Te joiden mielestä tukkapölly on ok

Jotkut lapset vaan ovat hankalampia kuin toiset, ihan niinkuin koirat (joku spanieli on helpompi kasvattaa kuin esim dobermanni), ja joskus voi vanhemman pinna sitten palaa. Aikuiset eivät uhamaile samalla tavoin, ja aikuiset yleensä uskovat puhetta. Aikuisista pääsee myöskin eroon, jos he käyvät koko ajan hermoille - lapsistaan ei samalla tavalla pääse.



Usein nämä ihannekasvattajat ovat kilttien tyttöjen vanhempia. Olisipa kiva nähdä miten teesit istuvat käytäntöön kun vastassa onkin adhd-poika.

käytetty turhaa väkivaltaa liikaakin.



Tukistaisiko mies minua samoista syistä, joista usein mukeloja tukistellaan? Eli kun muksu jatkaa esim. kiusaamalla siskoaan, eikä tottele kieltoja, vanhemman hermo menee, huutaa yms, ja muksu vaan jatkaa kiusantekoa, sitten saa tukistamisen ja joutuu alistumaan kivun takia. Ja sisko saa olla taas ilman kiusaamista. Niinkö? Monelle muksulle, joka uhmassaan tai muussa raivarissaan tekee ilkeyksiä, ei vain sana tule ymmärretyksi, joten kielto ei ehkä tehoa, vaikka käyttäis isoa ääntäkin.



En osaa kuvitella tilannetta, missä itse käyttäyisin niin, että aiheuttaisin jollekin niin ahaa, etten kehotusta toimia toisin uskoisi, ja sen vuoksi mieheni tukistaisi minua...



Joten, asia ei mielestäni ole ihan verrattavissa.



Olen vakuuttunut, että on olemassa muksuja, joihin joskus tarvii käyttää tukistusta tms, ehkä tajuaa kerrasta sen jälkeen, toivon. Jos jatkuvasti on tilanteita, että tulee tarve tukistaa, hakisin jeesiä ihan kaikille, kun elo ei vaan suju.

kasvatusmielessä. Ihan turhaa sanoa että haastava lapsi tarvitsee väkivaltaa totellakseen. Väkivallalla ei opeteta lapselle mitään muuta kuin pelkoa ja tyranniaa."minäkin voin tukistella muita kun eivät mua tottele"...



Heikko aikuinen ei keksi mitään muuta keinoa kuin tukistelu.

niin että tekis mieli tukistella mutta katson että jokaisella ihmisellä on oikeus koskemattomuuteen. Jopa niillä pienimmillä eli lapsilla!



Mikään ei ole niin raukkamaista kuin käyttää fyysistä väkivaltaa muka kasvatuskeinona puolustuskyvyttömään lapseen.



Toivottavasti nämä tukistelun puolustajat sitten joskus karvaasti kokevat sen itsessään. Mun veljeni teininä kosti tukistelut, läpsimiset ja luunapit sillä että kerran vetäisi isältäni etuhampaat sisään.Isäni yritti kurittaa väkivallalla kerran liikaa. En ole koskaan veljeäni tästä syyllistänyt. Sai esimerkin lapsuudestaan!

ovat aika tottelevaisia. eikä se tarkoita että lapsi oppisi kans ketään tukasta vetämään vaan sitä on käytetty tehostamaan että joku on kiellettyä,eli jos käy sisaruksien kimppuun niin siitäkin saa rangaistuksen.

Vanhempien tulee olla lasten yläpuolella, ei samalla tasolla tai kavereita. Puolisoiden on tarkoitus olla samalla viivalla, sen vuoksi puolisoita ei tukistella kuin leikillään. Lapsia on ok tukistaa kevyesti ilmaistaakseen, että lapsi on tehnyt tietoisesti väärin ja se ei käy.



Lapset tekevät usein tietoisesti pahojaan ja pahimmissa rikkomuksissa on ihan ok antaa pieni tukistus sanallisen torumisen lisäksi. Minua on tukistettu lapsena ja se unohtui aina hyvin pian, tiesin sen itse aiheuttaneeni huonolla käytökselläni. Eikä minua tarvinnut usein tukistaa, koska viesti meni perille.



Nykyisin on ihan naurettavaa katsella, kun lapsi vaan nauraa ilkikurisesti toruvalle vanhemmalle.



Lasten tukistaminen hyvästä syystä ei ole väkivaltaa, vaan kasvatusta. Näyttäkää minulle aikuinen jolla on traumoja aiheesta saaduista pienistä tukistamisista? Ei sellaista olekaan. Sen vuoksi se on ok.

mutta kyllä hänkin on tehnyt useita tekoja, jotka ovat satuttaneet paljon enemmän kuin uhmiksen huono käytös. Olemme riidelleet asiat selviksi ja olen antanut anteeksi, koska itsekään en ole täydellinen. Lapsillekin olen antanut anteeksi typeryytensä, ihan vaan koska ovat lapsia. Hekin ovat antaneet anteeksi ne pari tukkapöllyä, jotka ovat eläissään saaneet. Tuskin niitä enää tarvitsee jaella kun ovat jo niin vanhoja.



