Onko vanhempien velvollisuus tarkastaa lastensa läksyt?

Milläs sitten työtä saat kun et mitään osaa? Kun perusmatikkakin on ylivoimaista

minusta on surullista katsottavaa, että ihan alaluokilta lähtien monista lapsista näkee sen asenteen mikä kotona on, että mitään ei kannata tehdä ja aina pitää vaan alisuorittaa ja olla mahdollisimman hankala. Syrjäytyminen senkun lisääntyy jne.

Montako kertaa se on todettava, että asia koskee lähinnä alaluokkia.

Jos nyt edes yhden kerran. Mielellään vielä FINLEX-viitteen kera.

Jos itse hankin joskus lapsia, niin se on satavarma asia, että en ala opiskelemaan uusiksi peruskoulun koko oppimäärää, tai edes puolia siitä, jotta voisin tarkistaa läksyjä. Joku matikka vielä menisi ihan mielenkiinnostakin, mutta uskonnot, musiikit ja kieliopit ovat niin haistapaska-luokan turhuutta, ettei edes vähempää voisi kiinnostaa. Ei kukaan minunkaan läksyjäni koskaan tarkastanut, mutta ei se opiskeluja tai yliopistoon pääsemistä mitenkään haitannut. Jos joku asia kiinnosti aikoinaan liian vähän, jotta olisin saanut oikeaa vastausta raapustettua tehtävävihkoseen, niin kyllä sellainen asia on jo unohdettukin moneen otteeseen, olipa vastaus oikein taikka väärin.

Äidinkieli on todella tärkeätä. Jos sinua ei kiinnosta opiskella niin miksi opiskelit?

mun aikana koulussa tarkistettiin kotiläksyt yhdessä, se oli juuri se kertaus joka on opintojen äiti, että kaikilla viimeisilläkin tumpeloilla olisi asia mennyt jakeluun.

Naurettava ajatus että vanhemmat opettaisivat toisen rupeaman vielä kotona sitten koulun jälkeen, ihan sama sitten vaikka olisivat kokonaan kotiopetuksessa. Kyllä vanhempi voi vilkaista että läksyt on tehty, mutta jos aletaan korjaamaan kaikki virheet, niin eihän opettajalle jää mitään työtä. Joskus on toki niin että koululainen ei kotona osaakaan tehdä kotitehtäviä ja joutuu kysymään vanhemmalta miten ne tehdään että saa tehtyä, se on jo eri asia. Joskus olen kyllä sanonut lapselle kun ei mene jakeluun, että kysy huomenna koulussa opettajalta, niin se opettaa paremmin.

kysyn onko läksyt tehty, mutta en muuta. Ja hyvin on lapsi aina pärjännyt.

Opettajan ei kuulu tarkistaa onko läksyjä tehty

Se joka on läksyt määrännyt myös tarkistaa ne. Mitä järkeä siin muuten on?

kiertokoulua käynyt äitini ja kansakoulua käynyt isäni oli ihan hukassa peruskoulun joukko-opeista ja englannista. Ei silloin vanhemmat tarkistaneet läksyjä.

Kummasti vain me 60-luvulla syntynyt sukupolvi olemme olleet oma-aloitteisia ja päjänneet ja kantaneet vastuun elämästämme. Nykyäänhän äidit soittelevat nuorille työpaikatkin kun nuoret ei osaa tehdä itse enää mitään.

Hyvin meni koulut ja hyvillä papereilla kirjoitin ja ammattiopinnotkin suoritin kiitettävillä papereilla.

mutta oma äitini tarkisti läksyni koko ala-asteen ajan (kultainen 80-luku), yläasteellakin kyseli kokeeseen, lukiossa taisin sitten jo hoitaa läksyt yksin.. ;) Vaikka kyllä sain silloinkin koekyselyapua, jos pyysin. Näkisin, että lasten velvollisuus on tehdä ne läksyt, mutta vanhemmillakin vastuunsa tarkistaa, että ne ylipäätään on tehty ja vähän pysyä kartalla, osaako lapsi tunneilla käsitellyt asiat. Kärryiltäputoamisiin on paljon helpompi puuttua nopeammin, mitä aikaisemmin puutteet huomataan.

ja mä en ymmärrä näitä vanhempia, jotka eivät välitä lastensa läksyistä tuon taivaallista.

Suurin osa sun ikäluokan ihmisistä ei osaa juuri mitään. Ei kieliä, ei tekniikkaa, ei matematiikkaa jne. Nykyajan nuorisolla on paljon parempi yleistieto ja koulutus

Ei voi kauhalla vaatia lapseltakaan, jos vanhempi on tuota tasoa.

