Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Akateemiset tai yo-opiskelijat, mitkä ovat tieteenalaasi liitetyt yleisimmät harhaluulot?
09.12.2012 |
Voin itse aloittaa: suomen kieli. Ajatellaan, että se on sama asia kuin lukion äidinkieli tai äidinkielenopetus yleensä. Oikeinkirjoituksen laajennettua opiskelua.
Kommentit (77)
Lisäksi ajatellaan, että meidän opiskelema matematiikka on jatkoa lukiolle: kaavat vaan vaikenee ja laskut pitenee (tkk:llahan näin kai matikka meneekin?).
Heh... Näin helposti ne harhaluulot saavat alkunsa.
No, TKK:lla jos opiskelee tietotekniikkaa, niin harva ymmärtää, miten voi työskennellä missään muualla kuin ohjelmistoyrityksessä tai Nokialla. Esim. anestesiakoneet ja potilasvalvontamonitorit ovat toki.. ööö.. lääkäreiden suunnittelemia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä palkkaus automaattisesti.
Helsingissä vastavalmistunut tienaa 2400e + toimenpidelisät (500e - 800e riippuen potilasaineksesta)
No, toki moni akateeminen tienaa huonomminkin, mutta en silti pidä huippupalkkana.
Kovasti kaikki ihmettelevät, että miksi yliopistossa pitää opiskella 5 vuotta, jotta voi opettaa lapset sanomaan ärrän ja ässän. Kun se puheterapeutin työ on aika paljon muutakin...
Kääntäminen on kivaa, nopeaa ja helppoa kaikille ranskan kielen yliopisto-opinnot suorittaneille ja sitä voi pyytää tekemään ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi, esim. suomalaisen laulun sanat tai väitöskirjan tarkistus (oikea taksa pelkän kieliasun tarkistamisesta on 10 eur/sivu).
10e/sivu ei todellakaan ole oikea taksa väikkärin kieliasun tarkistamisesta. Lähempänä oikeaa on 35 e. Ei ihme että kääntäjiä ei arvosteta kun alaa opiskellut väittää tuollaista.
opiskelijat ja tutkijat haluavat pääasiassa valistaa suomalaisia siitä, miten kieltä pitäisi sääntöjen mukaan käyttää. Näkökulma se on sekin, mutta itseäni kiinnosti aina enemmän se, miten ihmiset käytännössä kieltä käyttävät (pragmatiikka). Esimerkiksi kohteliasta sävyä luotaessa käytetään paljon erilaisia "pikkusanoja" sun muuta, joka hämärtää tarkoitusta, ei selvennä (kuten yleensä pitäisi).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Filosofiaahan oppii elämällä". Itse en ainakaan ole oppinut esim. formaalilogiikasta tai epistemologiasta juurikaan mitään elämällä vaan lähinnä koulunpenkillä.
Ts. kasvatustieteen opiskelu ei tee kenestäkään pätevää tai tietävää kasvatusasioissa. Piste. Ugh. Eli minusta kyse ei ole harhaluulosta. Tottakai opiskelu aina jotain antaa, mutta käsitys kasvatustieteen opintojen sisällöstä siinä, että ymmärtäisi jotain kasvatuksesta on pah.
Olen KM ja en todellakaan tunnista opintojani kirjoituksistasi... Minä ainakin olin pettynyt siitä, kuinka pienellä sisällöllä voi maisteriksi valmistua. Pedagogisissa oli muutama oleellinen juttu. Lopuilla ei mitään tekemistä minkään pedagogiikan tai muksujen kasvatuksen kanssa. Terveellä järjellä pääsee yhtä pitkälle.
turha, koska kaikki osaavat kasvattaa. Ja jos erehtyy kysymään pedagogisia perusteluja jollekin teolle tai taustaoletuksia, katsoo tekijä suu auki, että mitä, ei tuollaisia tarvitse tietää, kun kasvattaa. Riittää, että huutaa lujaa ja kieltää kaiken.
kysyttiin alaan liittyviä yleisimpiä harhakäsityksiä ja yksi on se, että jokainen osaa kasvattaa, ei siihen opiskelua tarvita.
