SYYSKUISET 2013

Pitkästä aikaa hei :)

Eilen rv 18 kasassa, mietityttää onko siellä masussa ketään kun kaikki siihen viittavat oireet on hävinny.... :). Liikkeitä vielä en tunne, ehkä siitäkin syystä kun istukka edessä. Ja mitä istukka edessä muuta aikaan saa niin sen että masu on jo todella suuri, en osannu ajatellakaan että jo tässä vaiheessa olis tuommonen pallo :) Rakenneultraa kovasti odotellaan, se olis toukokuun alussa. Ja Tinde; haluan ehdottomasti saada tietää kumpi siellä on :) Mulla on poikafiilis mutta mies ehdottomasti sitä mieltä että on tyttö. Mies sanoikin ettei halua tietää kumpi tulossa, ja ehdotin sitten että hän menee siksi aikaa käytävään istumaan ;)

Kävin sitten sokerirasituksessa perjantaina omasta ajatuksesta, vs arvoja oon seurannu kyllä useamman kuukauden eikä koskaan paasto yli 5, mutta kun mä juon koko ajan!! Vettä, limua, mehua, maitoa..Kaikki käy ja koko ajan. Ja arvatkaas vaan miten monta kertaa yöllä sitten vierailen vessassa :) Toinenkin "vaiva" minkä liitän raskauteen on huomattavasti kohonnut pulssi. Ennen leposyke jotain 75-80, nyt sitten parhaimpina aamuina 124... Paineet myös olleet aina ok (ylärajoilla tosin) mutta nyt nekin sitten koholla. Kilpirauhaskokeet pe otettiin myös ja lääkärin tapaan rak. ultran jälkeen sitten.. Ehkä selviää syy tähän kaikkeen.

Tuleva isukki on nyt alkanut ymmärtämään paremmin mitä on tapahtumassa, oon paapattanut sille tulevasta ja käskenyt lukea yhtä sun toista. Taitaa olla innoissaan hänkin alkukauhistuksesta päästyään kun yhytin sen kaupassa tutkimassa turvaistuimia ;) Hää tekee pelkkiä yövuoroja mutta silti urheasti jaksaa tulla omasta aloitteesta mukaan joka neuvolaan ja lääkäriin :)
 Mites muiden tulevat isukit on odotuksessa mukana? :)

Jääsydän, mullaki tuntunu kipeitä vihlasuja kovastikkin silloin tällöin alamasussa, muutaman kerran pelästynyt että mikä se oli. Mutta kai se sitten ihan normaalia on :)

Jillukka:  Meille tulossa kolmas joten eipä tuo isä enää käy mukana ultrissa :) Esikoisen odotusaikana oli mukana. Vaikeaa se toisaalta olisikin koska tekee päivätyötä ja työmatkaa yli 30km suunta joten pätkäisisi ison osan työpäivästä jos mukaan lähtisi. Nuo sun oireet vaikuttais enemmän kilpirauhasongelmilta ku sokruilta, toivottavasti kaikki hyvin.

Maha on jo i s o mut ei haittaa :) Vapunaattona rakenneultra, josko tämä tulokas suostuisi näyttämään haarovälinsä, edelliset eivät oo näyttäny.  Sokerien mittaus on vähän jääny ku liuskat loppu viikko sitte ja meiän terkkaa ei saa kiinni millään *piippiip* yritti sitten soittaa tai läydä paikan päällä

Mulla hajoo pää ton esikoisen uhman kanssan, ihan järkkyä menovälillä - jäähyjä, lelutakavarikointeja jne. HUOH!

JenniL; Mä taidan olla niin innoissani koko touhusta etten tajua että joillein muille tää ei ole ehkä ihka eka kerta ;) 

Otettiin samalla kilpparikokeet ja eilen soitin tuloksista, sekä sokrut että kilppariarvot täysin ok. Huoh. Ehkä se lääkäri keksii jotakin syyksi sitten.

Heippa kaikki pitkästä aikaa!

Useasti oon lukenut, onko joku kirjoittanut jotakin, mutta puhelimen mobiilisivusto on senverran ärsyttävä, ettei oo tullut itse kirjoiteltua sitäkautta. Nyt pääsin vihdoin pöytäkoneelle niin päätinpä kirjotella. :)

Mites kaikilla on mennyt? Osalla on tainnut jo alkaa masut pyöristyä? :) Onkos oireet lievittäneet?