Jos vanhempi todellakin luulee, että opettajan työtä on vain tarkistaa läksyt, niin olen - sanaton.

Naurettava ajatus että vanhemmat opettaisivat toisen rupeaman vielä kotona sitten koulun jälkeen, ihan sama sitten vaikka olisivat kokonaan kotiopetuksessa. Kyllä vanhempi voi vilkaista että läksyt on tehty, mutta jos aletaan korjaamaan kaikki virheet, niin eihän opettajalle jää mitään työtä.

mun aikana koulussa tarkistettiin kotiläksyt yhdessä, se oli juuri se kertaus joka on opintojen äiti, että kaikilla viimeisilläkin tumpeloilla olisi asia mennyt jakeluun.

Naurettava ajatus että vanhemmat opettaisivat toisen rupeaman vielä kotona sitten koulun jälkeen, ihan sama sitten vaikka olisivat kokonaan kotiopetuksessa. Kyllä vanhempi voi vilkaista että läksyt on tehty, mutta jos aletaan korjaamaan kaikki virheet, niin eihän opettajalle jää mitään työtä. Joskus on toki niin että koululainen ei kotona osaakaan tehdä kotitehtäviä ja joutuu kysymään vanhemmalta miten ne tehdään että saa tehtyä, se on jo eri asia. Joskus olen kyllä sanonut lapselle kun ei mene jakeluun, että kysy huomenna koulussa opettajalta, niin se opettaa paremmin.

Läksyt ovat kertausta. Siinä vaiheessa ne pitäisi jo osata täysin.

Jos läksyt ruvettaisiin tarkistamaan koulussa niin mitään opetusta ei koskaan tehtäisiin. Ei olisi aikaa.

Suurin osa sun ikäluokan ihmisistä ei osaa juuri mitään. Ei kieliä, ei tekniikkaa, ei matematiikkaa jne. Nykyajan nuorisolla on paljon parempi yleistieto ja koulutus

omat vanhemmat oli kouluja käymättömiä duunareita, osittain siksi että heillä ei ollut aikoinaan varaa omaan opiskeluun vaan pakko oli ruveta tekemään mitä tahansa töitä heti kun pystyi.

Tästä viisastuneina he todella näkivät vaivaa, että meidän opiskelu sujui. Heillä ei ollut mahdollisuutta opettaa meitä, mutta juuri tuo läksyjen tarkistaminen, kokeita edeltävä kyseleminen yms tuki oli tärkeä oppi. Kaikki saimme L:n paperit ja korkeakoulututkinnon.

Mutta ei nykyajan nuorisollakaan ole yleistietoa ja osaamista ellei yhtään näe vaivaa.

että on myös vastuussa lapsestaan.

Ei koulu, eikä mikään muukaan elin yhteiskunnassa ole vastuussa lapsestasi niin kauan kuin Sinulla on lapsesi holhous. Jollet siihen kykene, niin yhteiskunta ottaa holhouksen Sinulta ja hoitaa sen sitten.



Järjestelmää on aina helppo syyttää, kun koulu tai joku muu mättää, mutta itse ei olla valmiita laittamaan rikkaa ristiin.

Opettajana erottaa nopeasti laiskojen vanhempien lapset. Toiset lapset menestyvät itsenäisestikin, mutta kyllä sen huomaa, ettei tukea ole kotona tarjottu.

että on myös vastuussa lapsestaan.

Ei koulu, eikä mikään muukaan elin yhteiskunnassa ole vastuussa lapsestasi niin kauan kuin Sinulla on lapsesi holhous. Jollet siihen kykene, niin yhteiskunta ottaa holhouksen Sinulta ja hoitaa sen sitten.

Järjestelmää on aina helppo syyttää, kun koulu tai joku muu mättää, mutta itse ei olla valmiita laittamaan rikkaa ristiin.

Meillä opettajan mukaan asia menee niin että vanhempien pitää valvoa että läksyt on tehty ja lisäksi tarkistaa että ne on oikein. Jos läksyissä on virheitä niin opettaja pottuilee wilmassa että miksi on virheitä että onko teillä jotain ongelmia...

Minä tarkastan aina että läksyt on tehty ja laitan merkiksi leiman siitä sivun reunaan. Yksinhuoltajana en aina jaksa tarkistaa tehtävien oikeellisuutta pitkän päivän jälkeen, siinä kun pitää hoitaa ruuat, harrastukset ja paljon muitakin asioita... 

