Vauva vuodelle 2014 :)
Onhan tää vielä vähä aikasta haaveilua ja miettimistä, mut pakko suunnitella kun on perussairaus ja koulu vielä vähä kesken.. Ollaan oltu miehen kanssa 5vuotta yhessä ja mentiin kesällä naimisiin ja ihan aikuisen iässäkii tässä ollaan..
Mut onkos muita sille vuodelle suunnittelevia? :)ois kiva vaihtaa ajatuksia :)
Kommentit (1501)
Justiina89: No huhhuh, on siinäki sukulaiset! Jos mää sanoisin noin jollekin, olisin itse siitä todella nolona :). Harmi kun olivat sen verran vanhempia, oisit muuten voinu kysyä niiltä saman kysymyksen "En oo, mut ootko sä?" ;D.
Mullakin on ollut koko elämäni pieni pömppömaha, mm. kun kaverini oli jollain 7 kuulla toissakesänä niin meillä oli lähes samankokoset mahat x). Nyt oon jotenkin saanu vähän pienemmäksi omaani, mut jos tästä raskaaksi tulisin niin en tiiä erottaisko muut sitä edes 3-4 kuulla. Vaikka normaalipainoinen olen ollut aina. Pitänee siis vielä hieman treenailla lihaksia :). Ja muutenkin maha palautuu raskaudesta paremmin, mitä paremmat vatsalihakset on ollu jo ennen raskautta.
Raskauden jälkeen ehkäisynä käytetään varmaan tätä samaa kuin nytkin, eli keskeytettyä yhdyntää. Kierukkaakin mietin jo, mut kun tuo keskeytetty näemmä toimii ihan hyvin (koputtaa puuta :D) ja miehelle se on ok, niin jos sillä sitten jatkaa.
Tervetuloa uudet!
Pömppämassu täälläkin ollut aina... 9-vuotiaana (ennen kuin tiesin miten raskaaksi tullaan), olin varma, että mulla on vauva mahassa kun maha on ihan sen muotoinen. Se on aina ollut tähän päivään saakka sellainen. Pyöreä. Ja siitä on kyselty. 10 vuotta sitten olin teinigoottina Tuska-festareilla joku lateksikorsetti päällä, ja siellä eräs täti kysyi monennellako kuulla olen. En ole. :D
Jippii, superdieetti alkaa olla loppusuoralla. Viimeistä viikkoa. Hermot on ollu niin kireällä, että palaan kyllä normaaliin ruokavaliooni (jolla tosin sain jo ennen dieettiä pudotettua joitain kiloja verrattuna aikaisempaan suklaa- ja pitsamässäilyyn).
Raskauden jälkeistä ehkäisyä en ole miettinyt. Tekisi varmaan ihan hyvää olla hormoneitta jokunen vuosi, varsinkin jos pikkukakkosta meinataan piankin värkätä esikoisen jälkeen. Eli vaihtoehdot on varmaan sitten kuparikierukka, kumit, keskeytetty tai varmat päivät. Mua nyt ei varsinaisesti haittaa vaikka niitä mukuloita tulis samaan rupeamaan enemmänkin ku yks tai kaks.
Jahas, nyt täytyy jatkaa töitä. Vauvamaisia haaveita kaikille!
Moikkamoi kaikille! :)
Ja tervetuloa taas kaikille uusille kuumeilijoille :)
Juttua tulee nyt niin ettei meinaa mukana pysyä :) :D Käyn joka päivä täällä lukemassa uusimmat viestit ja ajattelin nyt kommentoida/vastata muutamiin aiheisiin joita täällä on viimeisen viikon aikana ollut.
