Talvi 2013 - kevät 2014 vauva
Heipsan kaikille. Vanhoille oonkin varmaan jo tuttu aikaisemmista keskusteluista. Vauvahaave pistettiin emidän talossa vireille tammikuussa 2012 nyt on jo 10kuukautta tätä haavetta yritetty. Välillä on toivo menetetty mutta aina se jossainvaiheessa kuuta palaa. Vuoden vaihteessa päästään lapsettomuus tutkimuksiin samalla kun aloitetaan järjettömien menkka kipujen selvittely. Vielä siis on parikuukautta yritttämistä luultavimmin ilman tulosta, jossakin kun on väkisin oltava vikaa ajoitus kun ollut aikas kohdillaan useaan kertaan.. Laitoinpa siis keskustelun nimeksikin talvi 2013-kevät 2014 vauva, meillä kun alkaa loppua pikkuhiljaa mahdollisuudet aikaisempaan vauvaan.
Tervetuloa uusille ja vanhoille tähän keskusteluun. Toivottavasti löydetään taas ahkera porukka kirjoittelemaan tänne.
Haaveilija20 yk10 kp5/23-33
Kommentit (771)
Soitin tänään lapsettomuuspoliklinikalle jatkosta ja sovittiin suunnittelukäynti ensi viikon torstaille. Palailen siis sen jälkeen kertomaan, miten meidän kohdalla edetään. Tehdään siis toivottavasti uusi ICSI hoito, mutta jatketaanko samoilla lääkkeillä kuin viimeksi, ym? Harmi ettei mies pääse tällä kertaa mukaan.
anpiainen (yritys aloitettu 5/2012)
Vuosi on vaihtunut!
Tänään mies soitti verikoevastauksistaan ja kaikki oli ok, paitsi joku arvo, joka oli hieman koholla. Pitää kuulemma ottaa uusi koe, mutta se ei vaikuta tähän raskautumisprosessiin. Kohontunut arvo voi olla merkki esimerkiksi aivokasvaimesta???! Mutta ei huolehdita siitä nyt.
Kuulemma olivat käskeneet meidän kahdestaan keskustella nyt miten jatketaan (eli mikroinjetio siis mahdollista? :) ), mutta hoitoihin tietysti lähdetään. Pitää miehen varata nyt uusi aika verikokeisiin ja sitten se aika sinne keskustelemaan mikroinjektiosta ja lapsettomuudesta ym. Olen yrittänyt pitää ajatukseni muualla tämän ajan ja miettinyt miten kivaa meillä on kahdestaan ja olen paljon pohtinut, että miksi me se lapsi halutaan ja miksi yleensäkin lapsia tehdään. Olen onnellinen, että meille voidaan tämä hoito toteuttaa ja toivon kovasti, että se onnistuu. Hieman olen myös varautunut siihen, ettei meille lasta tulisi ja muihin vaihtoehtoihin. Jotenkin pystyy elämään asian kanssa kun ajattelee ettei sitä lasta tulisi nyt ainakaan 3 vuoteen (vaikka tietysti sitä toivoo, että lapsi saataisi mahdollisimman nopeasti).
Olen miettinyt myös uuden ryhmän perustamista tänne pitkään yrittäneille, mutta se ehkä ajankohtaisempaa sitten kun päästään ensin käsiksi tähän hoitoon. Nyt haluan pitää ajatukseni taka-alalla ja käyn aina välillä täällä vilkuilemassa olisiko Haavelija kirjoittanut jotain.
Eli siis mitä Haavelijalle kuuluu? Onko tullut tärppiä? Oletteko hakeutuneet tutkimuksiin? Onko kaikki hyvin?
Toivottavasti ei ole kovin sekavaa tekstiä, mutta oli pakko päästä jonnekin ajatuksia purkamaan ja ilmoittamaan meidän tilanteesta, mikäli Haavelija tai joku muu tätä lukee.
anpiainen
Tervehdys Anpiainen!
Täällä sitä vielä ollaan ja lueskellaan.
Hieno juttu että teillä asiat etenee. Toivottavasti lapsettomuus hoidot tuottavat tulosta ja toivottavasti miehesi verikoiden kohonnut arvo ei ole mitään vakavaa.
Pohdinnat miksi haluamme lapsen, meillähän on kaikki hyvinb kaksin? Yms, ovat erittäöin tuttuja, olen monesti miettiny että miksi me haluutaan lapsi, miks meijän pitäs saada lapsi ja onko maailman loppu jos ei ikinä lasta saada.
Omasta tilanteesta.
