Akateemiset tai yo-opiskelijat, mitkä ovat tieteenalaasi liitetyt yleisimmät harhaluulot?

Yleisiä harhaluuloja suomen kielen kohdalla ovat jo mainitut oikeinkirjoitusssääntöjen opiskelu, kirjallisuuden opiskelu sekä se, että kaikkien opinnot tähtäävät opettajuuteen.



Ja kun opettajaksi valmistuminen on niin tavanomaista, niin jopa useat suomen kielen opiskelijat itse tuntuvat pitävän sitä itsestäänselvyytenä. "Kun minusta kerran tulee opettaja ja luen sivuaineenani kirjallisuustiedettä, niin samaa pätee muidenkin suomen kielen opiskelijoiden kohdalla." Itsehän olen joutunut monesti korjaamaan käsitystä tuttujen opiskelijakollegoideni kysellessä "tuutko (kirjallisuuden) tenttiin maanantaina?", "teitkö jo proosan analyysikurssin vai vasta ensi periodissa?" tai "montako tuntia sulla on vielä opetusharjoittelua jäljellä?". Kysyjä näyttää joka kerta yhtä kummastuneelta, kun totean, etten ole lukenut opintopistettäkään kirjallisuutta eivätkä opettajan pedagogiset opinnot kosketa minua. :D



Nimin. vastavalmistunut FM

näissä ei ole mitään yllätystä tai hauskaa. SE toinen, yleinen ketju kaikista töistä oli paljon hauskempi ja kiinnostavampi

Varmaan yleisin on se, että olen asiantuntija kaikessa elävään maailmaan liittyvässä jutussa. Pitäisi tietää kaikki geenitekniikan uusimmista tekniikoista hämähäkkien lajintunnistukseen.

Oikaisitte harhaluuloja, mutta ette kertoneet, mitä se sitten käytännössä tarkoittaa. Ei mulla ainakaan ole aavistustakaan. Kertokaa :)

Oikaisitte harhaluuloja, mutta ette kertoneet, mitä se sitten käytännössä tarkoittaa. Ei mulla ainakaan ole aavistustakaan. Kertokaa :)

Aivan, kertokaa nyt sitten samalla että mitä se teidän opiskelu ja tuleva ammattinne pitää sisällään? mä en ainakaan oikeasti tiedä, mitä suomen kielen opiskelu tarkoittaa tai siis että mitä siellä luetaan ja tehdään..

mä opiskelen luonnontieteitä, moni luulee että musta tulee ope. No ei tule, enkä harmistu kun niin luullaan. Musta tulee sairaalafyysikko. Noniin,kertokaa muut nyt mikä teistä tulee :)

luullaan yleisesti "vuorinauvoslinjaksi". Ilkkujat taas kutsuvat sieltä valmistuneita "diplomimerkonomeiksi".

opiskelu on kielen opiskelemista tieteellisesti. Kieltä siis tarkastellaan erilaisista näkökulmista: kielen rakenne (muoto- ja lauseoppi), variaatio (esim. murteet), historia (kielen ja kirjoitetun kielen kehitys), ilmiöt (sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä).



Samaan tapaan opiskellaan vieraitakin kieliä, mutta kielen opettelu jää pois.

Suomen kieli? Oikaisitte harhaluuloja, mutta ette kertoneet, mitä se sitten käytännössä tarkoittaa. Ei mulla ainakaan ole aavistustakaan. Kertokaa :)

Kielenkuvausta eri teorioin ja metodein. Tekstintutkimusta, puhutun kielen tutkimusta. Normittamisen historiaa ja käsityksiä. Oikeinkirjoitusta ei juuri ollenkaan.:)

Yhdeksi esimerkiksihän voi antaa vaikka sen, kun Vettenterä-tapauksessa suomen kielen tutkija arvioi ne tietyt tekstit saman henkilön kirjoittamaksi.

Toiseksi esimerkiksi voi antaa vaikka virkakielen (esim. Kelan päätösten kieli) tutkimuksen, jossa käsitellään sitä, miksi virkakielellä kirjoitettu teksti on lukijalle niin vaikeaa ja tutkimusta on käytetty myös kielen normittamiseen, on pohdittu, voiko virkakieltä kirjoittaa kansantajuisemmin.

hirveän vaikea käsittää, etteivät yliopistossa alat tarkoita samaa kuin aineet peruskoulussa ja lukiossa. Ihmiset eivät myöskään tunnu hahmottavan, mitä yliopistotutkinnoilla voi tehdä. Moni tuntuu luulevan, että yo:sta valmistuu vain tutkijoita, opettajia, lääkäreitä ja ehkä pappeja ja sosiaalityöntekijöitä.

