Lue keskustelun säännöt.
Miehen tarve kontrolloida muita ihmisia
26.12.2012 |
Mieheni oli vuosia sitten tyomatkalla, ja hanen palattuaan kotiin paljastui, etta han oli laittanut eteiseen piiloon nauhurin, koska epaili minun pettavan hanta matkan aikana. Olin tapahtuneesta jarkyttynyt ja suunnattoman loukkaantunut, enka ole edelleenkaan vuosien jalkeen paassyt asiasta kokonaan yli. Mitaan pettamista ei ollut tapahtunut, minulla ei ollut mitaan meneillaan kenenkaan kanssa enka ollut koskaan ollut miehelleni uskoton.
Paatimme jatkaa pitkaa parisuhdettamme tapahtuneesta huolimatta, ja selvittelimme syita tuohon epaluuloisuuteen pitkaan. Tiedan toki, etta olisin voinut jopa oikeuteen tuon laittoman teon vieda, mutta en sita kuitenkaan silloin tehnyt, asia tuntui inhimilliselta heikkoudelta enemmankin kuin harkitulta rikokselta.
Nyt viime vuosien aikana tuo miehen tarve kontrolloida ihmisten tekemisia on saanut uusia piirteita. Hanella on monta tyontekijaa ja mielestani han jatkuvasti lisaantyvasti pyrkii kontrolloimaan jokaisen tekemisia erilaisilla tarkastuskaynneilla jne. Myos omia ystaviaan han on alkanut ns. tsekkaamaan antamalla heille jotain hommia hoidettavaksi (maksua vastaan toki), ja sitten ei kesta ollenkaan jos asia ei hoidu juuri niinkuin han haluaa. Tuntuu, etta sita mukaa kun varallisuus on lisaantynyt, on lisaantynyt myos kontrolloimisen tarve. Ikaankuin ihmiset olisivat vain ostettavissa olevia palveluita, joita voi vaatia toimimaan juuri niinkuin omiin suunitelmiin sopii. Lisana kuviossa mieheni jatkuva vihjailu siita kuinka ihmiset vain pyrkivat hyotymaan hanesta,
ja kuinka han itseasiassa jatkuvasti on hyvantekija kaikille, vaikka todellisuudessa han mielestani lahinna pompottaa muita mielensa mukaan ja lahinna kayttaa toisia hyvakseen jos vain pystyy.
Itse en enaa meinaa jaksaa tallaista, ja olen paatymassa eroamaan. Meilla on takana pitka liitto, ja lapsia, joten paatos on suunnattoman raskas. Pelkaan kuitenkin aidosti, etta jotain on pahasti pielessa, ja minulla on vahva intuitio, etta mita aiemmin lahdemme lasten kanssa, sita vahemmilla vaurioilla voimme tasta selvita.
Onko teilla kellaan kokemusta vastaavanlaisesta tilanteesta joko omasta elamastanne, tai oletteko seuranneet sivusta tallaista asiaa? Tama on minulle todella vaikea kysymys, ja tarvitsisin kipeasti nyt jonkun kokemuksia jotka saattaisivat vahan valottaa mista on kysymys. Millaisena tallainen kontrolloimisen tarve on nayttaytynyt, ja etenkin onko tilanne pahentunut, vai onko tahan joku ns. parannuskeino olemassa?
Kiitos jo etukateen, jos joku jaksaa kommentoida ja kertoa kokemuksiaan tai vaikka vinkata mita tulisi tehda. Tuntuu, etta olen itse ihan sokea meidan tilanteelle, kun katson sita ihan vieresta/liiankin lahelta joka paiva.
Kommentit (11)
Narsismilta. Tai nasistiselta piirteeltä. Ja piirteillähän on aina taipumus pahentua iän myötä.
Toiseksi tulee mieleen, että miehellä on vahva projektio. Hän siis projisoi muihin ihmisiin omia huonoja piirteitään, koska ei suostu myöntämäänniitä piirteitään itsessään. Mies itse on siiss epäluotettava ja hyväksikäyttäjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on jotenkin omakin kasitykseni. Olen yrittanyt valilla avata tata asiaa ja huomauttaa suoraankin etta nyt naet sellaisia asioita toisissa joita itse asiassa on sinussa itsessasi. Reaktio on ollut raivokas ja han kieltaa taysin omat puutteensa. Valilla tuntuu etta olen tulossa hulluksi, ja kuvittelen kaiken. Minusta ei ole hanta auttamaan, mutta miten saan hanet minnekaan muuallekaan autettavaksi, kun ei han ollenkaan tunnista itsessaan naita asoita.
ap
tai tehdä jotain muuta ikävää jos ehdotat eroa. Yleensä kontrollifriikeistä on hyvin vaikeeta päästä eroon kokonaan.
Ja nuuten, juuri narsistisaa kumppaninsa epäilemään omaa mielenterveyttään.
