä on jo kolme! Tuolla sun keinolla luulisi laihtuvan tehokkaasti. Itse en hiilareita laske, mutta koetan syödä 5/6 ateriasta proteiinivoittoisesti. Ja kalorit lasken tarkkaan, joka suupalan. Ja pasta/riisi ym. aina täysjyvää. Vähän niin kuin Biggest Loserissa.

Mulla ihan sama, en saa alas mitään vlcd-pirtelöitä enkä halua käyttää edes makeutusaineita. :) Ap

aloittaa uudelleen, kun tuo alku meni tuollaiseksi. Pöhköä, että kaikkialle pitää tulla huutelemaan. Miksihän se on niin suuri kipupiste muille, varsinkin normaalipainoisille, jos joku pullukka palstalainen haluaa laihdutusseuraa muista kaltaisistaan? Sellaisista, jotka halauavt yrittää samaa menetelmää?



Oma syömistahti ja dieetti löytyy kokeilemalla. Sain omilta ohjaajiltani kuulla, ettäon ok syödä 3-7 kertaa päivässä, siihen mahtuu monenlaista toteutustapaa. Itselleni sopii 5 kertaa, eli aamu- ja iltapala, lounas ja päivällinen, välipala.



Jos kalorimääräni on 1200-1400, siihen ei tarvita kummoista lisäystä enää normaalipainossa. Tarkoittaa lähinnä sitä, että ei tarvitse pihistellä salaattikastikken kanssa ja voi syödä laskematta aina kaikkia suupaloja.



Kyllä tästä "kitudieetistä" on tultava elämäntapa, jos meinaan olla joskus alle 70-kiloinen ja pysyä niissä lukemissa.



Laihduttajille sataa yhtä paljon muiden neuvoja kuin pienten vauvojen vanhemmille. Ei siinä auta kuin nyökytellä ja kuunnella sittenkin itseään. Tuloksen ja oma vointi puhukoon puolestaan.



90,3

Voisin hypätä kelkkaan! En kyllä jaksa kalorilleen laskea syömisiäni, mutta olen nyt panostanut ruuan laatuun ja lisännyt kasviksia paljon. Yritän pitää hiilarimäärät kohtuullisena, mulla ainakin hiilarit lisää makeanhimoa!



Laskin äskön päivän syömisteni kalorimäärän, se oli jotain 1000 kcal paikkeilla, eli iltapalalla tulee luultavasti se viimiset 200 kcal ellei vähän enemmänkin.



Pudotettavaa minulla on melko paljon, mutta eiköhän se tästä kun alkuun pääsee!

Ei se millään onnistukaan, että joka päivä tulisi tasan 1200. Repsahdan itsekin välillä iltapalan kanssa ja päivän saldoksi voi tulla 1600. Saatan sitten jonakin toisena syödä vain 1000kcal.



Oikeasti ja kokemuksella voin kyllä kertoa, että tuota 1200-1400 jaksaa viikkoja, kuukausia, kun mikään ei ole kiellettyä. Alkuun aikaa menee kun opettelee kalorimääriä, pian sitten oppiikin vakioannoksensa jo silmämääräisesti.



Minulle on ollut hyvä apu keittiövaaka. Alkuun punnitsinkin kaiken.



Jätän nyt siis joulukilojen haihduttamisen, sain ne pois tammikuun aikana pussikeittojen kanssa osanutraten. Nyt siirryn ruokavalioon, jonka tunnen jo ennestään.



90,3

Tää ei tosin ole mikään dieetti, vaan pysyvä elämänmuutos. Kun pääsen tavoitteeseeni, opettelen sitten elämään kulutukseni rajoissa.

Tähän syynä sokeriarvot, ylipaino alkaa iän myötä kostautua. Ai niin ja vastaleikattu polvi antaa vihdoin mahdollisuuden liikkua niin paljon kuin olen aina halunnut...

mukaan, nyt en ehdi enempää, mut palaillaan.