Meillä vauvan yrittäminen on kai niinku lopetettu. Missään tutkimuksissa ei olla käyty (edelleen sperma analyysi puuttuu), asiasta ei olla moneen kuukauteen puhuttu. En myöskään itte oo pariin kuukauteen miettiny koko asiaa. Tällä viikolla tuli pitkästä aikaan mieleen että hitsi, mitenhän meijän käy. Nyt on kierto jossain vaiheessa, menkkoja odotelleen, ne on kai tässä lähi aikoina alkamassa, en vaan tiiä millon kun en ole laskenu kiertopäivää enkä vielä viikkoon - pariin viitti ees laskee...
Haaveilija
Tervehdys pitkästö aikaa. En tiiä lukeeko tätä kukaan enään mutta en viitsi enään uuteenkaaan keskusteluun osllistua kun en kovin akktiiivisesti täällä käy.
Taas on kuukaus vierähtänyt ja mennkkoja altaan jännää. Vatsassa on kyllä ollu erinäisiä kipuja. Tooiveet on enemmän kuin korkeella mutta eiköhän se pettymys taas tuu eteen. r-testin kävin just ostaa muta koetan malttaa olee tekeättä siä vielä ainakkin loppu viiikon ajan...
Anpiainen, jos luet tätä vielä niin kerro kuuumisia. Miten teillä on hoitojen kanssa sujunut vai joko on peräti vauva tuloillaan?
Haaveilija
Hei!
Ei olla vieläkään raskauduttu. Pian tulee kaksi vuotta yrittämistä täyteen. Mies kävi uudelleen verikokeissa, mutta kuulemma varsinaista hätää ei ole. Kehottivat kuulemma vielä puolen vuoden päästä menemään verikokeisiin tämän mahdollisen kasvaimen takia.
Hoidot on nyt aloitettu ja kp21 aloitan nenäsuihkeena ottamaan lääkettä aamuin illoin, johon yhdistetään seuraavien kuukautisten alettua piikitykset. Käytiin miehen kanssa yhdessä keskustelemassa tästä hoidosta. Onneksi mies oli mukana ja hoitaja oli todella mukava ja selitti kaiken todella tarkasti mitä tulee tapahtumaan. Nyt miehenkin on parempi ymmärtää jos kiukuttelen, sillä kaikki johtuu hormoneista, joita joudun pian syömään ja pistämään. Rankkaa tulee olemaan, mutta halutaan yrittää. Tähän tulee kuulumaan kolme-neljä ultraa, jossa seurataan munarakkuloiden kasvua (niitä tulisi kasvaa n.20). Sitten kun ne on kasvatettu, ne kerätään neulalla talteen ja samana päivänä hedelmöitetään yksi munasolu. Saan kuulemma todella vahvaa kipulääkettä suoraan suoneen ja sairaslomaa. Sitten samalla viikolla alkio istutetaan minuun. Ongelmanahan meillä oli se, että miehellä ei ole tarpeeksi hyviä siittiöitä. Joten mies menee ensi viikolla antamaan taas spermanäytteensä ja mikäli se on hyvä, se laitetaan pakkaseen odottamaan hedelmöitys päivää. Jos se on huono, mies antaa vielä hedelmöitys päivänä uuden näytteen ja mikäli sekään ei ole hyvä niin lääkäri ottaa suoraan kiveksestä neulalla yhden siittiön, joka liitetään munasoluun. Saatiin tarkka selostus raskaustestin tekoon saakka, joka on toukokuun lopulla. Kauhulla odotan vaihevuosioireita ja raivokohtauksia, joita lääkkeistä saattaa tulla. Ja miten pärjään töissä jne. Mutta onneksi työkaverini ovat tietoisia tilanteestani, joten se helpottaa jo kovasti. Asiassa ahdistaa kuitenkin se, että piikitykset ja lääkkeet pitää ottaa joka aamu ja ilta samaan aikaan eli joudun töissäkin ottamaan nenäsuihkeita ja piikitykset haittaavat iltamenoja, eli aina pitää olla kotona samaan aikaan pistämässä. Kenellekkään kun emme ole vielä tästä yrittämisestä kertoneet. Rasittaa kun ihmiset kyselee milloin teemme lapsia ja painostavat lapsien tekoon, vaikka on tässä jo kaksi vuotta yritetty. Taas joudumme menemään muun muassa hiv testeihin, koska nekin kuuluvat tähän hoitoon vaikka vasta syksyllä verikokeissa kävimme. Eli paljon mietittävää ja stressaavia asioita tulossa. Yritän nyt nauttia tästä ajasta ennen kuin alan lääkkeitä ottamaan. Tämäkin lysti tulee maksamaan lääkkeiden osalta sen 610€, joka on lääkkeiden hintakatto vuodelle + kaikki ne poliklinikalla käyntimaksut n.30€/krt. Toivotaan, että lopulta meidät vielä palkitaan. Tekstistä tuli varmasti sekava, mutta oli hyvä päästä purkamaan ajatuksia. Tämä meidän keskustelu toimii eräänlaisen "tukiryhmänä".