Ihmisiä me kaikki olemme. Meidän perheessä monella on lyhyt pinna ja tulinen temperamentti. Toisaalta kenelläkään ei ole mt- tai päihdeongelmia, työttömyyttä, eikä muitakaan ongelmia. Joten jotain varmaan tehdään oikeinkin äkkipikaisista luonteistamme huolimatta.

ei missään tilanteessa. En tajua miten jotkut siihen pystyvät. Täytyy olla aika kylmä luonne.

joka jo ymmärtää selkeästi puhetta. Juuri se uhmaikäinen 2-3 vuotias on eniten sellainen jota joutuu tukistamaan, jos alkaa olla lähellä kouluikää ja eikä vieläkään puhetta usko ilman tukistusta, niin sitten on jotain vialla.

Eikä sitä joudu jatkuvasti ketään tukistelemaan, on vain kausia uhmaikäisellä että mikään muu mitä tekee ei auta, eikä aina sekään.

Meillä on kolmevuotiaat kaksoset, ja nyt ei tarvi yleensä enää tukistaa, osaavat jo pyytää anteeksi, eli tajuavat että ovat tehneet pahaa ja lopettavat sen. Tähän on päästy sillä että ollaan puhuttu paljon, mutta pienenpänä kun ei nämä sitä puhetta ymmärtäneet, vaan saattoivat tehdä tosi pahoja juttuja toisilleen, oli pakko joskus tukistaa että sana meni perille.

Ihmiset on niin eri luonteisia, toiset ovat jääräpäisempiä kuin toiset, ja toiset taas reagoivat puheeseen hyvinkin herkästi. Nuorin pikkusiskoni pikkulapsena alkoi heti itkeä kuin syötävä jos hänelle sanoi ei, tai älä. Olin jo muuttanut kotoa, enkä ollut hänen kanssaan päivittäin tekemississä, joten en osannut varoa sanojani kun pikkusisko otti kissanpennun kaulasta kiinni ja roikotti siinä kuristusotteessa, minä heti sanoin että älä, ei saa. No sisko alkoi huutaa kovaan ääneen ja nakkasi kissanpennun kädestään kuin pesäpallon.

Aikaa myöden pikkusiskosta tuli vanhempien lellimä aikuiseksi asti, joka puhui vanhemmille rumasti, suorastaan törkeästi. Meitä vanhempia sisaruksia ärsytti todella pahasti, miksi vanhemmat antoivat hänen käyttäytyä niin, meillä ei olisi tullut koskaan pieneen mieleenkään puhua sellaisia äidille.

Ehkä häntä ei sitten ollut tukistettu samalla tavalla kuin meitä muita, eikä hän ole koskaan oppinut kunnioittamaan vanhempiaan.

Näillä ihmisillä joiden lapset tottelevat puhetta kuin unelma, eivät tunnu käsittävän sitä, että ei sitä tukisteluakaan tehdä millään automaatiolla jatkuvasti joka käänteessä, vaan se on se vihoviimeinen keino kun mikään muu konsti ei auta.

Koskaan en ole saanut tälläkään palstalla yhtään neuvoa, joka auttaisi meidän jästipäihin niin että ei koskaan tarvitsisi tukistaa. Täälläkin saadut neuvot ovat olleet jopa naurettavia.

Esimerkiksi; hämää lapsi tekemään jotain muuta. Jos veli kaataa pienemmän maahan useasti niin että veljellä halkeaa huuli ja verta tulee, niin auttaako se että tekijää hämätään tekemään jotain muuta? Eli lapsi oppii sen että kun tekee pahaa toiselle, vanhempi tulee ja keksii sinulle jotain kivaa tekemistä. Se jonka suusta veri valuu ja joka itkee, mitäs hänelle tehdään? Saa maata maassa sillä aikaa kun vanhemmat keksii velipojalle muuta tekemistä?

Kyllä rangaistus pitää olla, ja se pitää olla välitön, koska kaksivuotias unohtaa todella nopeasti mitä teki, ja se pitää saada menemään jakeluun että toiselle tulee kipeää, ja sitä tunnetta ei pysty niin pienelle lapselle muuten kuvailemaan, kuin näyttämällä pienellä tukistuksella konkreettisesti.