Fudge_ , minäkin ilmoittaudun siihen porukkaan joka on lastenhuoneen sisustusta miettinyt :D Meillä on tällä hetkellä 2 huonetta aivan "tyhjillään", tai no TV:n katselua varten tällä hetkellä ja yövieraiden majoitusta varten (joita ei kylläkään ole ollut), mutta niistä tulee siis tulevaisuudessa lastenhuoneita (toivottavasti). Olen miettinyt tapetteja että haluisin jotain vaaleaa neutraalia joka sopii tytölle sekä pojalle. Huonetta/huoneita voi sitten tilanteen mukaan jatkossa muuntaa muilla jutuilla, tekstiileillä ym. joko enemmän työtön tai pojan huoneeksi, mutta seinät olis neutraalit, että menis sitten mahdollisesti jatkossakin monta vuotta samoilla tapeteilla ettei tarvii alkaa tapetoimaan heti uudestaan kun lapsi kasvaa kouluikään jne.. tarkoitan siis että en halua tapettiin mitään nallekuviota tms. joista vanhemmat lapset ei enää tykkää/välitä. Joku iso nojatuoli olis kans kiva lastenhuoneessa imetystä ja satujen lukua varten :) Mä jopa aina välillä selaan jo etukäteen tuolta Tori.fi:stä pinnasänkyjä ja muita tarvikkeita "sillä silmällä" :D . Siis en osta tietenkään, mutta katselen käytettyjen hintoja. Tekeekö kukaan muu näin? vai olenko kenties ainoa näin outo.. :D Hoitopöytää ei onneksi tarvitse välttämättä hankkia, meillä on kodinhoitohuoneessa sen verran pöytätilaa että siihen saa laitettua sellasen erillisen hoitoalustan pöydän päälle, ja meillä on vesiallas siinä kans, jossa voi sitten pyllypesuja näppärästi suorittaa :D (ainakin näin minä oon sen kuvitellu päässäni) ei tarvitse lasta kantaa pitemmälle pesulle. :) Joo, eli ON tullu mietittyä jo yhtä sun toista.. :D vaikka edes vauvan yritystä ei ole aloitettu :D hah!
Hummingbird jutteli vaunuista, niitäkin olen jo katsellut edellämainitusta paikasta. :D Itseäni hirveesti miellyttää Brio Happy - vaunut :) Yhdistelmävaunut, niin on sitten rattaatkin samassa paketissa. Ei tarvitse erikseen rattaita hankkia. Heittoaisalla olis kiva, niin voi suuntaa vaihtaa, ja värinä tumman lila miellyttää eniten! :) Minusta lila menee sekä tytölle että pojalle. Itse en perusta näistä "nykyajan hienouksista" kuten kääntyvät etupyörät.. minusta jopa jotenkin hullun näkösiä ne vaunut joissa etupyörät on pienemmät kuin takapyörät (ei siis kaikissa malleissa ole kylläkään näin, mutta..) mutta makuasioita nämä, kuka mistäkin tykkää ja silmää miellyttää :) Myöskin turvakaukalon tahtoisin Brion. Uutena toki olis kiva, mutta voi olla että hankitaan myös käytetyt hyväkuntoiset. Minusta noissa lastenvaunuissa on kyllä aika älyttömät hinnat nykypäivänä! o.O Eikö teistä?
Ehkäsystä synnytyksen jälkeen niin luulisin että mennään ihan kodomilla. Kuten mun aiemmista viesteistä on tullu selväks, niin minkäänlaisiin pillereihin meikäläinen ei enää ikinä koske, joten eiköhän se oo kondomi meidän valinta, kuten tähänkin asti (niin, ollaan siis käytetty pillereiden lisäksi vielä kondomia). Tuplaehkäsy ;) :D
Esperando kyseli omista ja puolison syntymämitoista. En tiedä mun miehen syntymämittoja, mutta itse ainakin synnyin muutaman viikon ennen laskettua aikaa kun äidillä oli kuulemma maksa-arvot korkeella niin minut piti ennenaikasesti leikata ulos. Olin aika pikkunen, ja jouduin jonkun aikaa (en tiedä kuinka kauan, päiviä vai viikkoja) olemaan sellasessa lämpökaapissa tai keskoskaapissa, mikä se sitten nimeltään onkaan.
Olin syntyessäni 46cm pitkä, ja painoin 2,120 kg. :) eli aika pikkunen :)
ON: Tänne ei mitään kummempaa. Mitään menkkoja ei edelleenkään kuulu. Pillereiden lopetuksesta tänään 17 päivää. Odotus siis jatkuu - edelleen.. Toivon että alkais ens viikolla, että lähtis taas normaali kierto rullaamaan mutta katsotaan..
Aurinkoista loppuviikkoa ja viikonloppua kaikille! :)
Kimallus-84.. onko sinulla ollut normi tyhjennysvuoto kuitenkin pillereiden lopetuksen jälkeen?!
