Minkä käytännön asian hoitaminen olisi sinulle hankalaa jos miehesi kuolisi nyt?
siis nyt ei mitää surua tms oteta huomioon, vaan käytännän kotihommia.
Kaikkea sitä alkaakin pohtia, kun mies joutui pariksi päiväksi sairaalaan..
Kommentit (76)
Katolta lumet, sitten jossain vuotaa, antenni ei anna signaalia telkulle, toimiiko kaivon vesipumppu, ilmastointilaitteiden huolto yms yms ruohonleikkurit ja lumilingot. Joo ei. Maalaukset, korjaukset.
Niiden lisäksi olisi ne tavalliset kodinkoneiden huollot, siivoukset ja lasten hoito, jotka nyt menee ihan tässä muutenkin, mutta en toivo enempää hommaa.
mutta miehen yrityksen pyörittämisessä menisi sormi suuhun. Sitä olisi pakko pitää pystyssä jo työntekijöidenkin takia niin kauan kunnes sen saisi myytyä. Olisin kyllä ihan pulassa. Olemme kyllä asiasta miehen kanssa jutelleet, ja hän on kertonut kenelle kilpailijalle minun kannattaisi sitä tajota. Tai ehkä yrittäisin palkata jonkun työntekijöistä sitä johtamaan.
Remonttihommat voi teetättää.
Katolta lumet, sitten jossain vuotaa, antenni ei anna signaalia telkulle, toimiiko kaivon vesipumppu, ilmastointilaitteiden huolto yms yms ruohonleikkurit ja lumilingot. Joo ei. Maalaukset, korjaukset.
Niiden lisäksi olisi ne tavalliset kodinkoneiden huollot, siivoukset ja lasten hoito, jotka nyt menee ihan tässä muutenkin, mutta en toivo enempää hommaa.
siivoaminen... Kämppä varmaan olisi kokoajan aika sotkuinen. En oikein huomaa imuroida tai tiskata tai mitään.
eroon ja muuttaisin kaupunkiin helpompiin oloihin. Vaikeinta olisi päästä miehen järkyttävästä vimpain-hilavitkutin-kokoelmasta eroon, vaikka kaipa ne joku uuno täältäpäin ostaisi riemusta kiljuen.
Remonttihommat voi teetättää.
Katolta lumet, sitten jossain vuotaa, antenni ei anna signaalia telkulle, toimiiko kaivon vesipumppu, ilmastointilaitteiden huolto yms yms ruohonleikkurit ja lumilingot. Joo ei. Maalaukset, korjaukset.
Niiden lisäksi olisi ne tavalliset kodinkoneiden huollot, siivoukset ja lasten hoito, jotka nyt menee ihan tässä muutenkin, mutta en toivo enempää hommaa.
En ole ihan varma saisinko käyttää meidän yhteisiä tilejä ja kortteja. Jos en, niin sitten loppuisi aika äkkiä rahat, kun hautajaiset söisivät oman käyttötilini.
Hautajaisiin käytetään nimenomaan vainajan rahoja, eikä lesken ynnä muiden elävien tilejä. Muuhun niitä ei sitten saakaan käyttää, kuin vainaan omien laskujen maksuun.
Meillä se homma olisi konetyöt, mutta onneksi yksi lapsista jo osaa ainakin käyttää niitä. Korjaamiset menisivät aika vaikeaksi.
että tää uskomus elää edelleen, ettei sitä yhteistä tiliä/kortteja saa käyttää.
Mulla on mies kuollut. Meillä oli yhteinen tili, jonne tuli molempien rahat, molemmilla käyttöoikeus. Minä jatkoin mieheni kuoleman jälkeen tilin käyttöä kuten ennenkin, ei sitä "jäädytetty" tai mitään. Ei siitä tarvinnut tehdä mitään selvityksiä. Perunkirjoitukseen sitten vaan tilin saldo kuolinpäivältä ja siitä katottiin, että mikä osuus on meidän yhteisten lasten ja mikä mun. No, ei siellä omaisuuksia ollutkaan ;)
Voin itse omakohtaisesti kertoa mikä oli vaikeeta.
Yleensä se arjen pyörittäminen kolmen pienen lapsen kanssa. Semmoinen aikatauluttaminen kun olikin yhtääkkiä yksin ja toinen oli ollut niin ostallistuva.
Toinen oli raha-asiat. Meillä mies hoiti kaikki laskujen maksut yms. Aikansa otti, että pääsin kärryille mitä laskuja meille yleensäkin milloinkin tulee, paljonko niihin yhteensä menee jne...
Muutoin ei mitään ongelmia. Autoon vaan bensaa aina kun tartti, samoin lasinpesunestettä ja huoltoon jos oli joku ongelma sen kanssa.
Ruuvimeisselit ja porat on itsellä pysynyt käsissä siinä kun miehilläkin...