Itselläni on mennyt todella hyvin viimeiset viikot, energiaa on ollut ja muutenkin aurinkoa ja hymyä on riittänyt. Ainoona, aikaisempi rauhallinen luonteeni on alkanut antaa pomottelijan merkkejä. Enää en jaksa olla niin pitkään kiltti, vaan jos ei yhdestä pyynnöstä toimi niin tulee käskymuodot. Inhoan tota piirrettä itsessäni, toivottavasti lähtee pois kun vauva syntyy! ja asiakaspalvelutyötä kun teen niin jo on ollut hampaassa puremista. On tehnyt niin mieli räjähtää asiakkaille, kuinka idiootteja ihmiset oikeesti voi olla! Minun syynihän se on, ettei asiakas ole maksanut laskuaan. Ennen on vaan hymyillyt kauniisti, nykyään tekis mieli alkaa haastamaan riitaa kun asiakas meinaa rinnuksiin käydä :D

Ainut huoli on tullut kun ei vielä tunne masukin potkuja niin jotenki on pelko kokoaika perssiissä, että onhan tuolla vatsassa kaikki hyvin :/ Jotenkin se epätietoisuus kun ei saa mitään signaaleja (muutakuin alavatsa kipuja, kohdun venymisestä johtuvia). Mun pahin pelko on ollut raskaudessa, et ultrasta löytyis eloton sikiö. Kahden viikon päästä on rakenneultra, sinneasti on odotettava. Onko kenelläkään hyviä vinkkejä, miten saa rauhoteltua itseään pelosta? Pari viikkoa sitten syke kyllä kuului neuvolakäynnillä ja kaikki muutenkin oli kunnossa. En tiiä mistä oon tän pelon nyt itselleni ottanut harteille kannettavaksi. :/

Heissan!

Aikaa on vierähtänyt, kun viimeksi kävin täällä. Silloin taisi olla juuri plussattu ja nyt ollaan raskauden puolivälissä. Niin se aika menee, onneksi. :)

Vauvan liikkeet tuntuvat jo kovina ja viime aikoina mies on tuntenut ne myös vatsapeitteideni läpi.
Rakenneultra on ensi viikolla, mutta hämmästelin, kuinka moni teistä saa siellä tietää vauvan sukupuolen. Minä en ole saanut tietää aikaisemmista lapsista, enkä usko, että saan nytkään tietää. :( Siksi olemme menossa 4d ultraan yksityiselle, koska haluan ostaa ihania vauvan vaatteita valmiiksi ja nähdä, millainen tyyppi mahaani asuttaa. :) Kelan ä-pakkausta en halua.

Raskaus on sujunut muuten ihan hyvin, mutta ennen aikaiset supistukset varjostavat raskautta. Tänään aamulla minulle varattiin neuvolasta taas aika lääkärille, jonne lähden ihan kohta ajamaan. Erittäin todennäköisesti jään nyt töistä pitkälle sairauslomalle. Varhennettu ä-vapaa alkaa vasta heinäkuun puolenvälin paikkeilla, mutta vaikka joudun ottamaan loppuraskauden ihan rauhallisesti ja levon kannalta, on lopputulos sen arvoista! <3

Moikka!

TIN-DE: Sun pitää vaan yrittää olla ajattelematta sitä pahinta, kuitenkin se suurin keskenmenoriski on jo pitkästi ohitettu. Ja jos ne sydänäänet sieltä kuulu neuvolassa niin eiköhän se vauveli siellä pötköttele ihan hengissä :)

Mulla oli neuvola tuossa tiistaina, ja oli aika karmea kun opiskelija eikä th meinannu löytää vauvan sydänääniä. Joutuivat sitte hakemaan ultran, että saivat edes jonkinmoista kuvaa sydämestä ja nähtiin että se pumppaa ja vauva liikkuu. Onhan se nytkin tänään liikkunu tosi paljon, mutta kyllä se silti oli aika inhottava tilanne kun sydänääniä ei vaan kuulu. Jäi sellanen epävarma olo tuosta, mutta kun se nyt tänäänki on ihan selvästi potkiskellu masussa niin kyllä se siellä kunnossa on <3 Meidän muru.

Toivottavasti et HUNS joudu ihan totaaliseen vuodelepoon loppuraskauden ajaksi, että edes jotain saisit tehdä!