Ehkäisystä synnytyksen jälkeen tai muutenkin... muutamalla synnyttäneellä kaverilla on ehkäisykapseli, sitä olen harkinnut.
Meillä kun on tarkoitus vain yksi lapsi saada niin silloin voidaan tehdä mahdollisesti jopa rankempia päätöksiä.
Esperando: Ei ole ollut mitään tyhjennysvuotoa. Mulla ei ole siis ollut minkäänlaisia menkkoja (eikä tyhjennysvuotoja) koko sinä aikana kun söin noita minipillereitä, eli 2 viimeiseen vuoteen :) Gynekin sanoi, kun sitä erikseen kysyin, että minipillereiden jälkeen ei tule tyhjennysvuotoa, vaan ihan normaalit, ns.oikeat kuukautiset. Eli nyt odottelen niitä ekoja luomumenkkoja alkavaksi. :)
...jatkan vielä sen verran että minipillereitähän siis syödään joka päivä, ilman sitä viikon taukoa välissä, mikä normi e-pillereissä on!
Aivan.. Kimallus-84, ehti tuo minipillerit jo unohtuakin. Mites joku lääkitys esim terolut?! Enttä saisi menkat alkamaan. Onko käynyt mielessä vai onko halu odotella luomuja?
Esperando: Joo, no eipä tässä vielä mitään paniikkia oo, vastahan tässä on 17 päivää pillerien lopetuksesta kulunu. Oon kyllä valmis odottamaan 3-4kk että alkais luomusti. Tota lääkitystä voi miettiä sitte jos ei menkkoja näy vaikkapa kesään mennessä :) No panic!
Esperando: Ehkäisykapseli on ihan näppärä, mulla on se tällä hetkellä. Tai siis enää 17 päivää! :D :D Tämä toimii samoilla hormoneilla kuin minipillerit, eli keltarauhashormonilla, ja minipillereitä yleensä kokeillaan ennen kapselin asennusta, jotta varmistutaan sopivuudesta. Huonona puolena on vuotojen epäsäännöllisyys. Mulla oli jossain kohtaa ainakin puolen vuoden tauko mistään vuodoista, toisinaan vuodan pitkään ja hartaasti. Nyt on tänä vuonna tosiaan tammikuussa kahdet vuodot, helmikuussa ei mitään, ja nyt maaliskuussa kahdet vuodot. Mutta tuo kuukausien menkattomuus on ollut kyllä sen arvoista. En tiedä vaikuttaisko paino siihen jotenkin, sillä olin hoikimmillani silloin kun ei tullut vuotoja lainkaan, olen 165cm pitkä ja painoin silloin n. 60 kiloa. Onhan se selvää, että hormonien vaikutus vaihtelee, jos painoakin tulee 20kg lisää kuten mulle kävi. Tosin se johtui ihan puhtaasti liikunnattomuudesta ja mässäilystä, tunnustan :D
Kimallus-84: Jos tässä kohtaa on jo mietitty vauvan pyllypesut ja muut yksityiskohdat, niin eiköhän se oo sitten ihan oikea aika ja paikka ryhtyä hommiin ;) Musta on hienoa että olette voineet varautua lisätilalla jo etukäteen, jottei tarvitse murehtia mistään muuttohommista sitten pienen vauvan kanssa. :) Nyt äkkiä jotain menkkatuulia teille, ellei odotella jo plussia... ;)
ON: Meillä oli tänään aamulla kehityskeskustelu työnjohtajan kanssa. Kerroin perhehaaveistani ja sain kannustusta ja vihreää valoa asian edistämiseksi. Ihanaa <3 kannustusta sai myös ajatus mahdollisesta ammattitutkinnon suorittamisesta. En vain ole ihan varma haluanko sitä vielä riittävästi, mutta onhan tässä aikaa kouluttautua. Jos saisin sen helposti vaikka oppisopimuksella tässä työn ohessa, kun kuitenkin teen käytännössä sitä ammattitutkinnon määrittelemää hommaa nytkin.
Toisaalta enemmän mua houkuttaa ajatus siitä, että äippäloman jälkeen palaisin töihin yrittäjänä, niin että tämä firma ostaisi minulta palveluna tämän työn mitä teen. Voisin siis tehdä tätä vaikka kolmena päivänä viikossa saaden siitä jonkun perustoimeentulon, ja kaksi työpäivää käyttäisin sitten muihin asiakastöihin. Noh, valintoja.
