Työssä käyvät äidit tekee samat työt ku kotiäidit?!

Miksi te teette lapsia kun on niin kamalasti KOTITÖITÄ?! :D

vaikka kuinka olisin siivonnut kämpän illalla, niin kun pääsen kotiin on kaksi kouluikäistä saaneet homman kuin "kuin pommin jäljiltä" -kuntoon.. siihen vielä päälle pari kaveria niin a vot... Eli sama on kuin olisivat olleet siellä koko päivän. Ainoa, mikä mulla on vähemmän kotitöistä on lounaan valmistaminen 5x viikossa. Muuten on ihan samat hommat ja 40h (+ työmatkat päälle) vähemmän aikaa viikossa. Pyykkiä itse asiassa enemmän, koska tuo pkoti-ikäinenkin tarvii joka aamu puhtaat vaatteet, kotona menisi vähän tahraisillakin muutama päivä putkeen. Mutt aei tässä mitään pätemistä ole, kunhan totean että näin se vaan on.

Lapset eivät ole kotityö. He ovat ihmisiä. Kotiäiti hoitaa lapsia, työssäkäyvä tekee töitä. Muuten he tekevät samat hommat. Työssäkäyvillä vain on paljon vähemmän aikaa niihin töihin. Kotiäidit ovat tehneet suurimman osan kotitöistä, kun työssäkäyvät vasta tulevat kotiin. -ennen töissä, nyt kotiäitinä

Kotiäitinä ollessani hoidin kyllä lapsiani, mutta siinä samalla koti likaantui ja sotkeentui ihan todenteolla. Kyllä niitä sotkuja ainakin jossain määrin on siivottava vaikka kuinka keskittyy lasten hoitamiseen.

Illalla sotkun määrä vaan lisääntyi, ja kotitöiden määrää kasvoi eksponentiaalisesti.

Oma vika tietysti kun tykkäsin rakennella ja askarrella lasten kanssa kaikenlaisia juttuja :)

Ymmärrän toki, että kaikki äidit eivät sellaisia sotkua aiheuttavia juttuja tykkää tehdä.

Nyt kun olen päivät töissä ja lapset päiväkodissa (paitsi esikoinen, joka on koulussa), ei koti sotkeennu ollenkaan päivän aikana. En joudu ruokaakaan itse päivällä kokkailemaan.

Koululainen osaa jo olla ihan sotkematta kotona iltapäivällä ja osaa siivota keittiössäkin jälkensä.

Pienemmät ovat edelleen ihan täystuhoja, mutta kuluttavat tuhoenergiansa melko tehokkaasti päiväkodissa, ja koti säästyy isommilta tuhoilta ;)

Pyykkääminen on oikeastaan ainoa kotityö, jota on yhtä paljon kuin kotivuosina. Pyykin peseminen on kuitenkin se helpoin ja vähiten aikaa vievä kotityö. Siihen ei mene kauaa kun laittaa vaatteet koneeseen, ja ne saa nopeasti ripustettua sitten kun ovat peseytyneet.

Tässä taitaa olla perhekohtaisia eroja, ja varmaan siksi saadaan loputon taistelu aikaan. Jokainen kun katsoo vaan oman perheensä näkökulmasta eikä pysty hyväksymään toisten perheiden toisenlaisia kokemuksia.

Meillä meni niin, että kotona ollessa kotitöiden määrä oli moninkertainen verrattuna nykyiseen.

Kotona olin yhteensä 5 vuotta.

Lapsia minulla on 3.

Töihin palasin n. 2 vuotta sitten.

Monet asiat meillä ovat muuttuneet työläämmiksi töihin palaamisen jälkeen, mutta kotityöt ovat helpottuneet.

kun työpäivä ei rasita ollenkaan, ainoastaan se kotiäidin työpäivä on raskas =D



Jotenkin unohdetaan että ollaan päivä ensin töissä, kun aloitetaan töiden laskeminen kotiin tulemisesta.

= Viikko jossakin ilman lapsia ja on totaali fiiliksissä Työäidin loma= Kuukausi lapsen kanssa laatuaikaa viettäen totaali fiiliksissä. Lapset eivät ole työtä, vaan ilo, onni ja etuoikeus. Kotiäitiys on arvoihin perustuva valintakysymys, oman lapsen hoitaminen ei ole ikinä työtä, mutta vieraan lapsen hoitaminen on ja näitä kahta asiaa ei mitenkään tule verrata keskenään.