Mulla on nyt pari päivää ollu sellanen inhottava puristava tunne mahassa, niinku ois koko maha ylhäältä alas asti räjähtämispisteessä, tai niinku olis viimesillään raskaana. vaikka tää on 5 raskaus, en silti osaa päätellä mitä tuo on. Kun ei ne puhtaasti miltään harjottelu suppareiltakaan tunnu.. Mutta toisaalta taas just sellanen että pitää päästä istumaan ja puhaltelemaan rauhassa, että voi se silti olla että harjottelee jo. Hui! ei vielä kyllä tarvis.

Saa nähdä, miten sitä jaksaa vielä 3vko olla töissä.. sen verran ottaa tuo seisominen kyllä tuonne alaselkään ja jalkoihin, että tänäänki kun oon tässä kotona päivän touhuillu niin kyllä nyt on työtä tehny olo! ja jalat haluaa päästä jo vaakatasoon.

Meillä tuleva isä ei enää näin viidenne kohdalla oo mitenkää kovinkaan aktiivinen "odottava isä". Kuuntelee kyllä mun valitukset ja vaikerrukset- tosin se ei tarkota että ymmärtäis aina ;) Välillä tuntuu ettei se pysy mukana ollenkaan, kun patistelee mua haravoimaan ja lenkille ja joka paikkaan.. eikä ymmärrä, että jos oon ollu 8h töissä, en todellakaan jaksa lähtä haravoimaan enää pihaa vaan mielummin nostan koivet kohti kattoa ja huilaan. Ei vissiin ymmärrä, että tässä ollaan oikeesti jo lähes puolivälissä raskautta. Ultrassa kävi vissiin eka raskaudessa, neuvolassa ei oo koskaan ollu mukana enkä mä niin oo sinne koskaan mukaan pyydellykkään. Eipä siellä mitään niin ihmeellistä kuitenkaan tapahdu- toki jos isä haluaa mukaan lähtä niin hieno asiahan se on :) Meillä tuo isäntä on vaan sellanen perus suomalainen äijä, että jos saan sen synnytykseen mukaan niin oon hyvilläni ;) (ts. tottakai se lähtee, kun ei ole vaihtoehtoja ;) )

Mutta, väsynyt kodinhengetär painuu nyt pehkuihin. Tulkaahan kaikki syyskuiset kirjotteleen!! Hiljasta on täällä!

Jääsydän

Huns: voihan, miten sulla kävi eilisessä lääkärissä? Pidän peukkuja, että siellä olis mennyt kaikki hyvin!

Itsellä olis tää toukokuu kestettävää, kesäkuu olis kesälomaa ja heinäkuuksi tuun vielä sit töihin opettamaan sijaisen näihin töihin. Saa nähdä jaksanko vielä elokuussa käydä parisen viikkoa töissä. Sen aika on sit sillon katsoa, miltä tilanne näyttää :) Oon alkanut nyt sauvakävelemään paljon, sillä jotenkin saan vauhtia enemmän kävelemiseen. Nyt on parina kertana vaan alkanut alavatsa kipeytymään ihan siten, että joutunut vähän puhaltelemaan ja painelemaan vatsaa. Sit vaan tahtia hitaammaks ja eteenpäin.

Jääsydän: sanoit, ettei mies oikein ymmärrä tuota, että aletaan raskaudessa menemään jo puolessa välissä niin meillä mies on vähän samanlainen. Onneksi useinmiten ymmärtää, mutta esim. vkl piti siirtää pesukonetta. Huuti mulle, että tuuppa auttamaan nostamisessa. Sanoin, että saa kyllä pyytää naapurin auttamaan pesukoneen nostamisessa, et mä en enää suostu nostamaan niin painavia. Mies siihen "mut eihän sun maha vielä edessä ole" ....Ei ole ei, mutta en silti enää suostu nostelemaan noin painavia.. :D

Täällä on kyllä vallan hiljentyneet kaikki, viekö kesä ja aurinko kaikki pois sisätiloista :)

Moikka,

Tänään oli rakenneultra, ja kaikki oli juuri niin kuin pitääkin! Painoa oli 376g ja tyttöolo muuttui poikalupaukseksi. Voi että me ollaan onnemme kukkuloilla!

Meillä on tulossa ja syntynyt kaveriporukalle poikia, niin nyt tuli uus pelimies joukkoon. Saatiin nähdä kuvaa 4D puolelta, ja tiesin oikeastaan jo siitä että poika tulossa. Oli sen verran isänsä näköinen jo siinä näytöllä, että ei voi erhetyä. Ja saatiin kotiinkin 2 ihanaa 4D kuvaa, jotka on ihan älyttömän tarkkoja kuvia.