Ystäväni joka juuri sai kolmannen lapsensa, kärsii vauvakuumeesta jälleen. Lupasin pitää hänet tiiviisti omalla matkallani mukanani, ja hän lupasi tulla kanssani ultriin yms. (mun miehellä on kuitenkin töitä joista ei voi irtaantua keskellä päivää, niin ystäväni on ehdottomasti paras tukihenkilö tuohon hommaan!) Jännitetään mun plussia sitten yhtäläisellä paineella :D Hänen kanssaan on niin hyvä jakaa ilot ja surut. Ja lastenteosta kokeneempana häneltä on hyvä kysyä neuvoa!
Sen verran kiireinen viikko takana että oon ehtinyt käydä vaan lukemassa teidän juttuja. Nyt istun junassa ystäväni luo, jonka luona vietän koko viikonlopun.:) Uusimman vauva-lehden ostin matkalukemiseksi.;)
Hummingbird: mä oon kauan tiennyt minkätyyliset tapetit haluan, joten uskalsin tilata jo nyt.:) En usko että mieli muuttuu. Jos oot kans suunnitellut kauan niin eikai siinä mitään, ja neutraalilta kuulostaa noi sunkin valinnat.:)
Mun mielestä mitä nyt kirjoitusten perusteella tietää täällä kävijöistä, on moni miettinyt lapsen saamista ja yrittämistä monelta kantilta. Ja suunnitelmia löytyy jokaiselta.:) Kuulostaa kyllä että kaikille tärkeä asia, ja ajankohta oikea sitten kun plussa ilmestyy.<3 Mun mielestä tää suunnittelu on ihanaa..ja nyt kun mieskin tykkää jo miettiä tarkemmin.
Haaveissa äiti, paljon tsemppiä sinulle ja positiivista mieltä.:)
Katjaa: Kirjoitit että sulla oli jossain kohtaa toi puolen vuoden vuodoton ajanjakso. Meillähän oli eri ehkäsymuoto, sulla kapseli ja mulla minit, mutta oon samaa mieltä, että oli se vuodoton aika vaan niin mukavaa! :) Ei oo tarvinnu 2 vuoteen miettiä mitään niihin liittyvää, pystyny menemään ja tulemaan miten on halunnu eikä ole tarvinnu matkoilla ja lomilla varautua ja pelätä menkkojen tuloa :)
Joo, meidän ei kyllä onneks tarvii miettiä missään kohtaa enää isompaan asuntoon muuttamista, koska mies osti tän omakotitalon vasta vuosi sitten :) . Tosin sillon ei vielä ollut muistaakseni puhetta lapsista (tai no tietysti jotain oli, muttei niin tosissaan kuin nyt) tai ollut vauvakuumetta ilmassa, mutta yhdessä kuitenkin kun taloja silloin etsittin ja katseltiin niin tässä talossa oli myös sopivasti tilaa mahdollisia lapsiakin ajatellen, onhan tässä neliöitä 126.. :D
Ihanaa kun sait nyt töistäkin kannustusta perheen perustamiselle, niin ei tarvitse ainakaan sen osalta sitten stressata :) ihanaa! Ja sullahan alkaa olemaan siellä ehkäisytkin ihan lopuillaan ;) Jännää!
Tänne ei mitään ihmeellistä. :)
Oikein aurinkoista viikonloppua kaikille!
