Voisitko seurustella miehen kanssa, joka ei ole käynyt armeijaa?

Tämän keskustelun takia soitin pääesikuntaan että meitsi vois sittenkin käyä armeijan loppuun. Lupasin vielä että en enää ammu sarjoja komppanian toisesta kerroksesta

Meillä mies ei oo käyny armeijaa, minä olen, eikä mitään ongelmaa. Miehen aatteet on vuosien varrella muuttunu, ja nykyään sanoo että harmittaa kun ei käynyt.

Lisäyksenä, miehelläni korkeakoulututkinto ja vakituinen hyvä työpaikka kolmekymppisenä.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 07:09"]

[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 19:57"]armeija opettaa, että tappaminen on oikein, en hyväksy tätä ja kyllä voin seurustella sivarin kanssa [/quote] Armeija ei kannusta ketään tappamaan, mutta jos kaikki kävis siviilipalveluksen, niin mikä tahansa maa vois marssia tänne ja sanoa, että ootte nyt meidän vallan alla.

[/quote]

No Venäjä voi sen tehdä nytkin eikä Suomen armeijalla ole mitään merkitystä. 

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 09:14"]

[quote author="Vierailija" time="14.11.2012 klo 10:57"]En edes haluaisi jotain idioottia, jonka mielestä armeija tekee mieheksi. Toivon ja aivopesen poikanikin välttämään. [/quote] Miksi sinun on aivopestävä poikasi menemättä armeijaan? Mikä siinä armeijassa herättää sinussa traumoja? Vai onko se nyt vaan niin trendikästä olla menemättä?

[/quote]

vasta sitten kun se sama vaaditaan naisiltakin. Minä en kannata epätasa-arvoa

monessa paikkaa on niin juntteja työhönottajia ettei armeijan käymättömiä ei oteta töihin vaikka olis ammattitaitookin,

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 15:16"]

Voisin ja voisin mennä naimisiinkin ja perustaa perheen. Minusta armeija on aikansa elänyt tappamislaitos, enkä pidä sitä tarpeellisena muutenkaan. Kunnioitan miehiä, jotka uskaltavat irtisanoutua siitä ja mennä sivariin.

[/quote]

armeijaa tarvitaan, koska sitten kun itänaapuri hyökkää, on hyvä osata sotia. 

Perinteisesti r*ssät eivät ole uskoneet kaunista puhetta.

Sen sijaan tietty määrä ruumisarkkuja on estänyt täydellisen miehityksen.

Näin afganistanissa, georgiassa, tsetseniassa, ukrainassa, 

ja Suomessa.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 15:16"]

Voisin ja voisin mennä naimisiinkin ja perustaa perheen. Minusta armeija on aikansa elänyt tappamislaitos, enkä pidä sitä tarpeellisena muutenkaan. Kunnioitan miehiä, jotka uskaltavat irtisanoutua siitä ja mennä sivariin.

[/quote]

armeijaa tarvitaan, koska sitten kun itänaapuri hyökkää, on hyvä osata sotia. 

Perinteisesti r*ssät eivät ole uskoneet kaunista puhetta.

Sen sijaan tietty määrä ruumisarkkuja on estänyt täydellisen miehityksen.

Näin afganistanissa, georgiassa, tsetseniassa, ukrainassa, 

ja Suomessa.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 07:27"]

Heh, vaimo vinkkasi tästä ketjusta. Täällä armeijaa käymättömät naiset arvostelee sivareita. Koomista. Itse 60 hlöä työllistävänä yrittäjänä en kyllä itseäni ihan vässykkänä pidä - vieläpä olemme raakaan kilpsillulla alalla ja pärjäämme. Taidan tuoda omani lisäksi ruokaa melko monelle sotasankarille. Jännä että saunailloissa perus olettama on että olen armeijan johtmiskoulun käynyt kun olen jämy pomo. No en ole. Enkä haluaisi itse olla työpaikassa jonka johtamisopit tulevat armeijasta. On ollut palkkalistoilla monta vätystä josta armeija teki vain vastuun välttelijöitä

[/quote]

ei armeija ihmeitä tee. veltto pysyy velttona vaikka konttaisi vuoden metsässä. toki armeijasta on muita hyötyjä ja haittoja. Tärkein armeijan hyöty on se, että osataan ampua itänaapuria seuraavalla kerralla kun tulevat valloittamaan maatamme. Muut seikat on vähemmän tärkeitä.

Naiset, jotka syövät särkylääkkeitä kuukautiskipuihin, eivät ole oikeita naisia, enkä koskaan seurustelisi sellaisen kanssa.

Ai miksi? No, siksi vaikka, että koska olen mies, asia ei koske minua millään tavalla, minulla ei ole siitä pienintäkään henkilökohtaista kokemusta enkä oikeastaan tiedä siitä mitään, mutta kun musta tuntuu siltä.