Huh mikä päivä!

Tän lisäksi me hyväksyttiin tarjous meidän asunnosta, joten meidän unelma omakotitalosta alkaa olla totta. Vielä pitää läpäistä oman kämpän kylppärin kosteusmittaukset ja ok-talon kuntotarkastus, ja unelma on siinä...

En voi uskoa tätä kaikkea hyvää ja ihanaa mitä meille on tapahtumassa. En ole koskaan ollut onnellisempi elämässäni.

Kirjoittelen muuten välillä tonne kaksplussan odotus sivuillekin. Sielä on paljon aktiivista porukkaa. Mun nimi on Allu13 :) Toivottavasti täälläkin aktivoiduttaisiin. Tämä on kuitenkin se porukka jonka parhaiten "tuntee" :)

t. Pömppi 20+2

Moikka kaikki pitkästä aikaa! Ite en  oo sen takii kirjotellu ku tuntu jossain vaiheessa, että oon tyyliin ainot joka jaksaa kirjotella nii aattelin et hitot, en miekää sitte kirjottele :D. Paksuus on sujunu hyvin, mahaki alkaa näyttää pieneltä vauvamasulta eikä pelkästään turvotukselta. Liikkunu oon normaalisti , pikkasen enemmänki ehkä ku pari kk sitten, mut syöny oon herkkuja kyllä nykysinki :D.

Mieheke on ollu mukana jokaisessa neuvolassa ja ultrassa. Malttamattoma oottaa että tuntis vauvan liikkeet masun läpi :). Sillon tällön oon tuntenu pienen pieniä potkuja, mut ei tunnu vielä ulospäin. Maanantaina on rakenneultra, jotenki ei ees nii jännitä ku oon niin 99% varma, että poika siellä on. Oon nähny monta kertaa unta että se on poika ja kaveriki näki sellasta unta :D. Vaatteita oon ostellu suht neutraaleja, mut enemmä silti poika painotteisia.

Tin-de: mieki suosittelen hankkimaan sen koti dopplerin. Itelläki muutaman kerran tuntunu silleen, et onkohan kaikki hyvin ku ei tunnu vieläkään usein liikkeitä jne, heti helpottaa ku kuulee dopplerilla että siellä se pikku sydän sykkii :). ps. oon itekki huomannu aspa työssä että se on jännä, kun asiakkaat jättää maksut maksamatta mut silti heissä itessään ei oo mitään vikaa, hohhoh :D.

Jääsydän: miullaki on alaselkä välillä vihotellu. Itellä on istumatyö nii se se vasta ärsyttääki selkää :S. ja myös jos käy pitemmällä lenkillä nii välillä juilii. miulla oli nuorempana lievä skolioosi niin toivottovasti ei oo tulossa uudestaan

Pömppi: onnee poikalupauksesta ja onnee muuttoon :). muutossa kannattaa ottaa rauhallisesti, me muutettiin sillo pari kk sitten, mahaa ei ollu sillo vielä melkein yhtään, mut muutto väsytti iha urakalla. illalla sain itkukohtauksen että nyt loppu, en tee enää mitään ku olin nii poikki :D. mie pyysin aikoja sitte kaksplussaan tunnarit, mut s-postii ei koskaan tullu enkä saanu aikaseks laitettuu uutta.

Huomasin, että kuulumisiani kysyttiin. Tässäpä niitä. :)
Eli olin viime tiistaina lääkärissä ja jäin töistä kokonaan sairauslomalle, ä-vapaan alkuun asti. Nyt on supistuksia ollut selvästi vähemmän, kuin olen vain kotosalla ja saan levätä silloin, kuin haluan. Työni hoitoalalla on niin fyysistä ja hektistä, että se laukaisi supistuksia tiuhaan. Nyt saan vain keskittyä perheeseeni ja itseeni.

Vauvalla oli kaikki hyvin. Onneksi! Viikko sitten jouduin kovien supistusten takia sairaalaan synnytysosastolle ja pelästyin suunnattomasti, kun lääkäri sanoi, että kohdun kanavaa olisi enää kolme senttiä jäljellä (olin silloin jo ollut kaksi viikkoa saikulla ennenaikaisten supistusten takia). Sain heti supistuksia estäviä lääkkeitä.