Jäähypenkki vilkkaalle kaksivuotiaalle on myös melko turha, jos suostuu istumaankin siinä hetken, paha teko unohtuu kuin savuna ilmaan jo ennen sen kaksiminuuttisen jäähyn loppumista, joku leikki siinä on jo sitten meneillään, eikä lapsi tajua että häntä rangaistaan.

Se ei ole minkäänlaista kasvatusta vaan pelkästään hallitsemista isomman oikeudella.



t.Maiju

uskoo puhetta ja jos ei niin otetaan tiukasti syliin. Tukistelu on moukkien touhua.

olette joutuneet (muka joutuneet) turvautumaan tukisteluun?



Minä olen sitä mieltä että se on heikon vanhemman keino saada lapsi hiljaiseksi ja eniten se on vain aggressiivinen vihanpurkaus aikuiselta. Kun ei pystytä hillitsemään itseään se kostetaan lasta satuttamalla. Sitten se verhoillaan muka kasvatukseksi!

niissä perheissä tuskin koskaan on läheiset ja lämpimät, välittömät välit perheenjäsenten kesken.



Laspi riehuu ja kun ei usko kerrasta puhetta niin sitten mammukka menee ja tarttuu ohi juoksevaa lasta tukasta. Sitten vähätellään kun lapsi itkee kipuaan ja pelästystään. Kylmäveristä touhua!

uskoo puhetta ja jos ei niin otetaan tiukasti syliin. Tukistelu on moukkien touhua.

Meillä ainakin moukkalapsilla on myös moukkavanhemmat, ja moukkaisovanhemmat. Perkeleen kovapäistä sakkia varsinkin isän puolella. Mutta aikuisiässä tämä piirre onkin ollut mahtava voimavara, eikä sitä ole saatu häviämään lapsuusaikaisella läpsimisellä.

ei välttämättä tukistelu. Esim. omaa isääni ja veljiään rankaistiin armeijatyylisellä simputuksella jo ihan pieninä. Ennen kuin punnerrukset sujuivat, pojat hyppivät portaita ylös tasajalkaa kyykyssä. Aika kurinalaista porukkaa kasvoi siinä perheessä. Tosin poikia oli neljä, ja pienillä ikäeroilla, joten pakkokin oli. Ja kumma kyllä, nämä lapsina simputetut ukot ovat olleet aina hyvin lapsirakkaita ja lämpimiä ihmisiä, jotka tosin eivät itse hankkineet kuin yhden lapsen kukin.

niissä perheissä tuskin koskaan on läheiset ja lämpimät, välittömät välit perheenjäsenten kesken.

Laspi riehuu ja kun ei usko kerrasta puhetta niin sitten mammukka menee ja tarttuu ohi juoksevaa lasta tukasta. Sitten vähätellään kun lapsi itkee kipuaan ja pelästystään. Kylmäveristä touhua!

Ja estetään pahantekoa moneen kertaan. Ei se noin mene, kyllä lapsi tietää koska tukistus on tulollaan, ja hänellä on tilaisuus lopettaa pahanteko ja välttää rangaistus.

Ja meillä on hyvin lämpimät ja läheiset välit lasten kanssa. Lapset tietävät että vanhemmat rakastavat heitä 100%, ja että vanhemmat rakastavat toisiaan.

Lapsen elämä on selkeää, kun tietää tasan tarkkaan mitä tapahtuu, jos teet jotain tosi pahaa, niin rangaistus tulee. Jos pyydät anteeksi ja kadut, et saa muuta rangaistusta, mutta jos uhmaat ja vaan jatkat pahantekoa, rangaistus tulee, ennemmin tai myöhemmin.

Se ei ole minkäänlaista kasvatusta vaan pelkästään hallitsemista isomman oikeudella.

t.Maiju

Lapsen pitää tajuta että aikuinen on se joka määrää, koska hän on aikuinen ja lapsen vanhempi. Aikuisella on sekä valta että vastuu.

Hyvä syy on esimerkiksi se että tahallaan tekee kipeää sisarukselleen niin että veri lentää, eikä sitten pyydä edes anteeksi vaan uhmakkaasti yrittää jatkaa kiusaamista, vaikka kielletään tiukasti.

uskoo puhetta ja jos ei niin otetaan tiukasti syliin. Tukistelu on moukkien touhua.

Voin kuvitella minkälaisia lapsia tälläiset "kasvattajat" tuottaa. Pyörittävät vanhempiaan kuin hyrrää, ja kiusaavat sitten koulussa heikompiaan ja haistattelevat veet opettajille jo ensimmäisellä luokalla.

Kyllä fyysinen kuritus toimiii. Pysyväthän ruodussa. Mutta toisaalta ei mitään liiotellusti, kyllä tukistaminenkin tehonsa menettää.

Jos oikeasti olisin niin kuriton, että repisin tapetteja tai rikkoisin ikkunoita. Meillä ei sitten edes tukisteta.