Eikö kaikilla aviopareilla pitäisi olla lainaturva ja henkivakuutus?
mutta käytännön asioista ekana mieleen tulee lasten hoitaminen ja niiden kanssa ulkoilu, imurointi, auton käyttäminen huollossa, tankkaaminen ja peseminen...
Mutta ei me ainakaan mitään lainaturvaa ole otettu. Vakuutuksesta taitaisi tulla peräti 18000 euroa kuolemantapauksen kohdatessa, mutta kyllä lainan lyhennykset on mitoitettu kahdelle palkalle. Muutto pienempään asuntoon olisi edessä ellei laina-ajan pidentäminen onnistuisi (nyt 14 vuotta).
Eikö kaikilla aviopareilla pitäisi olla lainaturva ja henkivakuutus?
mutta käytännön asioista ekana mieleen tulee lasten hoitaminen ja niiden kanssa ulkoilu, imurointi, auton käyttäminen huollossa, tankkaaminen ja peseminen...
Mutta ei me ainakaan mitään lainaturvaa ole otettu. Vakuutuksesta taitaisi tulla peräti 18000 euroa kuolemantapauksen kohdatessa, mutta kyllä lainan lyhennykset on mitoitettu kahdelle palkalle. Muutto pienempään asuntoon olisi edessä ellei laina-ajan pidentäminen onnistuisi (nyt 14 vuotta).
Muuhun voin pyytää sukulaisten apua..
adl hakisi varmaan auton pois jossain vaiheessa
asunto on myynnissä ja se pitää myydä heti kun ostaja tulee. kuka on oikeutettu allekirjoittamaan kun perunkirjoitusta ei ole tehty...
Niistä en tiedä tasan yhtään mitään.
Täytyyhän henkivakuutussumman olla niin iso, että se kattaa velat.
Kaikki muu jotenkin sujuis, mutta mä en saa paalipihtejä traktoriin. Ja nyt ne on irti lumiauran takia.
Haasteellisin saman päivänä esiin tuleva asia olisi sikalatyöt. Meillä on sikala, mutta mun ammattitaito siellä todella alhainen, minä kun olen ihan toisella alalla töissä.
Pidemmällä aikavälillä haasteellista olisi selvittää mitä kuivurissa on missäkin siilossa ja miten se sisältö saadaan muutettua sianrehuksi. Mihin vilja pitää laittaa ja mitä minnekin.
Mutta meillä on onneksi vanhat sikalat, joten jos mies kuolisi, niin siat lähtisi varmaan niin nopeasti kuin saisin ne myytyä.
Sitten seuraava haaste olisi peltotöiden tekeminen. Ja kesällä pitäisi hankkia hakepuuta, ettei talvella tule kylmä, talo ja muut rakennukset kun lämpenee hakkeella. Metsätöiden tekeminen (hakkeen saamiseksi) ei multa onnistuisi, kun on tuota reumaa.
Mutta toki tiedän aika pitkälti kenen puoleen missäkin asiassa pitää kääntyä, että saan hommat hoidettua. Ja olisi mulla neuvonantajia, joilta kysyisin mistä saa apua mihinkin.
Pikavauhtia joutuisin kuitenkin opettelemaan uuden ammatin. Nyt mulla on hallussa sellaiset alkeet, että niiden päälle on kyllä hyvä rakentaa, mutta älyttömästi olisi käytännön oppimista.
Rahaa uppoaisi pari ekaa vuotta kaikenlaisen avun palkkaamiseen. Mutta siksipä mies onkin vakuutettu. Ja sikapääoman myymisestä tulisi myös pelimerkkejä selviytymiseen.
Olemme lähteneet siitä, että jos toinen kuolee niin sitten toinen muuttaa pienempään asuntoon. Tosin tässä vaiheessa laina alkaa olla jo sen verran pienentynyt että luultavasti pystyisin vielä hoitamaan sen yksinkin jonkin aikaa.
Muuttaisin silti pienempään jossain vaiheessa, en vain jaksaisi enää tämän talon kanssa. Omakotiasuminen on mieheni unelma johon minä olen suostunut hänen mielikseen, ei tämä ole minun unelmani.
Eikö kaikilla aviopareilla pitäisi olla lainaturva ja henkivakuutus?
mutta käytännön asioista ekana mieleen tulee lasten hoitaminen ja niiden kanssa ulkoilu, imurointi, auton käyttäminen huollossa, tankkaaminen ja peseminen...
Mutta ei me ainakaan mitään lainaturvaa ole otettu. Vakuutuksesta taitaisi tulla peräti 18000 euroa kuolemantapauksen kohdatessa, mutta kyllä lainan lyhennykset on mitoitettu kahdelle palkalle. Muutto pienempään asuntoon olisi edessä ellei laina-ajan pidentäminen onnistuisi (nyt 14 vuotta).
erotessa sen huomasi.
Aina saa palveluna jos ei halua itse tehdä.
Ei puiden halkomiseen mitään konetta tarvitse. Moottorisahalla puu pieniksi palasiksi ja kannat ne minne haluat. Ei se sen vaikeampaa ole.