Seuraavana aamuna lääkärintarkistuksessa todettiin alakautta tehdyssä tutkimuksessa kohdun kaulaa olevan viisi senttiä ja kohdun olevan tiukasti kiinni. Mieletön helpotus edellisen alkuyön tutkimukseen, kun luulin, että vauva syntyisi juuri nyt. Onneksi vauvalla oli kaikki hyvin!

Supistuksen laukaisijaksi todettiin tässä tapauksessa huonosti toimiva vatsa. Nyt sitten syön ja juon kaikenmoista litkua säännölliseen vatsantoimintaan... Tosin, edelleen kärsin ummetuksesta. Liikkuminen aiheuttaa supistuksia, mutta se edistäisi vatsantoimintaa ja toimimaton vatsa aktivoi suolistokramppien takia kohtua. Huoh! :/

Vauvan pitäisi jaksaa malttaa olla vielä 14 viikkoa kohdussa, sitten se saa poistumisluvan. ;)

t. HUNS rv. 21

Huns: hui, kuulostaa hurjalta! onneks sait apuu ja vauveli ei putkahtanu vielä ulos :)

Tää sivu ei päästäny eile sisälle, herjas että väärä salasana vaikka oikee oli tallennettuna ja ku uuden tilas nii ei toiminu. Tänään onneks pelittää.

Eilen oli siis rakenne ultra ja tuntuu hurjalta että rv 20 paukahti :). En muista oonko kirjottanukaa aikasemmin, mut oli tosi vahva tunne, että poika tulee. Näin unii siitä, samoin kuin mieheke ja kaveriki oli nähny että poika tulee. Kyllä äiti tietää: ultrassa näky selkeesti vauvalla kellit :D. Eli pikku poika tullee <3. Jännä ku iha alkuraskaudessa oli tunne,että tyttö tulee, mutta rv 12 asti on vahvasti tietäny että poika tulee. Siskon poika täyttää ens kuussa 2, nii kiva että nii pienellä ikäerolla pääsee pikkupojat sitte leikkimään. Eilen vaa hymyilytti koko ajan ja motivaatioo töihin ei ollu kyl enää yhtään mennä :D. Mieheke oli ihana ku silmät kostu ultrassa ja näytti niin onnelliselta <3. hihi, ihana tunne :). 2 viikon päästä sitä köllötelläänki Turkin lämmössä! :)

Olimme tänään rakenneultrassa ja pikkuisella oli kaikki kunnossa. Suureksi hämmästyksekseni saimme tietää vauvan sukupuolen! Ensin totesin miehelleni humoristisesti, tutkimustuolilla maatessani, että ota tuosta nyt sitten selvää, kumpi se on. Hoitaja oli ihana ja kiinnitti huomiota kommenttiini ja oikein etsimällä etsi vauvan sukupuolielimet. Meille on siis syntymässä poikavauva!

Voi, ihania poikauutisia täällä! :) Kukakohan on ensimmäinen, jolle tulee tyttölupauksia, nyt on melko poikavoittoisia uutisia tähän mennessä ollut :) Meillä rakenne on ensviikon maanantaina, sinne asti jännätään!

Tänään meillä alkoi perhevalmennukset, aiheena oli tieliikenneturvallisuus ja suunhoito. Liikenneosuus oli ennakkoluuloista poiketen hyvinkin tietorikas infopläjäys toisin kuin suunhoito. Ensviikolla onkin aiheena imetys. Oli kiva kun mies oli myös mukana tuolla, sekin heräs hiukan, ettei nuo turvallisuusasiat ookkaan niitä säästökohteita vaan niihin kannattaa oikeasti vähän paneutua. Koskas muilla alkaa perhevalmennukset? :) Mitä aiheita teillä siellä on?

Hei, osaattekos neuvoa ensikertalaista, miltä nuo kohdunkasvun kivut tuntuvat? Mun kävelylenkit/sauvakävelyt on alkanu jäämään nyt vähän tehottomiksi, koska oon nyt kahdesti jäänyt tuonne kilometrien päähän siitä syystä, että vatsaan on alkanut niin voimakkaasti sattua, ettei jalat oo kantanut eteenpäin. Alkuun voi vaan pistää alavatsaan tuosta vasemmalta, hiukan navasta alespäin ja vasempaan, mutta kun jatkaa kävelyä niin kipu yltyy kokoaika pahemmaksi. Ja nyt on tosiaan käynyt pari kertaa niin, että kipu tulee niin suureksi, ettei jalat enää vie eteenpäin vaan on pakko pysähtyä ja rauhoittua ja tämän jälkeen "askel-hengitys-askel-hengitys"-taktiikalla kotiin. Onko noin voimakkaat kivut normaaleita?