Mielestäni ei ole mitään järkeä että läksyt tarkastetaan kotona ja että ne tarkastetaan vielä koulussakin. Eihän opettaja tiedä missä oppilaalla on ongelmia jos kotona tehtäviin veistetään väkisin oikeat vastaukset. Sitäpaitsi opetusmetodit ja tavat ovat muuttuneet minun koulupäivistäni sen verran että olisi varmaan kaikkien kannalta paremp etten menisi siihen soppaan enää kauhaani sotkemaan...

Mutta näistä asioista opettaja jaksaa aina pottuilla wilmassa. Olisi mukava tietää miten nämä läksyasiat tulisi lain mukaan hoitaa...?

tarkastamaan koulupäivän aikana kaikkien läksyt, niin se on opetuksesta pois, ja kun tuo läksyvastuu on kuulemma joka tapauksessa vanhemmilla. Läksyt ei ole osaamisen mittari hänen mielestään ja hyvä se on vanhempienkin tietää mitä lapsi ei osaa..

Kyseessä tokaluokkalaiset lapset ja opettaja on eri henkilö kuin ekaluokalla.

Ap

Kyllä itsekin olen aina mieltänyt läksyt opitun varmistamiseksi/kertaamiseksi, ja ainakin itse halua pysyä vielä tokaluokkaisen suhteen kärryillä siitä, miten kouluhommat sujuvat. Hänellä on vastuu tehdä läksyt, joka ilta tarkistan ja virheet korjataan. Tunnilla opettaja opettaa sitten seuraavan uuden asian.

Minulta ei koskaan vanhemmat tarkastaneet läksyjä. Kysyivät kyllä, onko ne tehty ja patistivat tarvittaessa tekemään, jos oli päässyt unohtumaan. Kyselivät myös pyynnöstä aina kokeeseen.

Minusta tuo oli aivan riittävää osallistumista koulunkäyntiin. Kouluhan on lapsen työ ja miten ihmeessä ne muksut oppivat ottamaan vastuuta mistään, jos ei saa harjoitella rauhassa ensin niiden ekaluokkalaisen vähien läksyjen kanssa? Ensin monta vuotta kytätään kaikki ja sitten yllättäen pitäisikin vastata kaikesta itse, kun aihe muuttuu vanhemmallekin liian haastavaksi?

Montako kertaa se on todettava, että asia koskee lähinnä alaluokkia.

Jos nyt edes yhden kerran. Mielellään vielä FINLEX-viitteen kera.

Jos itse hankin joskus lapsia, niin se on satavarma asia, että en ala opiskelemaan uusiksi peruskoulun koko oppimäärää, tai edes puolia siitä, jotta voisin tarkistaa läksyjä. Joku matikka vielä menisi ihan mielenkiinnostakin, mutta uskonnot, musiikit ja kieliopit ovat niin haistapaska-luokan turhuutta, ettei edes vähempää voisi kiinnostaa. Ei kukaan minunkaan läksyjäni koskaan tarkastanut, mutta ei se opiskeluja tai yliopistoon pääsemistä mitenkään haitannut. Jos joku asia kiinnosti aikoinaan liian vähän, jotta olisin saanut oikeaa vastausta raapustettua tehtävävihkoseen, niin kyllä sellainen asia on jo unohdettukin moneen otteeseen, olipa vastaus oikein taikka väärin.

Toki lapsi tekee itse läksyt, vanhempi sitten tarkistaa ne ja tarvittaessa pyytää korjaamaan virheet. Jonkunhan ne on joka tapauksessa tarkistettava. Muuttuuko vastuu erilaiseksi, jos opettaja tarkistaa onko virheitä?

Ope kyllä tarkistaa onko tarkistettu kotona.

Onhan sinunkin vanhempasi varmistaneet, oletko tehnyt läksysi. Ainoastaan jättäneet tarkistamatta sen mitä olet tehnyt.

tarkastamaan koulupäivän aikana kaikkien läksyt, niin se on opetuksesta pois, ja kun tuo läksyvastuu on kuulemma joka tapauksessa vanhemmilla. Läksyt ei ole osaamisen mittari hänen mielestään ja hyvä se on vanhempienkin tietää mitä lapsi ei osaa..

Kyseessä tokaluokkalaiset lapset ja opettaja on eri henkilö kuin ekaluokalla.

Ap

Kyllä itsekin olen aina mieltänyt läksyt opitun varmistamiseksi/kertaamiseksi, ja ainakin itse halua pysyä vielä tokaluokkaisen suhteen kärryillä siitä, miten kouluhommat sujuvat. Hänellä on vastuu tehdä läksyt, joka ilta tarkistan ja virheet korjataan. Tunnilla opettaja opettaa sitten seuraavan uuden asian.