Herätkää. Nainen, joka ei ole käynyt armeijaa, ei voi vaatia sitä mieheltäkään. Jätin menemättä armeijaan alue- ja puolustuspoliittisista syistä. En ole laiska, en käytä huumeita, töitä teen eikä laskuja ole rästissä. Jos olisin nainen en seurustelisi vetelyksen kanssa, riippumatta siitä onko hän käynyt larppaamassa jossain varuskunnassa vai ei.

No nyt arvon vauvafoorumin naiset ja muut satunnasikulkijat kertokapa mitä hyötyä siitä intistä on urheilevalle ja terveelle nuorelle jolla on parempaa tekemsitä mm harrastus ja opsikelut. Toki voi jotain niitä vässyköitä jotka eivät itse saa mitään aikaan vähän auttaa mutta siinäpä se taitaa ollakin. Valistakaa nyt tok ikuitenkin miksi se on juuri se vaatimus ja niin tärkeää, voittehan vielä vaikuttaa toimintaani t:lykkästä saanut.

Voisin ja voisin mennä naimisiinkin ja perustaa perheen. Minusta armeija on aikansa elänyt tappamislaitos, enkä pidä sitä tarpeellisena muutenkaan. Kunnioitan miehiä, jotka uskaltavat irtisanoutua siitä ja mennä sivariin.

Kai tiedät että nykyaikana pääsee armeijasta aika monesta syystä pois. Esim joillakin voi olla satunnaisia rytmihäiriöitä tai tietynlainen ongelma verenkierrossa ja heitä ei päästetä sen takia armeijaan, mutta siltikään tämä sairaus ei vaikuta heidän arki elämäänsä lähes millään lailla, ottaa vaan lääkkeet. Joten ei piä yleistää että kaikki jotka eivät voi käydä armeijaa niin ovat raajarikkoisia, mielenvikaisia, aspergeriä sairastavia.

En ole koskaan seurustellut miehen kanssa joka olisi käynyt armeijan.

[quote author="Vierailija" time="14.11.2012 klo 10:59"]

Mutta sitten vähän mietin.
Sivari? Ei todellakaan kelpaisi. Ne ovat ihan pimeää, liian aatteellista sakkia.
Totaali? Paljon pahempi vielä. Vankilaan jonkun pikkuasian ja mielipiteen takia? En sellaiselle antaisi perhettä.
Sairaus, mielisairaus tjms.? Kaikista vähiten. Miksi väkisin olisin jonkun mt-ongelmaisen tai raajarikon kanssa?

Eli kyllä se niin on, että mies joka ei ole armeijaa käynyt, ei ole isä-ainesta missään nimessä.

[/quote]

Kai tiedät että nykyaikana pääsee armeijasta aika monesta syystä pois. Esim joillakin voi olla satunnaisia rytmihäiriöitä tai tietynlainen ongelma verenkierrossa ja heitä ei päästetä sen takia armeijaan, mutta siltikään tämä sairaus ei vaikuta heidän arki elämäänsä lähes millään lailla, ottaa vaan lääkkeet. Joten ei piä yleistää että kaikki jotka eivät voi käydä armeijaa niin ovat raajarikkoisia, mielenvikaisia, aspergeriä sairastavia.

Tätä palstaa ei olisi jos naisilla olisi sama velvollisuus. Helppohan se on huudella. On suomessa perinne tai ei, tyhmää ja valtiolle ERITTÄIN kallista puuhaa. Sitten ihmetellään miksi suomi on veloissa. Jos suomeen todentotta hyökättäisi, ei meillä olisi mitään mahkuja pärjätä.. Sivariakin arvostan paljon sen vuoksi että ne tekevät sillä aikaa oikeaa ja hyödyllistä työtä kun inttipojat hyppivät pusikossa ja ketäilevät tammenterhoja. Se on vain suomalaisille jäänyt "junttiaate" päähän että armeija on käytävä koska niin on vain aina tehty ja suurin osa suomalaisista on vaan saanut sen saman opetuksen aina sukupolvelta toiselle. Juntti kansa mikä juntti kansa :)

Täytyy sanoa, että mies joka menee sivariin tai totaaliksi aatteiden puolesta on kaksin verroin miehekkäämpi kuin vässykät jotka kyseenalaistamatta tekevät mitä heille määrätään. Onneksi suomalaiset ovat ruenneet heräämään pikkuhiljaa ja sodan ihannointi on vähenemään päin.

Ajatusmalli jonka mukaan armeijan käyminen tekisi pojista miehiä on hupaisa ja yhtään ajattelevalle ihmiselle jopa täysin naurettava. Kautta historian suurimmat miehet ovat olleet juuri niitä jotka ovat kyseenalaistaneet vallitsevat toiminta- ja ajatustottumukset.

En voisi kuvitellakkaan päästäväni lähelleni miestä joka ei ole koskaan kohdannut itseään ja ajatellut syvällisesti kuka on ja sitä kautta tullut älykkääksi kokonaiseksi yksilöksi, jonka ei tarvitse toimia niin kuin on totuttu tekemään vaan löytämään sisältään oman totuutensa, täten tullen mieheksi.