Mulla on nyt sellainen tunne, että jarrut pohjaan. En enää olekaan niin varma päätöksestäni tehdä lapsi nyt. En tiiä, tähän vaikuttaa nyt monta asiaa. Mä oikeesti pidän mun työstäni ja tuntuu, ettei olisi kiva nyt jäädä sieltä pois. Olen siis määräaikainen ja luultavasti saisin etsiä uuden työpaikan äitiysloman jälkeen mikä lisää stressiä. Selvisi eilen myös, että tossa asemassa missä nyt olen, saan 200e enemmän palkkaa kuin muut. Kyllähän tollanenkin kannustaa. Mun alalla kun ei hirveesti palkkaa pysty itse pyytämään. Mietin myös, että kadunko jos teen nyt lapsen ja päästän noin hyvän työn menemään? Mulla siis taustalla tosi huonoja työpaikkoja niin osaan kyllä arvostaa tätä nykyistä. No toinen mikä sai mut miettimään oli kun käytiin tuttava pariskunnalla kylässä. Heillä oli uusi omakotitalo ja ei lapsia. Tuli semmoinen rauhallinen olo, että mikä kiire tässä nyt on. Ollaan siis jonkun verran hengailtu lapsiperheiden kanssa niin tullut olo, että pitää se meillekin tulla. Tietysti pelottaisi odottaa, jos vaikka vauvan saaminen onkin vaikeaa. On hurjan vaikea päättää työpaikan ja vauvan väliltä kun töissä tulee kuitenkin käytyä niin paljon koko loppuelämä, että sen pitäisi olla kunnollinen. Ehkä niitä vauvoja vielä ehtii tekemään... No näitä ehtii vielä pohtia. Pillerit taidan kyllä jättää pois, mutta että jääkö ehkäisykin se on nyt kovasti mietinnässä. Varsnkin kun häät maksaa niin paljon, että olisi kiva ehkä vähän olla ilman taas jotain kauheeta rahanmenoa.
Kelasta. Onko joku perillä näistä kelan koukeroista? Mietin sellasta, että jos nyt sattuisi niin että olisin vielä määräaikaisella kun äitiysloma alkaa niin saanko mä valita otanko kelan tuen vai maksaako työpaikka sen ekat 3 vai onko se 4 kk ? Haluisin ottaa kelan tuen koska jos määräaikainen suhteeni loppuu kesken äitiysloman niin työpaikka perii nämä äitiysloma alussa maksamansa summat takaisin. Se ehto, että saa pitää ne työpaikan maksamat rahat on, että palaa pariksi viikoksi äitiysloman jälkeen töihin kyseiseen paikkaan. Ihan siis vakituisella työntekijälläkin juttu menee noin. Siis tää kuulostaa musta kyllä todella oudolta. En ihan ymmärrä tota, että eihän se työpaikka voi koko palkkaa periä kun ne ovat kelasta saaneet kuitenkin sen osuuden mitä minäkin saisin kelasta. Mutta paljon siinä nyt sitten on välissä rahaa... Samoin jäin pohtimaan, onko miehellä oikeus tehdä 6h työpäivää äitiysloman jälkeen siihen asti kunnes lapsi 3v. ? Vai onko tämä oikeus vain äidillä?
En nyt oikein osaa kommentoida kellekään mitään mistään :( Mutta tälläisiä mietteitä näin lauantaina... Oikein hyvää viikonloppua kaikille !
Hummingbird: Kuinka pitkä määräaikainen työsuhteesi on? Jos sitä on vaikka vuosi jäljellä, niin yrityksenhän voi periaatteessa aloittaa kuten suunniteltu. Pohdi, mitkä ovat mahdollisuudet työsuhteen jatkumiseen. Onhan se tosi, että vakituinen on aina parempi kuin määräaikainen, mutta mitkä ovat realistiset todennäköisyydet siihen? Onko pomosi sellainen, jolle voisit puhua tulevaisuudesta ja kysyä jatkosta?
Kela-asiaan en osaa auttaa, oon ihan kädetön byrokratian kanssa.
Josta tulikin mieleeni. Nyt kun olen muuttanut asumaan tänne Ernon ja poikien luokse, niin minun tuloni vaikuttavat virastojen silmissä kaikkeen lapsiin liittyviin raha-asioihin, kuten lapsilisiin ja päiväkotimaksuihin, vaikken ole elatusvelvollinen eikä minulla ole mitään oikeuksia lapsiin. Eilen pamahti päivähoitomaksuista päätös tuloselvitysteni antamisen jälkeen. Ernolla on olleet tulot nimellisesti niin pienet, että hoitomaksut ovat olleet pyöreä nolla. Nyt kun minä hurjalla 2048 euron bruttopalkallani (netto n. 1500, maksan lainaa ja säästän asuntoa varten, eli käteen ei tosiaan jää kyllä pal mitään) tulin talouteen, lapsilisistä lähti yksinhuoltajakorotus pois ja päiväkotimaksut on tästä lähin 502e/kk. VIISSATAA KAKS!! Kiihdyin nollasta viiteensataan kahteen noin sekunnissa kun kuulin asian ja näin paperin. Kauheet olettamukset, että kun taloudessa asuu kaks aikuista, ni menee kulut puoliks. Ei mee, koska ollaan sovittu juuri niin, että tuo maksaa edelleen vuokran ja asumismenot yksin, ja minä laitan 500 säästöön yhteistä tulevaa kotiamme varten joka kuukausi. Näillä näkymin voidaan siis unohtaa kyllä kaikki haaveet omasta kodista tulevaisuudessa. Masentavaa.