" = Viikko jossakin ilman lapsia ja on totaali fiiliksissä" - aivan, ykskin tuttu (kotiäiti) usein jaksaa hehkuttaa kun tekee jotain "ilman lapsia WOHOO!". Hyi mikä asenne :/ millainen inhottava äiti pitää omia lapsiaan rasitteena :/

Minulla taitaa olla harvinaisen hirveitä työkavereita.

Aina lomien jälkeen alkavat tyytyväisenä selittämään kuinka on ihanaa tulla töihin, ja kuinka raskasta kotona oli kun lapset roikkuivat koko ajan hihassa ja jatkuvasti joku vaati jotakin.

Töissä tuulettavat kuinka ihanaa on saada juoda kuppi kahvia ilman häiriöitä, keskeytyksiä ja vaatimuksia. Ja kaupanpäälle saavat keskustella ihan aikuisten kanssa.

Aika fiiliksissä tuntuvat tosiaan lomansa jälkeen olevan ;)

Yhdenkään kotiäidin en ole kuullut puhuvan vastaavalla tavalla. Monen olen kuullut sanovan, että jumpassa käyminen on henkireikä, tai että pyykkituvalla käyminen tuntuu omalta ajalta.

Itse olen ollut molempia. Olen ollut kotiäitinä ja olen ollut uraäitinä.

Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa, ja omat raskailta ja omat helpoilta tuntuvat asiat.

osalla töistä olijoista on ilmeisen helppoja toimenkuvia kun työpäivä ei rasita ollenkaan, ainoastaan se kotiäidin työpäivä on raskas =D Jotenkin unohdetaan että ollaan päivä ensin töissä, kun aloitetaan töiden laskeminen kotiin tulemisesta.

Itse toimin vaativissa asiantuntijatehtävissä, ja saan työstäni virtaa jaksaa sitä tasaista arkea.

Ilman työtäni kodin työt tuntuisivat hirvittävän uuvuttavilta.

Toiset uupuvat haasteista ja toiset uupuvat haasteiden puutteesta. Itse kaipaan haasteita ja vaihtelua jaksaakseni selvitä rutiineista. Varmaan siksi koin kotiäitiyden rutiineineen kovin väsyttäväksi. Ehdottomasti parasta siinä oli se että sai viettää aikaa lasten kanssa, mutta se kaikki muu oli ihan helvettiä.

Nyt kun olen töissä on sen helvetin osuus kutistunut arjessani kovin pieneksi, eikä se enää tunnut yhtä raskaalta kuin kotiäitivuosina.

Mä en ole huomannut eroa omien kotihommieni määrään, olen sitten kotona tai töissä. Mutta yhdessä me niitä toki tehdään miehen kanssa, vähän sen mukaan kumpi paremmin jaksaa tai miten työvuorot menee. Minä käyn vuorotöissä. Ei se ole pätemistä jos kertoo kuinka asiat on.



Ruoan teen joka päivä, olin kotona tai töissä sekä hoidan kauppareissut. Ja täällä asuu yksi koululainen, ensi syksystä kaksi koululaista, että kyllä se sotkee täällä kotona, enemmän tai vähemmän, vaikka parhaansa mukaan yrittää opettaa jälkia siivoamaan ;)



Sun aloituksesi taas kuulostaa joltain yhden lapsen muka rankan arjen hoitamiselta, sori vaan.

Kotiäitikin voi syöttää lapsilleen eineksiä, pitää alhaista siivoustasoa/laittaa lapset siivoamaan puolestaan, mies hoitaa iltaisin loput kotityöt. Laskut saa suoraveloitukseen jne.



Uraäiti voi tehdä ruoat alusta loppuun itse, pestä pyykit käsin, toteuttaa vaistovanhemmuutta ja elää uskossa siitä että miehen ei tarvitse mitään tehdä muiden eteen kotona.

hoitaa itse lapsemme kotona.

Mitähän kotitöitä teemme vähemmän kuin kotiäidit? Ja me sentään käymme molemmat töissä.

*pätee*

Paitsi ettei tartte päteä ;)

Mun miea ei laita ruokaa, ei yksinkertaisesti osaa, koitettu on, joten teen aamupalan jälkeen lounaan ja päivällisen valmiiksi, pyykkään, imuroin, käytän koirat, siivoan, mitä milloinkin, sitten paperityöt ja virastoasiat, töihin klo 16.30 ja kotiin noin klo 01.

Ehdin myös leikkiä, käydä muksun kanssa pulkkamäessä, kirjastossa yms.

Aloittaja voi haistaa pitkän :)