Opetellaan me naiset kohtaamaan miehet sellaisena kuin he ovat ilman, että katsomme ulkoisia meriittejä jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa eli millainen mies todella on :) α&Ω

[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 00:23"]

Jännä miten tällainen keskustelu herättää ihmisissä tunteita vaikka miehillä on ihan vapaus valita miten velvollisuutensa suorittavat, eli yhteiskunnallisesti on täysin hyväksyttävää ja normaalia olla sivari. Olen seurustellut niin armeijan käyneen miehen kanssa kuin kahden sivarin. Voin sanoa, että nämä kaksi sivaria ovat todella älykkäitä, hyvin koulutettuja ja miehisiä miehiä. Siis niitä miehiä, jotka ovat nuorena ottaneet itsestään vastuuta ja olleet yritteliäitä jo teini-iästä asti. Ihmettelen, että kenen mielestä armeija miehistää? Eikö nyt hyvän tähden miehisyys tule aivan muusta kuin jostain metsäleireistä ja tappamaan opettelusta, saati että paikallaan olisi pojista kasvaa miehiä ajallaan ilman, että siihen tarvitsee mitään armeijaa. Vähän ihmetyttää että miten "ressukka" on jos armeija jotenkin miehistää, varmaan äidin passaamisella ikänsä ollut?

Nuo kaksi sivaria (joista toisen kanssa olen ollut yhdessä yli 10v.) ovat myös eläinystävällisiä, mikä on mielestäni miehessä aina plussa, mukavampaa olla miehen kyydissä joka jarruttaa kun siili tai orava tulee tielle, kuin miehen joka nauttii tappamisesta näin kärjistettynä. Joillain on vain se aate, että ei haluta opetella tieten tahtoen tappamaan, koska ei meistä kellään ole oikeutta riistää kenenkään henkeä. Jos jokainen ihminen kannattaisi rauhaa ja kieltäyisi sotimasta, ei sotia olisi eikä näin ollen ihmisiä kuolisi turhaan. Mielestäni miehekästä on se, että uskaltaa kulkea omia polkujaan välittämättä valtavirran mielipiteistä, että uskaltaa olla mies ilman että se on jotain esittämistä siitä että kuka on kovin. Tapaamieni ihmisten perusteella tuntuu että sivareissa on ne älykkäimmät yksilöt, ne jotka uskaltavat olla miehiä ilman mitään esitystä. Niitä miehiä, joilla voi olla homoja kavereita ilman että pelkäävät oman miehisyytensä puolesta, niitä jotka eivät ole rasistisia, niitä jotka ovat oikeudenmukaisia ja eivät kannata väkivaltaa, niitä jotka ovat kuitenkin työelämässä/siviilissä miehisiä, niitä joilla on sydäntä ja miehisyyttä ei heikennä mitkään aiemmin mainitut seikat.

En pidä kovin miehisinä niitä, jotka siilitukassa tatuointeineen lihaksia pullistelen juoksevat metsässä tuhoamassa kohteitaan, hommaavat vartijan työn jotta pääsee painimaan, jotka ovat rasistisia ja homofobisia ja tiukasti kiinni sukupuolirooleissaan eivätkä uskalla tehdä mitään mikä heidän mielestään voi pienissä kantimissa olevaa miehisyyttään uhata. Eli miehistä joille olisi kauhistus jos oma poika ei kävisi armeijaa ja olisi homo ja tytär ihastuisi ulkomaalaiseen. Miehistä jotka eivät ymmärrä että mieskin saa olla oma itsensä ilman rooleja. Aivan kuten nainenkin on "oikea" nainen vaikka ei tykkääkään kokata tai leipoa, halua lapsia tai omista pitkiä hiuksia ja käytä hameita. Miehekästä on uskaltaa olla rehellisesti mies, ilman rooleja.

[/quote]

Todella hyvin jäsennelty teksti. Kiitos kun puit sanoiksi näin hyvin. Tämä vain voi olla osalle väestöstä valitettavasti hieman hankala ymmärtää.

Itseäni jaksaa aina huvittaa retoriikka siviilipalveluksen hyödyttömyydestä suhteessa työmarkkinoihin. Omalla kohdallani sivarivuodesta oli ainakin hitosti hyötyä myöhemmän urakehityksen kannalta. Kokemuksen perusteella vuosi työkokemusta valtion viraston työtehtävästä meinaan painaa aika paljon potentiaalisen työnantajan vaakakupissa.

Kyllä pystyisin, mutta ongelma tulee hänen kohdatessaan perheeni... Näin uskoisin. Isä, molemmat veljet, setä, ukki ja myöskin "ukkipuoli" ovat kaikki armeijassa töissä (ukit eivät enää, koska eläkkeellä) ja he eivät oikein hyväksy perheeseen miestä joka ei ole armeijaa käynyt. Onneksi ei tarvi tätäkään sen kummemmin miettiä kun tuo oma ukko tuossa vieressä istuu:) (hänkin armeijassa töissä haha :D)