Mun oletetaan osaavan kaikki Suomessa voimassa oleva lainsäädäntö ulkoa, ja jos sanon, että en muista yksittäisiä säädöksiä, epäillään, etten ole kovinkaan hyvä juristi :D



On myös aivan tavallista, että jos jollain on vesikiista, rajakiista, avioero tai vaikka testamentinteko, mun pitäisi suoltaa saman tien juridinen neuvo ulos. Ei auta kitistä, että kun olen hallintopuolen vero-oikeuteen perehtynyt juristi, enkä tiedä tuon taivaallista vesioikeudesta.



Toki noiden neuvojen on aina oltava myös ilmaisia. Ihan niinkuin lääkärikaverillanikin, joka kuuntelee aina suvun ja kaveripiirin sairaushistoriat, halusipa tai ei :D

Mun oletetaan osaavan kaikki Suomessa voimassa oleva lainsäädäntö ulkoa, ja jos sanon, että en muista yksittäisiä säädöksiä, epäillään, etten ole kovinkaan hyvä juristi :D

On myös aivan tavallista, että jos jollain on vesikiista, rajakiista, avioero tai vaikka testamentinteko, mun pitäisi suoltaa saman tien juridinen neuvo ulos. Ei auta kitistä, että kun olen hallintopuolen vero-oikeuteen perehtynyt juristi, enkä tiedä tuon taivaallista vesioikeudesta.

Toki noiden neuvojen on aina oltava myös ilmaisia. Ihan niinkuin lääkärikaverillanikin, joka kuuntelee aina suvun ja kaveripiirin sairaushistoriat, halusipa tai ei :D

t.myös vero-oikeuteen perehtynyt juristi

"Eihän kirjastonhoitajat tee mitään, seisoo vaan siellä tiskin takana. Mihin niitä tarvitaan? Kyllä jokainen osais itsekin ne kirjat lainata."

olen KTM ja moni luulee että ekonomit/KTM:ät saavat aina hyvää palkkaa. Joku keskon toimitusjohtaja ehkä saakin mutta tavallinen asiantuntija on monessa firmassa rupusakkia joka tienaa ehkä jotain 2000e.... Itselläni nyt nelikymppisenä jo kova työkokemus mutta pikkupaikkakunnalla ei palkkoja makseta vaikka pätevyys olisi mikä :)

Geenien manipulointi on täsmällistä tiedettä, vaikka se on yritys ja kokeilu arpajaisia.

ekana tulee mieleen, että kaikki luulevat, että tutkijana voin sanoa jotain juuri heistä ihmisenä, vaikka psykologinen tutkimus koskee käytännössä aina suuria joukkoja, keskiarvoeroja ja korrelaatioita.

= maanviljelijä

enkä keksi yhtäkään yleistä harhaluuloa tieteenalastani. No ehkä se että stereotypia opiskelijasta on viher-vasemmistolainen henkisesti 70-luvulle jämähtänyt (tai tätä nykyä kai siirtynyt) elämän realiteeteista irti oleva villapaitaan ja kierrätysvaatteisiin pukeutuva maailmanparantaja-haihattelija. Tiedä sitten miten kaukana tuo on totuudesta. :)

Harhaluulo: enkun laitokselle pyrkiminen on läpihuutojuttu, koska 'kaikkihan osaa Suomessa niin hyvin englantia". Fakta: Sinä vuonna, kun itse aloitin opintoni, sisäänpääsyprosentti oli pienempi kuin oikiksessa.

Harhaluulo: enkun laitokselle pyrkiminen on läpihuutojuttu, koska 'kaikkihan osaa Suomessa niin hyvin englantia". Fakta: Sinä vuonna, kun itse aloitin opintoni, sisäänpääsyprosentti oli pienempi kuin oikiksessa.

oletus on, että yliopistoon sisään päässyt osaa kieltä todella hyvin. Todellisuudessa monella on etenkin suullinen kielitaito hyvin heikko varsinkin maakuntayliopistojen yksiköissä joihin on usein helppo päästä sisään (tyyliin yli 50% kokeeseen vaivautuneista saa paikan). Kyllähän tuo puute ajan myötä väkisinkin korjaantuu - siis niillä joilla kykyä ja motivaatiota edetä opinnoissaan. Suurella osalla ei riitä paukut, olkoonkin etteivät nämä ole ainoat syyt opintojen keskeytykseen.

Kaikki kuvittelee tosiaan, että olen joku kävelevä taskulaskin (kaikkea muuta).



Lisäksi ajatellaan, että meidän opiskelema matematiikka on jatkoa lukiolle: kaavat vaan vaikenee ja laskut pitenee (tkk:llahan näin kai matikka meneekin?). Todellisuushan on valtaosin kaikkea muuta, sillä yliopistolla keskitytään enemmän rakentamaan pohjia sille lukiomatikalle ja sen ylikin. Todistuksia todistuksia todistuksia.



Lisäksi matemaatikothan on kaikki koteihinsa linnoittautuvia epäsosiaalisia finninaamaisia nörttimiehiä. Naiset on muka harvinaisia alalla (nykyään opiskelijoista noin puolet naisia oikeasti).