Tule kertomaan kun olet testin tehnyt. Itse käyn täällä aina silloin tällöin katsomassa oletko jotain kirjoittanut. Viime käynnistä taitaa ollakin jo kuukausi aikaa. Pitää nyt käydä ahkerammin katsomassa, josko olisit vastannut. Paljon tsemppiä teillekin ja todellakin toivon plussaa! Tekin olisitte sen ansainneet.
anpiainen
Tervehdys!
Jopas teilla on ruljanssi alkanut :O päivityksestäsi on jo melkein kuukausi joten varmasti moni edellä keromastasi asiasta on jo tapahtunut (ultrat, piikitykset, simennesteen keräykse yms)... Voimia kauheasti teille, sitä tarttette. Hyvä että työpaikallasi olet kertonut asiasta jotta he osaavat suhtautua asiaan oikein. Aika kallista tuokyllä on, mutta tosissaan kun yrittää niin eipä sillä hinnalla ole väliä. Hyvä että hoitaja kertoi myös miehen kuullen mitä tuleva pitää jotta teistä kumpikin osaa toimia tilanteissa.
Meilllä oli ja meni menkat ja yrittäminen. Nyt ollaan tehty kovasti vain töitä miettimättä mitään muuta ja sama meno varmasti jatkuu. Palailen taasen tänne tukiryhmäämme :)
Haaveilija20
Moi!
Harmi ettei teillä tärpännyt, pahoittelut. Kannustaisin teitäkin kovasti hoitoihin, siellä voi olla ihan jokin pieni helposti korjattavissa oleva "este" ettet ole tullut vielä raskaaksi.
Ei tämä nyt niin vauhdilla etene kuitenkaan. Nyt olen puolitoistaviikkoa ottanut aamuin illoin nenäsumutetta (joka aiheuttaa vaihdevuosioireita ja laittaa munasarjat lepäämään) ja keskiviikkona olisi eka ultra-aika, jolloin piikitykset aloitetaan (niillä siis kasvatetaan ne munarakkulat). Mutta menkkojen pitäisi olla alkanut ennen sitä lääkäriä, vielä ei ainakaan ole ollut vaikka mennään jo kp31. Viikolla 20 olisi sitten se itse hoito, jolloin munarakkulat kerätään ja yksi niistä istutetaan minuun loppuviikosta eli kesäkuun alussa pääsisin raskaustestiä vasta tekemään. Toiveet on korkealla hoidon suhteen. Tulen taas tilannetta päivittämään kun on aihetta! Tsemppiä!
anpiainen
Moi!
Nyt on niin paska fiilis, että pakko päästä avautumaan. Keskiviikkona siis kävin siellä 0-ultrassa ja sekin aika meinasi peruuntua kun ne menkat ei ollut alkaneet. Sanoivat, että viimeistään nyt perjantaina pitäisi alkaa, että hoito ehditään tehdä ennen kesäsulkua. No torstaina siitten alkoi "menkat". Oli ihan normaalit kivut ja oireet ja ihan normaali ensimmäinen vuoto päivä, mutta kun perjantaikin oli ihan yhtä niukkaa ja nytkin. Eli ei siis ole menkat kunnolle alkaneet ja tiistaina olisi seuraava ultra ja pelkään niin, että siellä taas sanotaan ettei hoitoa pystytä tämän takia tekemään. Olen aloittanut kuitenkin pistokset ja niihiinkin meni se yli 260€ rahaa.. Sitten vielä keskiviikon ultrassa huomattiin 4cm kysta toisessa munasarjassa, joka sillä samalla kerralla poistettiin paikallispuuutuksella. Ja tästä kaikesta vielä kurjempaa tekee se, että sain tietää siskoni olevan raskaana. Tässä mennyt nyt aamuyö valvoessa ja itkiessä eikä uni tule.
anpiainen
Heippa!
