Onko muille käynyt näin? Sain lapsen, aloin "vihata" kissojamme :(
Tuntuu et ne vaan syövät, paskovat, sotkevat, riehuvat, raapivat. Nyt just en tajua mitä hyvää olen noissa otuksissa joskus nähnyt..Vauva 2kk, kissat 4 ja 3v, ja nyt ennen niin rakkaat lemmikit tuntuvat pelkältä riesalta, jotka tekis mieli nakata parvekkeelle riehumaan lasta häiritsemästä..Ovat vielä mustiksia vauvalle ja kusevat sen vaunuihin/sänkyyn aina kun pystyvät. Ottaiskohan kukaan tuon ikäisiä kissoja meiltä parempaan kotiin, jossa riittää huomio, hellyys ja kiinnostus niille? Steriloituja terveitä narttuja molemmat.
Kommentit (63)
, sillä mulla on täällä jo ennestään eläimiä. En myy mitään enkä luovu näistä. Tarkoitin vain, että jos vaihtoehtona olis kissoista luopuminen ja kaikista kauhein se piikille meno, niin ottaisin hätätapauksessa, väliaikaisesti.
T Eläinrakas nainen
, sillä mulla on täällä jo ennestään eläimiä. En myy mitään enkä luovu näistä. Tarkoitin vain, että jos vaihtoehtona olis kissoista luopuminen ja kaikista kauhein se piikille meno, niin ottaisin hätätapauksessa, väliaikaisesti. T Eläinrakas nainen
joka suostuu ottamaan (edelleen epäilen; OSTAMAAN). Eläimet kiintyy omistajiinsa ja paikkaan jossa ne asuu, tuo toimintasi kuulostaa siksi milestäni kaikkea muuta kuin "eläinrakkaalta" kuten annat ymmärtää, ja ap:ta huutelet inhoavasi.. Oletko teini?
Voi ziizus mitä jengiä. Kyllä mäkin muistan koliikkivauvaa kannellessani, miten mietin että otan sitä jaloista kiinni ja lyön seinään kuin räsynuken että olis hiljaa. Mut aatelkaa, se on ihan normaalia mulle kerrottiin. Itseasiassa monella väsyneellä äidillä on tuossa 2kk kohdalla aika synkkiä ajatuksia lemmikkejä/puolisoa/lapsia kohtaan, koska joissain perheissä se pikkuvauva-aika nyt vain on rankempaa kuin toisissa.
AP:lle -kuulostaa varsin tavalliselta. Moni pariskunta hankkii ensin lemmikin ja sitten vähän myöhemmin ne lapset. Se on tätä meidän pesänrakennusta. Ja vauva-aikana ne lemmikit jää vähemmälle, ei sille mitään voi. Meilläkin koiran kanssa treenattiin ennen 4krt/vko ja vauvan tultua tarjolla oli vain lenkkeilyä vaunujen kanssa, ruokaa ja kotona köllöttelyä. Ja oikein virkeäksi vanhukseksi eli se koira.
Muistakaa, että lemmikki on lemmikki ja lapsi on lapsi. Jotain on pielessä siinä vaiheessa kun aletaan asettamassa kissa/koira ja lapsi samalle viivalle tarpeiden suhteen.
Ja AP: kyllä se siitä helpottaa vuoden päästä. Ekat vauvakuukaudet on rankkoja, ole itsellesi armollinen. Tulee vielä päivä, jolloin se kissojen kanssa sohvalla makoilu on rentouttavaa. Ps. muista myös, että voit rajoittaa kissojen tilaa esim. laita ne toiseen huoneeseen kun vauva unilla.