Minulta ei koskaan vanhemmat tarkastaneet läksyjä. Kysyivät kyllä, onko ne tehty ja patistivat tarvittaessa tekemään, jos oli päässyt unohtumaan. Kyselivät myös pyynnöstä aina kokeeseen.

Minusta tuo oli aivan riittävää osallistumista koulunkäyntiin. Kouluhan on lapsen työ ja miten ihmeessä ne muksut oppivat ottamaan vastuuta mistään, jos ei saa harjoitella rauhassa ensin niiden ekaluokkalaisen vähien läksyjen kanssa? Ensin monta vuotta kytätään kaikki ja sitten yllättäen pitäisikin vastata kaikesta itse, kun aihe muuttuu vanhemmallekin liian haastavaksi?

[/i

Jos itse hankin joskus lapsia, niin se on satavarma asia, että en ala opiskelemaan uusiksi peruskoulun koko oppimäärää, tai edes puolia siitä, jotta voisin tarkistaa läksyjä. Joku matikka vielä menisi ihan mielenkiinnostakin, mutta uskonnot, musiikit ja kieliopit ovat niin haistapaska-luokan turhuutta, ettei edes vähempää voisi kiinnostaa. Ei kukaan minunkaan läksyjäni koskaan tarkastanut, mutta ei se opiskeluja tai yliopistoon pääsemistä mitenkään haitannut. Jos joku asia kiinnosti aikoinaan liian vähän, jotta olisin saanut oikeaa vastausta raapustettua tehtävävihkoseen, niin kyllä sellainen asia on jo unohdettukin moneen otteeseen, olipa vastaus oikein taikka väärin.

[/quote]

vaatii aikuisen osallistumista ja valvontaa. Opettajan tehtävänä on opettaa ja kasvattaa koulussa, vanhempien huolehtia kotona, että läksyt tulee tehtyä ja että tehtävät ovat vihossa oikein. Jos ei vanhempi osaa eka- ja tokaluokkalaisen matematiikan tehtäviä tai alkeellista oikeinkirjoitusta, on ihan paikallaan yhdessä kerrata näitä asioita lapsensa kanssa.

Jos ei sen vertaa kiinnosta lapsensa hyvinvointi että ei viitsi seurata lapsensa läksyjen tekemistä niin sitten voi kyllä miettiä, oliko järkevää ylipäätään hankkia lapsia. Riittävään vanhemmuuteen liittyy vastuuta, ja vastuu lapsesta on aina ensisijaisesti lapsen vanhemmilla tai muilla huoltajilla.

Toivottavasti nämä ovat porvoolaisia, jotka eivät viitsi katsoa tekeekö lapsi läksynsä ja menikö oikein.

En mä tarkoita, että yläkoululaisten niskaan höngitään koko aika, mutta siinäkin vaiheessa on syytä seurata, että läksyt hoidetaan.

Helpoiten sen pohjan asialle saa luotua heti kun koulu alkaa, heti ekaluokalta alkaen. Ei mulle olisi tullut mieleenkään jättää tyystin lapsen kontolle, että tekee jos tekee ja on oikein jo on...

Meillä ainakin yläkouluikäiset osaavat olla jo kiitollisia siitä, että olen heitä tukenut ja heidän kanssa läksyistä huolehtinut. Lisäksi meillä on pari alakouluikäistä, joiden läksyasioista olen yhtä kiinnostunut kuin isompienkin.

Miten voi joillekin vanhemmille olla niin vaikeaa, että lapsen kanssa vaikka ihan yhdessä katsottais niitä läksyjä, tehtäis niitä yhdessä siinä pöydän ääressä jne... Eikö se oman lapsen koulunkäynti kiinnosta? Painaako muut asiat liikaa päälle? Vai mikä?

Ei tunne finlex vanhempien velvollisuutta läksyjen tarkistamiseen.



Ajatelkaa nyt itse: Kuinka eriarvoisia oppilaat ovat sen mukaan, miten vanhemmat sattuvat osaamaan asiat, minkä verran heillä on aikaa, ja minkä verran halua vahtia lapsen läksyjä.



Kirjoista ne tehtävien OIKEAT vastaukset tarkistetaan koulussakin. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että jokainen vanhempi pystyy tarkistamaan kaikki lapsensa matematiikan, englannin, yltin ja muidenkin aineiden tehtävät pelkällä yleissivistyksellä. Vastaukset pitäisi kyllä löytyä oppikirjoista ...