Helsingissä oppi paljon kasvatuksen historiasta, filosofiasta, ihmiskäsityksestä jne. Nimenomaan kasvatuasasioissa tuli päteväksi ja tietäväksi ihan niin kuin pitikin.
Sinusta eläinlääketieteen opinnoissa ei opi mitään eläinlääketieteestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
monet luulevat, että osaan kaikki vuosiluvut, kun olen valmistunut historiasta. Yli 60-vuotiaille miehille on vaikea pala, kun en osaakaan piirtää kaikkia toisen maailmansodan rintamalinjoja, enkä tiedä edes tarkalleen vuosilukuja. Mikään muu ei historiassa ole niin tärkeää kuin nuo em. asiat.
..ja näiden samaisten mielestä kaikki taistelut pitäisi myös osata ulkoa :)
Kääntäminen on kivaa, nopeaa ja helppoa kaikille ranskan kielen yliopisto-opinnot suorittaneille ja sitä voi pyytää tekemään ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi, esim. suomalaisen laulun sanat tai väitöskirjan tarkistus (oikea taksa pelkän kieliasun tarkistamisesta on 10 eur/sivu).
10e/sivu ei todellakaan ole oikea taksa väikkärin kieliasun tarkistamisesta. Lähempänä oikeaa on 35 e. Ei ihme että kääntäjiä ei arvosteta kun alaa opiskellut väittää tuollaista.
johon ensimmäisen viestin kirjoittaja usein törmää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisäksi ajatellaan, että meidän opiskelema matematiikka on jatkoa lukiolle: kaavat vaan vaikenee ja laskut pitenee (tkk:llahan näin kai matikka meneekin?).Heh... Näin helposti ne harhaluulot saavat alkunsa.
No, TKK:lla jos opiskelee tietotekniikkaa, niin harva ymmärtää, miten voi työskennellä missään muualla kuin ohjelmistoyrityksessä tai Nokialla. Esim. anestesiakoneet ja potilasvalvontamonitorit ovat toki.. ööö.. lääkäreiden suunnittelemia.
Siis tuon käsityksen TKK:n matikasta olen saanut ihan TKK:ssa matikkaa opiskelevien kanssa keskustellessa. Kyllä niiden keskustelujen perusteella ymmärsin, että matikassa lähdetään tosiaan eri suuntiin meillä yliopistolla (aksioomista rakennetaan isompia struktuureja) ja heillä tkk:lla (oikeasti sitä laskemista ja vääntämistä paljon).
10e/sivu ei todellakaan ole oikea taksa väikkärin kieliasun tarkistamisesta. Lähempänä oikeaa on 35 e. Ei ihme että kääntäjiä ei arvosteta kun alaa opiskellut väittää tuollaista.
800 sivua ja se tekee sitten 28 000 euroa? Saa aika mehevä apuraha olla sen maksamiseen. TEL:it päälle ja lomakorvaukset kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä missä oikis on paikka jonne ihmiset hakevat ykkösvaihtoehtona ja panostavat täysillä (joten päästäkseen sisään täytyy olla tosi tosi hyvä suoritus), englantilainen filologia on todella, todella monelle se varapaikka jonne haetaan aika vähällä vaivannäöllä. Siksi hakijoita on paljon, ja sinne on näennäisen vaikea päästä.
Itsekin hain (ja pääsin) englantilaiseen filologiaan kun luin parissa päivässä ne pari hassua kirjaa (toinen oli vielä kaunokirjallisuutta!) jotka pääsykokeeseen tuli, kun taas kauppakorkeaan luin viikkokausia. Ja koska en käyttänyt sitä paikkaani yliopistolla, joku toinen sai paikkani. Uskoisin että on hyvin tavallista että sinne pääsee just tuolla lailla varasijoilta iso määrä porukkaa. Vastaavaa tuskin oikiksessa nähdään.
Harhaluulo: enkun laitokselle pyrkiminen on läpihuutojuttu, koska 'kaikkihan osaa Suomessa niin hyvin englantia". Fakta: Sinä vuonna, kun itse aloitin opintoni, sisäänpääsyprosentti oli pienempi kuin oikiksessa.