Beebthere, done that. Vasta puoli vuotta eroni jälkeen tajusin kokonaiskuvan. Ole siis varovainen.
Miehesi ei muutu kuin pitkällä terapialla, ja siihenhän ei voi toista pakottaa.
Olisiko hän paraikaa sairastumassa henkisesti?
Ensimmäinen ajatukseni tekstiäsi lukiessa oli, että ei ole oikein reagoida pakenemisella, jos puoliso sairastuu. Myötä- ja vastoinkäymisissä, jne. Enpä mene kuitenkaan neuvomaan, koska jos hän ei näe itsellään mitään avun tarvetta ja arkielämä hänen kanssaan on tukalaa, pahahan siinä on lasten kanssa elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miettiä, kuinka mies tulee toimimaan lasten huoltajuusasioiden kanssa. Jos hän on noin kylmä ja laskelmoiva, hän saattaa syyttää sinua jostain ja pelata lapset itselleen, siitäkin huolimatta, että hänellä ei ole lapsille mitään annettavaa, ainakaan henkisesti. Kannattaa pohtia tosiaan sitä, mitä mies voi tehdä, varsinkin kaikki pahimmat vaihtoehdot. Saatat joutua aikamoiseen taisteluun, kun tuosta miehestä eroat.
Minusta mies ei välttämättä ole narsisti. Perustelen sitä sillä, että narsisti yleensä yrittää alistaa puolisoaan ja erottaa tämän ystävistään ja sukulaisistaan siten, että lopulta puoliso on aivan kynnysmatto. Kaikesta kielteistä huolimatta nuo kaikki narsismin piirteet eivät täyty. Kuitenkin on selvää, että mies on tunne-elämältään jotenkin epätasapainossa, hänellä on jotain käsittelemättömiä asioita. Jos hän itse pitää omaa toimintaansa ihan normaalina niin eipä häneen silloin mikään terapia tule vaikuttamaan.
Olisiko hän paraikaa sairastumassa henkisesti? Ensimmäinen ajatukseni tekstiäsi lukiessa oli, että ei ole oikein reagoida pakenemisella, jos puoliso sairastuu. Myötä- ja vastoinkäymisissä, jne. Enpä mene kuitenkaan neuvomaan, koska jos hän ei näe itsellään mitään avun tarvetta ja arkielämä hänen kanssaan on tukalaa, pahahan siinä on lasten kanssa elää.
En voi mitenkaan olla avuksi tassa tilanteessa, koska mies oikeasti on taysin ehdoton siina etta vikaa ei ole hanessa vaan aina muissa. Ystavatkin yksi toisensa jalkeen ovat joutuneet kahnauksiin hanen kanssansa ja aina syy on muissa, vaikka ilmiselvasti miehen tekemista virheista johtuen toiset ovat kypsyneet haneen. Nyt viimeinenkin ystava joka hanella viela on ollut on ottamassa etaisyytta mieheeni. Tama vaan lisaa tuskaani, tassa ei voi olla kysymys vain minun vaarasta asenteestani, vaan jotain on oikeasti vialla.
Ja kylla, tilanne on mennyt pahempaan suuntaan sita mukaa mita enemman mies on saanut rahaa ja valtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei oikein lähtenyt vetämään?
Tätä juonikulkua ei ollutkaan eilisessä Kirjavassa huivissa, joten en osaa sanoa, miten tää niinku menis. Löytyisikö Sidney Sheldonin romaaneista jotain?
älä missään nimessä kuuntele mitään "myötä- ja vastamäessä" -hourailuja. Tilanne kuulostaa vakavalta, ja tee hyvär valmistelut eroa varten, kysy neuvoa myös asiantuntijoilta. Miehesi ei tule tekemään erosta helppoa, ja kuulostaa siltä, että joudut miettimään myös turvajärjestelyjä lapsia ja itseäsi varten. Mies tarvitsee apua, mutta hänen on itse sinne hakeuduttava.
Onnea tulevaisuuteen ja mihin ratkaisuun päädytkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näytä se nauhuri joka nauhoittaa pitkään itsekseen:DDD Taas toljotettu jotain james bondeja.
Kiitos sinulle. Lämmin tukesi tuntui hyvältä. Harkitsen nyt tarkkaan miten tästä etenen. Luulen, että minun on yritettävä löytää jostain itselleni ulkopuolista tukea, jotain neuvontaa ja ohjausta miten toimia. Olen aika hukassa, ja tarvitsisin jonkun kokeneemman apua, yksin miettiessäni asiat tuntuvat aina kääntyvän jotenkin omaksi syykseni. Tämä on kuitenkin oma elämäni, enkä voi heittää sitä hukkaan toisen takia, jos hänellä ei ole itsellään tarvetta korjata asioita.
Nämä provohuutelut jätän omaan arvoonsa.