Katjaa Hah tällä hetkellä työsuhteen kesto on 21.7 asti ja just uusittiin. Mulle siis kirjotellaan vain muutaman kuun soppareita kun muuta ei ole tarjota. Kunnalla töissä ja jos ei ole virkaa tai viran sijaisuutta tarjota ei työnantaja voi tehdä mitään. 5 jonossa ennen mua odottaa vakinaistamista. Eli ei moneen vuoteen vielä ole tulossa vakkaria. Ni toisaalta miksi odottaa lasta... Jos puhun pomolle luulen että mun työsopparia ei ees jatketa ja vedotaan et ei oo mitään. vaikka eihän lapsen teko pitäs vaikuttaa päätökseen mutta todellisuus on ihan toista.. Olen nyt vuoden kohta tehnyt tälläistä pätkää ja moneskohan soppari nyt on voimassa :/ olen myös ollut välillä pari viikkoa veke jotta saan jatkaa... Mutta työ on vaan niin hemmetin kivaa. Siksi tätä nyt vielä jaksaa. Pelko tulevaisuudesta vaan. Toi teijän raha juttu on niiin TÖRKEE. Toi on todella naurettavaa. Vaatis kyl jotain muutosta tuo juttu lakiin. Toisaalta jotkut voikin mennä puoliksi, mutta ymmärrän täysin et ei mene teijän tapauksessa. Melkeen pistää miettimään laitatko ittes kirjoille johonkin toiseen kämppään!
Hummingbird: Ootko ollu vielä missään vuokrafirmassa töissä? Mää oon täl hetkellä ja vakkarisopimus tehtiin heti ku hain ko. firmaan. Ajattelin pysyä täällä niin kauan kun vaan jaksaa. Helpottais hyvin esim. vauva-arkeakin, kun voisi tehä esim. silloin tällöin viikonlopputöitä, niin ei tarttis äitiys- tai vanhempainrahalla kärvistellä.
On tosin täl hetkellä tilanne, ettei meinaa jaksaa tehä 5 pv/vk töitä, että nyt oon tehny vähän vähemmän vuoroja. Mutta kun pitäs saada rahaa vaan enemmän niin tulis enemmän säästöjä :/. Ei vaan ihan aina nappaa tällä alalla työskentely.
Katjaa: Voi ei, todella harmillista. Luulis nyt, että sellaset maksut ois lapsen vanhempien välisiä ja määräytyis heidän palkkojen mukaan? Ihan ihmeellisia lakeja on.
Kattelin täs tänään ja eilen vähän omakotitaloja ja on kyl aivan ihania myynnissä. Alueina Helsingin ja Tampereen lähikunnat. Mutta ajateltiin täs kaksiossa nyt pärjätä viel pari kolme vuotta. Eli koiran hankkiminen lykkääntyy sen verran ja vauva sais nyt tulla sitten ensi vuodeksi ja seuraava joskus 4-5 vuoden kuluttua tästä hetkestä.
Kuin monta lasta ootte ajatellu saada, jos onnistuu? Mulla on täl hetkellä luku 2:ssa, en tiä nousisko 3:een :). Mies nyt sulattelee viel sitä yhtäkin. Mut 2 lasta kuulostais siinä mielessä hyvältä, että talous pysyis kurissa suht hyvin loppuelämän.
Kauheesti taas keskustelua, en edes enää muista mistä kaikesta puhuttu! Kävin tänään jokirannassa lenkkeilemässä, ihan kauheeta kun KAIKKI ihmiset oli liikkeellä lastenvaunujen kanssa. Paitsi minä tietenkin...