Tin-de: minulla on samanlaisia kipuja. Ne tulevat ihan rauhallisessa kävelyssä ja tuntuvat pistäviltä lihaskivuilta. Pysähtyminen ja hengittely auttavat. Tosin, esikoiseni syntyi sektiolla jonka takia kodussani on kiinnikkeitä, jotka sitten aiheuttavat kipuja kohdun venyessä...

En muista, että toisen lapsen kohdalla olisi ollut samanlaisia kipuja (syntyi luomuna). Tämä kolmas on ollut kaikenkaikkiaan vaikein raskauteni kipujensa ja ennenaikaisten supistusten takia.

Tsemppiä kaikille odottajille! :)

Kovin on ollu hiljasta tääll niin ei oo tullu kirjoteltua itelläkään, toivottavasti tästä porukka aktivoituu.

Oma olo on nyt jopa hyvä kun pahoinvointi loppu parisen viikkoa sitten eikä loppuraskauden pahoinvointi oo vielä alkanu. Mahaa ei kyllä kykyne enää piilottamaan löysilläkään vaatteilla sen verran suuri tuo kumpu jo. Asiaan vaikuttanee jyrkästi eteenpäin kallistunut kohtu... Rakenneultra oli viikko sitten, kaikki hyvin ja poikahan siellä vehkeensä vilautteli eli kyllä äiti tietää :)

Tämä päivä meni leipoessa kun isomummu kaitsi lapsia ja tulipahan haettua multakuormakin että saa kukkapenkit kesäkuntoon. Harmi vaan et huomiseks on luvattu vesisadetta...

Jenni 20+4

Hei taas ja helatorstaita!

Maanantaina oli rakenneultra ja lääkärintarkastus :)  Pikkuisella kaikki oli hyvin ja mitat niinkuin pitääkin, painoarvio kuulemma ehkä hieman pienehkö vain.. Hoitaja oli mukava ja puheli koko ajan ja selitti jatkuvasti mitä nyt etsii ja mitä katsoo ja mitä siellä näkyy :) Etuistukka ja vaavin jatkuva liikkuminen venytti tutkintaa ja melkein tunti siellä oltiinkin :) Mies vaivihkaa otti kädestä kiinni, taisi hieman liikuttua ;) Sukupuolesta ei maininnu mitään ja kun kysäisin, vastasi että jaa'a, vaikea sanoa mutta kolmesta viivasta päätellen voisi olla tyttö mutta ei takeita :) Meille tulee siis tyttö <3 Ehkä :) Poikaolo on ollut mulla alusta asti, mies taas aina ollut tyttöfiiliksellä. Ja niinhän se on että kumpi vaan onkaan niin tervetullut <3 Harmittaa suuresti kun en älynnyt kysyä mitä nuo mainitsemansa kolme viivaa tarkoitti..? Munasarjat vai jotain ihan ihan muuta??

Lääkäri totesi sitten korkeasta sykkeestä että ompi ihan normaalia että syke nousee joillakin odotuksen aikana huimastikin, ja paineista tuumasi ettei vielä ole tarvetta lääkkeelle. Ja viimeksihän mulla todettiin se kohdunsuunheikkous, nyt oli kaikki niinkuin pitääkin, ONNEKSI. Maalailin jo kauhukuvia että nyt sitä joutuu vuodelepoon ja mitä sitten jos jos jos taas... Toki ultralla näki jonkun varjostuksen (?) sisemmällä kohdunsuulla mutta kertoi olevan normaali tähän aikaan raskautta.. Kahden viikon kuluttua uusi lääkäriaika ja taas katsotaan :) Mutta oikein hyvillä mielin mennään ja positiivisin ajatuksin.

Kysyisin vielä onkos muilla turvotusta jaloissa, tai verenkierron heikkenemisestä johtuvia kipuja?