Kyllä normaali opettaja pystyy tarkistamaan / tarkistuttamaan alakoululaisten läksyt tunnilla, tai sitten sen voi tehdä kouluavustajakin.



On montakin tapaa, eikä minun varmaan tarvitse luetella tässä niitä kaikkia. Kerron vain ne kolme, joita itse käytin.

- Koko tehtäväalue käytiin läpi ja jokainen oppilas vuorollaan kertoi oman vastauksensa.

- Pyysin oppilaita itse tarkistamaan ja kiersin katsomassa, miltä näytti

- Kouluavustaja tarkisti tehtävät.

Opettajan tehtävänä on opettaa ja kasvattaa koulussa, vanhempien huolehtia kotona, että läksyt tulee tehtyä ja että tehtävät ovat vihossa oikein. Jos ei vanhempi osaa eka- ja tokaluokkalaisen matematiikan tehtäviä tai alkeellista oikeinkirjoitusta, on ihan paikallaan yhdessä kerrata näitä asioita lapsensa kanssa.

Jos ei sen vertaa kiinnosta lapsensa hyvinvointi että ei viitsi seurata lapsensa läksyjen tekemistä niin sitten voi kyllä miettiä, oliko järkevää ylipäätään hankkia lapsia. Riittävään vanhemmuuteen liittyy vastuuta, ja vastuu lapsesta on aina ensisijaisesti lapsen vanhemmilla tai muilla huoltajilla.

Miten voi joillekin vanhemmille olla niin vaikeaa, että lapsen kanssa vaikka ihan yhdessä katsottais niitä läksyjä, tehtäis niitä yhdessä siinä pöydän ääressä jne... Eikö se oman lapsen koulunkäynti kiinnosta? Painaako muut asiat liikaa päälle? Vai mikä?

Huomautan uudestaan, että perusopetuslain mukaan se on opettaja, jonka on huolehdittava opetussuunnitelman toteutumisesta. Ei vanhempien!

Tämä tiedoksi kaikille teille, jotka vänkäätte laista.

LAPSESTA on vastuu huoltajilla, mutta OPETUKSESTA ja siihen liittyen koulutehtävien tarkistuksesta vastuu on opettajilla. Mitä varten luulette kouluissa olevan opettajanoppaita, joissa on tehtävien oikeat, tai ainakin mallivastaukset?

Ne on tarkoitettu nimenomaan tehtävien tarkistukseen KOULUSSA.

Ettekö tiedä, että yhdessä pöydän ääressä lasten kanssa voi tehdä paljon muutakin kuin jatkaa sitä samaa, mitä ovat tehneet jo koulussa?

Lapsista ja heidän tekemisistään voi olla kiinnostunut monella muullakin tavalla kuin vahtia koulun antamia läksyjä.

Kyllä läksyistä huolehditaan, mutta en minä ole lasteni läksyjä varsinaisesti koskaan tarkistanut, ovatko oikein. Paitsi silloin, kun olin opettajana ja minulle maksettiin siitä palkkaa.

Kyllä opettajan on pysyttävä sen verran kärryillä oppilaidensa oppimisesta, että viitsii itse tarkistaa tehtävät. On esim. kerättävä kaikki vihot tarkistettaviksi. Se on sitä opettajan työtä, joka huomioidaan palkassa.



Opettajan työ ei todellakaan ole pelkkää tuntien pitämistä. Onkohan moni vanhempien läksyntarkastusvelvollisuutta vaativa kirjoittaja itse opettaja, joka haluaa päästä mahdollisimman vähällä.



Läksyjen tarkistaminenkin on opetustilanne. Siinä opetetaan, miten tämä olisi ollut oikein, kerrotaan myös perustelut. Opettakin huomaa virheet, ja joutuupa joskus huomaamaan puutteita omassa työssään, jos oppi ei ole mennytkään perille vaan tehtävät on tehty väärin.



Reflektio on kasvatustieteen peruskäsitteitä. Kuinka se onnistuu, jos opettaja ei ollenkaan seuraa oman työnsä tuloksia tarkistamalla, ovatko oppilaat osanneet omatoimisesti, hänen opetuksensa perusteella tehdä läksynsä?

Kyllä olisin kaivannut vanhempiani edes sen verran läksyjäni katsomaan että olisivat todenneet ne tehdyiksi.

Ehti tulla 30v täyteen ennen kun oikeasti piti alkaa läksyjä tekemään. Että näin.