Lasten määrästä: Kolme on ollut aina se mun vähimmäismäärä, mut voisin hyvin kuvitella että mulla olisi enemmänki. Miehelle sanon että haluan viisi lasta ni on sitten vähän neuvotteluvaraa vielä tohon kolmeen! Hih. Mutta en tiedä, jotenkin toi kolme lasta on se minkä ajattelen sellaseks normaalimääräks, vähemmän on vähän ja enemmän on sitten tavallisesta poikkeavaa. Mutta siis pidän hyvin mahdollisena että sen neljännenkin lapsen haluaisin jossain vaiheessa. Ja pienillä ikäeroilla kiitos, itse ainakin oon niin onnellinen sisaruksista lähellä omaa ikää.
Taas hujahtanut viikonloppu ohi niin,etten ole päässyt edes nettiin!! :) Taas ollaan käyty vilkasta keskustelua. Ihana lukea!
Katjaa kuulostaa kyllä suoraan sanottuna ihan hirveältä tuollainen ajatusmaailma kelasta, että sinäkin olisit ns. elatusvelvollinen ja sinun tulosi vaikuttavat lasten päivähoitomaksuihin..jotenkin tosi maalaisjärjenvastaista!
Hummingbirdin kanssa tässä pyöritellyt hyvin samantyyppisiä ajatuksia päässä. Toisena hetkenä olen varma, että haluan sen lapsen nyt heti ja toisena hetkenä olen sitä mieltä, että ei vielä...haluan "luoda uraa" ja jatkaa vielä vähän opintoja. Itte kyllä olen tällä hetkellä opiskelujen ohessa vakiduunissa (kylläkin osa-aika hommaa). Sen suhteen olisi mammaloman jälkeen paikka mihin palata. Mutta työ ei ole koulutustani vastaavaa jonka takia olisi kiva saada alan työpaikka ennen lasta. Mietin että ajatteleeko tuleva työnantaja, että tuo se on ollut mammalomalla valmistumisen jälkeen ja unohtanut kaiken, ei kannata palkata... Toivottavasti ei! :)
Meillä tuo lapsilukuajatus on tällä hetkellä vain yksi. Itse olen kyllä ollut tosi onnellinen, että on se vuoden vanhempi veli, josta on ollut seuraa,apua ja tukea. Mutta silti ollaan ainakin vielä sitä mieltä, että yksi lapsi riittää.
Vihdoin sain ne luomumenkat!! kierto oli onneksi vain sen 33 päivää. Tänään menossa kp. 3 :)
Hummingbird ja Jai ainakin on tässä miettinyt sitä, miten lapsen saaminen vaikuttaa urakehitykseen. Itsellä ei tietenkään ole nyt mitään vakityötä johon palata sitten lapsen jälkeen, mutta meidän alalla kun kyllä tehty aika selväksi että alle 35-vuotias, lapseton parisuhteessa elävä naisluokanope ei vaan saa virkaa. Ikinä. Eli jos on se yksikin lapsi ni voi kirkkain silmin väittää että joo, meidän lapsiluku on nyt täynnä jne. Eihän sen mitenkään pitäis vaikuttaa mutta todellisuus tosiaan on toinen... Eli senkin takia tuntuu todella hyvältä ajatukselta tehdä ainakin yksi lapsi ennen kuin valmistuu. Ehkä jossain vaiheessa olisi sitten mahdollisuus saada myös virka sijaisuuksien sijaan... (Tosin siis haluan niitä lapsia muutenkin nyt ja heti! Eli ei kyse pelkästään yhteiskunnan luomasta tilanteesta tässä kuumeessani. Mutta raskaus siis sopisi kuvioon oikein hyvin.)
Varmastikin ihan normaalia, että ajatukset vielä vaihtuu ja miettii koko ajan onko nyt hyvä hetki vai pitäiskö vielä odotella. Itselläkin välillä tulee sellanen olo, että olisko vaan kiva olla kaksistaan ja huolehtia vaan omista jutuista ja tehdä niitä lapsia myöhemmin.
Mutta kyllä se vauvan/lapsen kaipuu menee kuitenkin aina noiden ajatusten edelle ainakin itselläni. :)
Noi kelan jutut on kyllä niin typeriä! Ihme asiat aina vaikuttaa kaikkeen. En oo yhtään vielä perehtynyt niihin tukiin mitä äityislomalla saa ja mikä kaikki siihen vaikuttaa. Kaippa ne sieltä selviää, vaikka en koskaan mitään selkoa netin kautta asioihin saakaan. Tiedä sitten kummassa vika, minussa vai sivuissa. ;)
Ihastelin viikonloppuna ihania alessa olevia vauvan vaatteita. Niin teki mieli ostaa, mutta hillitsin vielä itseni. Ehkä sitten ensimmäinen ostos kun plussa tulee.