Mulla jo kuukauden ollut tukisukat käytössä, geelit, magnesiumit ja kylmää vettä kun ehtii.. Töissä jos hiukankin pidempään seisoo tai istuu paukallaan niin ai että mikä kipu hetken kuluttua. Aina olis nostettava jalat koholle ja siltikään kivuilta ei välty.. Omalle äidille tuli heti ensimmäisessä raskaudessa suonikohjut 20 vuotiaana, kai se kohtalo itsellänikin edessä :(

Olen jo pitkään odottanut pääsyä ostamaan vauvalle tarvikkeita, ehkäpä kohta puolin jo uskallan sukeltaa ensimmäisten hankintojen lumoihin ja ostaa jotain ihanaa pienelle :)

Jillukka 20+5

Jillukka: Häpyluut loistaa tytöillä valkosina viivoina ultrassa mut niitä on tietääkseni vaan kaks. Pojilla ei näy mitään viivoja...

Kiitos tiedosta Jenni :) ! Mikähän se kolmas viiva sitten.. Elikkä hyvin todennäköisesti perheeseen saadaan syksyllä tyttövahvistus <3

Tin-de: Me ei olla vielä oltu missään perhevalmennuksessa, mutta mennään jos on jotain meitä kiinnostavia :). Varmaanki seuraavassa neuvolassa saadaan niistä tietää joka on 30.5. Hui noita kasvukipuja, itellä on vaan muutaman kerran tuntunu kasvukipuja, mut tositosi paljon lievempiä. Mieheke on niistä lievistäki ollu iha huolissaan, tolleen jos sattus nii soittas miulle varmaan ambulanssin :D.

Jillukka: Onnee mahdollisesta tytöstä :). eka tyttölupaus tässä ketjussa ainaki tähän asti. Miulla ei oo jaloissa ollu muuta ongelmaa ku se, että jalkapohjat kipeytyy paljon nopeemmin. Tunnin kävelylenkin ja jumpan aikana rupee jalkapohjiin sattumaan, luultavammin sen takii ku oon aika pienikokonen ja painoo on kummiski tullu jo nyt yli 5 kiloo nii elimistöllä on ihmettelemistä.

Saatiin "Taaville" iskän naisystävältä eli taavin ns. mummilta ihanat pienet siniset juhlatossut mitkä voidaan laittaa ristiäisiin <3. sen lisäks pienet sukat ja ensimmäinen pehmo helistin :). Anoppi on ostanu ison kasan vaatteita ja iteki jonkiverran tullu osteltuu. Liikaa neutraalien värisiä vaattteita, haluun jo jotai pirteempää pikku pojalle. Parit merkki vaatteetki oon pienelle ostanu (tosin käytettynä). Burberryn paidan ja just tilasin ristiäisiä varten Tommy Hilfigerin bodyn hihi. Kiva ostaa jotai ns. parempaa mitkä voi sit säästää seuraavalleki, perus hm bodyt laitan kyllä kierrätykseen kunhan kasvaa niistä ulos.

Viikon päästä köllötetäänki jo Turkissa, viikon reissu Istanbuliiin :).

-minisport rv 21

Ihanaa tätä viikkoa kaikki mammat! :)

Meillä oli tänään rakenneultra, oli henkeäsalpaava tilanne. Niinkuin olen kertonut, mun pahin pelkoni oli, että rakenneultrassa käy ilmi eloton sikiö. Kun kuvaruutu läpsähti päälle ja näin sydämen niin ensimmäinen reaktio oli "SE ON ELOSSA!!!", kätilö kattoi hieman päävinossa, että tottakai se on elossa?! Kerroin tämän jälkeen tästä pelosta niin ei pitänyt ihan hulluna. Meidän pienoinen ilmoittautui poika-kerhoon, hyvin rauhallinen oli. Hirmu paljon vilkutteli meille kokoaika ja sitte teki jäyniä :) Aina kun kätilö koitti katsoa kasvoja niin pisti kädet kasvojen peitoksi. Sitte kun kätilö onnistui saamaan kuvan kasvoista niin tämän jälkeen poitsu näytteli peukkua :D huumorimiehiä pienestä pitäen ;) Kaikki oli kunnossa, kätilö sanoi, ettei ole pahaa sanaa sanottavana.

Minisport, ihanaa, ulkomaille! Nauti ihanasta ilmasta, ruuasta ja varsinkin miehes kanssa vietetystä ajasta! :) Seuraava kahdenkeskinen matka ei välttis tuu aivan heti :)

Tämä naantalin aurinko lähtee nyt vielä kassaneitien iloksi kaupasta hakemaan vispipuuroa vaavelin ihanuuden kunniaksi! :)