Kaikki sittenkin ok. Eilisessä ultrassa selvisi, että kaikki oli vuotanut ulos mitä pitkin. Olispa menkat aina yhtä kivuttomat eikä pahemmin vuotoakaan näkynyt. Siellä on nyt 27 munarakkulaa kasvamassa ja perjantaina ultrataan taas ja varmistetaan mikä tilanne on. Ensi viikolla punktio ja istutus. Eli alkuviikosta kerätään munarakkulat talteen ja yksi hedelmöitetään ja loppuviikosta se istutetaan minuun. Silloin saan ainakin hetkellisesti sanoa olevani raskaana, jos kaikki menee hyvin. Eilisen ultran jälkeen olin niin onnellinen!
anpiainen
Lääkärissä käyty. Pelotti aivan kauheasti mennä sinne kun pelkäsin taas, että jokin este tulisi hoidolle. Mutta kaikki edelleen hyvin. Vielä 3 kasvatuspiikkiöä munarakkuloille ja maanantai iltana pistän irroituspiikin ja keskiviikkona ne kerätään talteen ja hedelmöitetään. Perjantaina sitten 1 alkio siirretään kohtuun. 10 hyvänkokoista ja 10 hieman pienempää munarakkulaa oli odottamassa. Eli hyvänkuuloinen saalis, toivotaan, että ne olisi hyviä ja ainakin muutama lähtisi hedelmöittymään. Vielä pelottaa siittiöiden saaminen. Miehellä kun ei hirveästi niitä ollut, mutta toivotaan, että lääkäri löytää keskiviikkona sen verran kuin on tarvis. Laskeskelin äsken, että sairaalamaksuihin on mennyt hoidon loppuun mennessä pyöristettynä 300€ ja lääkkeisiin 610€ maksukatto on täyttynyt ja nyt odotellaan milloin kela palauttaa rahoja. Ja tämä kaikki nyt vuoden alusta. Tähän ei ole laskettu niitä viime vuotisia lääkkeitä ja lääkäriikäyntejä. Toivotaan, että nyt tärppää!
Anteeksi virheet, joita tulee puhelimella näpyteltäessä.
anpiainen
Moikka!
Punktio ohi ja nyt kotona toipumassa. Saaliina 19 munasolua, jotka jäivät sinne hedelmöittymään. Huomenna lääkäri soittaa mikä on tilanne. Toimenpide ei itsessään ollut mielestäni kivulias, sainhan siihen rauhoittavaa suoraan suoneen ja puudutuksen. Ainut mikä minua harmitti, oli tippa kädessä. Toimenpiteen jälkeen oli nipistyksiä alavatsassa ja -selässä, tuntui pahoilta kuukautiskivuilta. Hoitaja piti minua siellä noin 1-1½h toimenpiteen jälkeen. Olin hieman huonovointinen ja huimasi. Sain myös 800mg buranaa ja 1mg panadolin toimenpiteen jälkeen. Nyt kuulemma muutama päivä huilitaan ja juodaan vähintään 2l vettä päivässä. Hoitajan puheista päättelisin, että miehen siemennestenäytteestä saatiin siittiöt otettua. Kai he olisivat sanoneet, jos sieltä ei olisi yhtään saatu talteen. Nyt siis jännätään huomiseen ja odotellaan tuloksia!
anpiainen
Sain juuri hyvän puhelun! 19 munasolusta 13 oli kypsiä, joista sitten 7 oli normaalisti hedelmöittynyt. Huomenna on siirto ja silloin tiedetään millaisia alkioita on syntynyt. Tulen kertomaan huomenna heti siirron jälkeen kuulumiset!
anpiainen
Alkio on nyt siirretty ja oli kuulemma paras mahdollinen! 5 alkiota oli selviytyneet, joten pakkaseen jäi siis neljä. Nyt on niin hyvä olo, että itku tuli. Toivotaan nyt parasta! :) Periaatteessahan tässä ollaan nyt raskaana ja toivotaan vaan, että alkio kiinnittyy ja pysyy kyydissä mukana! Tänään alkaa lugesteron kapselit emättimen kautta, muistaakseni keltarauhasen toimintaan vaikuttamaan, jotta alkio pysyisi kyydissä. Raskaustestin voi tehdä 30.5.
anpiainen
En tiedä mitä nyt pitäisi ajatella. Äsken vessassa käydessä paperiin ilmeistyi punaista. Tänään omassa kierrossa menossa vasta kp21 (viime menkat tosin olin oudot ja niukat). Alkionsiirrosta on kulunut vasta 5 päivää. Olen lukenut, että alkio kiinnittyy pp4-pp6 paikkeilla. Voisiko tämä olla kiinnittymisvuotoa?