Itse hain (ja pääsin) lukemaan Englantilaista filologiaa vuonna 2008. Kokeeseen oli luettavana kolme kirjaa: yksi kielitieteestä, yksi proosa-analyysista ja yksi englannin kielen historiasta. Kokeessa oli erillinen, n. 5 sivun osio jokaista kirjaa varten, joissa piti mm. täydentää lauseita, joista puuttui sanoja, suoraan kirjasta. Lisäksi pitkät pätkät termien selityksiä yms. Neljäntenä osiona oli kielioppiosio, jossa kysymyksinä mm. "mikä sana sopii kohtaan x parhaiten?" (kaikki sanat sopivat hyvin, mutta piti valita niiden joukosta jotenkin luontevin tms.) Koe oli siis melko haastava, aika paljon 15 vuodessa muuttunut.
Samaa mieltä olen siitä, että eng. filologian pääsykoeprosentteja vääristävät ne ihmiset, jotka hakevat säkällä juuri nimenomaan koska "kaikki nyt osaavat englantia". Heistä nykyään tuskin kukaan pääsee sisään, joten todellisuus on jossain siellä välissä.
On muuten paras ketju viikkoihin. Asiallisempi kuin juuri mikään muu ketju ottaen huomioon viestien määrän ja pituuden. Jätän esittämättä hyporteesia mistä se johtuu.
t.
Arkkitehti, jonka oletetaan haluavan suunnitella lapsuudenkavereille pientaloja ilmaiseksi sinne jonnekin kauas synnyinseudulle, koska osaavalta ja kokeneelta arkkitehdiltahan se onnistuu nopeasti eli kahvitauolla. Ja oikeastaan vieläkin nopeammin jos tarvitaan vain pääsuunnittelija, kun kerran ovat itse piirtäneet jo ne kuvansa tietokoneella ja jonkun pitäisi vain ottaa ilmaiseksi vastuu siitä projektista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleisimpänä varmaan se, että kyse ei oikeastaan edes ole mistään tieteenalasta ja kaikki alan ammattilaiset ovat kukkamekkotanttoja, jotka hoitavat huostaanottoja tai vammaisia.
Toinen on se, että meidän oletetaan olevan laupiaita samarialaisia, jotka ovat hakeutuneet alalle hyysäämistarpeensa vuoksi. Osin se varmasti pitääkin paikkansa kouluun hakevien nuorten idealistien kohdalla eikä se auttamisen halu (yleensä) mihinkään katoa, mutta kenttätyötä ei tarvitse tehdä kovinkaan montaa kuukautta, että kyynistyy sille "hädälle" jota ihmiset kärsivät - sitä kun jakaa satoja euroja kuussa kotonaan leveästi asuville alle parikymppisille, joilla ei kuitenkaan ole "varaa" osallistua viiden kilometrin päässä pidettävälle työkkärin kurssille alkaa suoraan sanoen vähän vituttamaan.
Surullinen ennakkoluulo on myös se, että muutamien negatiivisten juttujen vuoksi sossut olisivat yksiselitteisen pahoja etenkin lastensuojelupuolella. Yleisestä harhaluulosta huolimatta isän asema huoltajuuskiistoissa ei sekään ole juuri koskaan millään tavalla sosiaaliviranomaisen toiminnan seurausta.
Lisäksihän sossu toimii tasan niin kuin laki sanoo, meidän ammatissa ei valitettavasti ole tilaa minkäänlaiselle tapauskohtaiselle harkinnalle :(
moni luulee että ekonomit/KTM:ät saavat aina hyvää palkkaa.
Kaikki luulee, että olen hyvä päässälaskuissa. NOT.
Alue: Aihe vapaa
Ts. kasvatustieteen opiskelu ei tee kenestäkään pätevää tai tietävää kasvatusasioissa. Piste. Ugh.
Eli minusta kyse ei ole harhaluulosta. Tottakai opiskelu aina jotain antaa, mutta käsitys kasvatustieteen opintojen sisällöstä siinä, että ymmärtäisi jotain kasvatuksesta on pah.