Täällä alkoi myös ensimmäiset luomumenkat. Kierron pituudeksi tuli tasan 28pvää. Saa nähdä pysyykö ne vielä noin säännöllisinä. Olis ihanaa jos pysyis. Olin myös yllättynyt kun suurempia kipuja ei ollut, ennen pillereitä kun oli aivan kamalat.. Muutenkin menee mukavasti. Mies lämpiää vauva ajatukselle enemmän ja enemmän, uusi asunto saattaa olla piankin meidän ja mahdollisesti 1 kierto vielä ja sitten alkaa yritys. :)
Kivaa viikkoa kaikille!
Ekpi meillä toisinaan on jotkut tutut/sukulaiset kysynyt, mutta ei omat vanhemmat saatika sitten miehen vanhemmat, he eivät KOSKAAN kysy mitään meidän yhteisestä elämästä tms... mikä vähän harmittaakin, olisi kiva jos he osoittaisivat hieman enemmän kiinnostusta. Appivanhempien kanssa keskustelu on muutenkin hankalaa, heidän kanssaan kun tuntuu, että "pitää" puhua vain turvallisista ja neutraaleista aiheista. Tosin olen pari kertaa ihan tarkoituksella "järkyttänyt" anoppia heittelemällä kommentteja tyyliin "sitten kun meille tulee lapsi". :D Vähän siedätyshoitoa sillekin. ;) Omat vanhemmat ei kysy varmaan siksi, koska itse yleensä ennätän kertomaan heille omat kuulumiseni enempää niitä utelemattakaan.
Niin ja tuosta laihdutuksesta ja utelevista sukulaisista tuli mieleen, kerronpa teille "hauskan" tositarinan.
Pari vuotta sitten pikkusiskollani oli rippijuhlat, eli pukeuduin tietenkin tilaisuutta varten. Rahat oli aika tiukilla, joten ostin edullisen H&M mekon, jonka yläosa oli toppimainen ja hameosa sellaista jännää kerrostettua, vähän "hörselöistä" kangasta. Päätin korostaa vyötäröni sellaisella ns. tissivyöllä, joka tulee siis rintojen alapuolelle. Muutenkin mekko näytti minusta tylsältä ilman vyötä. Olin sitten mielestäni oikein nätti, kunnes...
Setäni, joka ei todellakaan ole mistään huomaavaisimmasta päästä tokaisee kaikkien kuullen" OLETKOS SINÄ PIENIIN PÄIN?!" En ole, punastellen vakuutan... Setä vielä varmistaa "ETKÖ VARMASTI, NÄYTÄT IHAN NIIN KUIN OLISIT?!" -_- Vakuutan, etten ole raskaana ja poistun nolona eri huoneeseen.
Mutta ei siinä vielä kaikki.
Hetkeä myöhemmin istun kahvipöydässä muutaman sukulaisen kanssa. Isotätini kysyy oikein herttaisesti: "Anteeksi, mutta monennellako kuulla sinä olet?" Tuntuu, että voisin vajota maan alle. Vastaan, että en ole millään "kuulla" menossa, en ole raskaana. Muistaakseni mummoni tässä kohtaa vähän äyskähtää, että mitä se täti tuollaisia kyselee (huomasi että pahoitin mieleni), niin täti vaan jatkaa vilpittömästi, että "no raskaushan on ihana asia!" Niin... onhan se, jos olisi raskaana! :/
Siinä vaiheessa piti poistua paikalta ja käydä pienet itsesääli-itkut tirauttamassa. :D Sillä hienolla asukokonaisuudella olinkin vain tullut korostaneeksi sitä "huonointa" puoltani, eli pyöreää mahaa. Kyllä, olen hieman ylipainoinen, mutta yleensä yritän olla välittämättä siitä.
Että semmoinen tarina! :D Silloin kyllä mietin, että miksi sukulaiset eivät voi pitää mölyjä mahassaan... kyllä minä kerron sitten, kun jotain kerrottavaa on! :D