Oireita viime päiviltä:
- Munasarjat palautui normaaliksi sunnuntaina, ei enää kipua
- Vatsan turvotus laskenut
- Vihlova alaselkä (ja välillä nipistelevä vatsa)
- Rinnat välillä arat ja välillä normaalit
- Lämmöt ollut muutamana päivänä lähelle 37, nyt tippunut puoli astetta (olen lukenut, että näin tapahtuu kiinnittymisen aikana ja sen jälkeen lämmöt taas nousee)
- Lievää väsymystä (olen kuitenkin jo viiden aikoihin herännyt päivittäin)
- Makean himoa
- Kiukkuisuutta (mutta yllätys että lepyn yhtä nopeasti kuin suutun)
Jos kuukautiset nyt alkaa, ihmettelen miksi rintoja edelleen aristaa ja miksei vatsa ole tämän enempää turvoksissa. Yleensä herään myös yöllä vessaan ja meinaan pyörtyä kivusta, juuri sinä aamuna kun kuukautiset alkaa. Nyt oli kuitenkin normaaliyö.
anpiainen
PP7 kuulumiset:
- Lämmöt on nousseet takaisin 37 ja alaselän vihlailu jatkuu, nyt uutena on tullut myös nipistyksiä alavatsan seudulle. Yöllä kylkeä kääntäessäni nipisti kovasti vasemmalle puolelle alavatsaa kahdesti peräkkäin. Lisäksi näin monia eri raskausunia.
- Verta ei ole näkynyt tuon PP5:n jälkeen, ja silloinkin sitä tuli vain muutamalla wc-käynnillä pyyhkimisen yhteydessä.
- Pieni turvotuskin on palannut ja väsymys iltaisin jatkuu.
Milloinhan sitä uskaltaa ensimmäisen testin tehdä? Vuoden takaisia ovistikkuja on jäljellä 1kpl, jonka ajattelin tehdä ensimmäisenä aikaisintaan PP9. Tänään kävin ostamassa myös 2kpl apteekin omia raskaustestejä. Pitkiä nämä piinapäivät...
anpiainen
PP8, tässäkö tää oli?
Aamulla herätessä rintoja ei enää aristanut, menkkakipuilu jatkuu...
Lämmöt on laskenu, turvottaa, koko ajan tekee mieli syödä (yleensä kroppaa hamstraa ravintoa ennen menkkoja)...
Pitänee huomenna käyttää se ovistesti aamuvirtsaan, luulisi sen ehkä jo jotain näyttävän.
anpiainen
Juuri tässä lueskelin, että mistähän täältä löytyisi minulle sopiva ketju kun tämä hyppäsi näkyviin.
Meiltä löytyy yksi pieni poika, ikää kohta 2 vuotta. Seuraavasta olen jo vähän aikaa haaveillut, mutta mies ei ole ajatukselle vielä kokonaan kypsynyt, mutta viimeistään vuoden päästä aloitetaan yritys, sen mies lupasi. Joten pitää hiljalleen kuumeilla, onneksi tämä ei (vielä) niin tuskaista kuumeilua ole kuin odotellessa, että mies lämpiää tälle ekalle.
Joten teoriassa voisimme ensi vuoden lopulla tai siellä keväällä ( jospa viimeistään kesällä) 2014 päästä pikkukakkosesta nauttimaan. Saa nähdä miten käy.
Haaveilijalle olenkin jo tuttu ennestään mutta infoa muille:
Olen 21v, mies 23v. Seurusteltu ollaan 5 vuotta ja kihloihin mentiin tänä vuonna. Häät tulossa ensi syksynä. Vauvaa alettiin yrittämään toukokuussa 2012 jättämällä minipillerit pois. Kierto on ollut aika pitkä pillereiden lopetuksen jälkeen, 46-47 päivää. Pillereiden aikana ei ollut menkkoja ollenkaan ja niitä ehdin syömään ehkä 2½ vuotta. Vauvaa ei ole vielä kuulunut ja sitä kovasti toivotaan ja odotellaan. Esikoinen siis toiveissa.
anpiainen yk4 kp24/46-47
Korppi tervetuloa porukkaamme. Aina mahtuu usia mukaan. Edellisessä keskustelussa (talvi/kevät vauva 2013) meillä oli tiivis mukava oma porukka minkä kanssa juttelimme niin tähän kuumeiluun kuin muihinkin asioihin liittyvistä jutuista.
anpiainen mukavaa että sinäkin tulit tänne uuteen keskusteluun.
Ja sitten vielä mitä omaan napaan. Itse siis olen 20 mies 36, naimisiiin mentiin tänä kesänä. Esikoinen olisi nyt toiveissa. Taloudessamme kylläkin on jo yksi poika, ei kummankaan biologinen. Poikammekin odottaa kovasti pikkusiskoa.. :)
Nyt paaluu ruuan tekoon. :)
Onnittelut ovulaatiosta!
Täällä alkoi nyt kp1...
anpiainen (yritys aloitettu 5/2012)