Vauva vuodelle 2014 :)
Onhan tää vielä vähä aikasta haaveilua ja miettimistä, mut pakko suunnitella kun on perussairaus ja koulu vielä vähä kesken.. Ollaan oltu miehen kanssa 5vuotta yhessä ja mentiin kesällä naimisiin ja ihan aikuisen iässäkii tässä ollaan..
Mut onkos muita sille vuodelle suunnittelevia? :)ois kiva vaihtaa ajatuksia :)
Kommentit (1501)
Hummingbird: Jaksamista, älä luovuta <3
Vauvaunelmia: Mä niin toivon, että nuo hoidot tehoaa!
Voin vain kuvitella, miltä tuntuu kun yritystä takana noin pitkät ajat. Mulla nyt alkaa yk 3 (tai yk 4 jos lasketaan se kun pari kertaa sekstattiin ennen ekoja menkoja) keskenmenon jälkeen ja tämäkin jo riittää tuskastuttamaan.. Itku tuli tänään kun tuli vähän verta paperiin -huomenna jo varmaan kunnon tulvat. Tietysti se keskenmenokin vähän hiertää mielessä vielä -äitiysloman alkuun olis enää reilu kuukausi jos pieni olis jaksanut sinnitellä elossa... Nuo kuukautiset vaan tuo niin elävästi mieleen ne muistot ja sen kipeän tuskan siitä, että meille ei olekaan tulossa vauvaa niin kuin piti, ei sitä vauvaa, joka nyt on enkelinä jossain eikä uuttakaan vauvaa..
Hummingbird: Samassa veneessä ollaan, täälläkin tulee just 10kk täyteen yritystä, viime kesäkuussahan tää yrittäminen meillä alkoi.. Melkeen jo alkaa toivomaan et olis tullu sitte vaikka edes se keskenmeno jossain kohtaa et olis ainaki saanu kerran sen plussan testiin, tietäis että se on ylipäätään mahdollista, kuin tää että ei tuu yhtään mitään! No joo, en nyt tietenkään oikeesti toivo keskenmenoo itelleni tai kenellekkään muullekkaan, mut you know.. alkaa olee aika epätoivonen fiilis.. :(
Ja mulla on just toi sama että toiset valittaa että "meillä onnistu "vasta" kolmannella kerralla, me jo luultiin ettei onnistuta ikinä..plaa plaa plaa" Eräs lähipiirissä oleva pariskunta sai esikoisen aikanaan "vasta" toisella yrittämällä. Olivat silloin pettyneitä kun ei heti ekasta tärppi käynyt..että vasta sitten toisesta yrityksestä.. Nii i..onhan se nyt aivan kamalaa..! AARGH!
Mä antaisin oikeesti mitä vaan et mä saisin sen plussan!!
Harmi jos sulla on sellanen fiilis ettei nyt sitten tärpännyt vieläkään :/ mut ei vielä luovuta toivosta, toivotaan että jospa kuitenkin olis onni kerrankin potkassu... :)
Äiti11: Tervetuloa tänne, toivottavasti sä tuot nyt mukanas sen plussa-aallon tänne palstalle :) kun täällä ei oo kukaan plussannu ties koska viimeks.....
Vauvaunelmia: Tsemppiä perjantain ultraan, toivotaan että saisitte sieltä pelkkiä hyviä uutisia! :))
*Omaanapaa: Kp 7/24-29 (kohta vaihtuu vuorokausi joten voi kai sanoa jo Kp 8.) Mietin että pitäsikö sittenkään tikuttaa ovista tässä kierrossa vai ei.. Jos menis vaan MUTU-tuntumalla..? Mä oon nyt innostunu taas (tai noh, taas ja taas..viimeks vuosi sitte :D ) liikunnasta. Lähinnä lenkkeilystä ja pyöräilystä. Koitan myös katsoa vähän mitä suuhuni laitan. Vähän niinkuin kesäkuntoon-meiningillä (Kesäkuntoon 2068....? :D ) En oo ylipainonen, mut taipuvainen herkutteluun vähän liiankin kanssa, niin nyt vois taas tähän väliin vähän ryhdistäytyä - alkavan kevään kunniaksi :D Tiiä sitte kauanko tää tulee kestämään, että koska mä repsahdan taas kaikenmaailman herkkuihin, ja vedän taas kaksinkäsin herkkuja naamariin, mut yritetään :D
Jos sais sitäkautta myös ajatuksia vähän pois tästä vauvan yrittämisestä (joo, niin varmaan, helppo nakki!)..
Niin, kellepä sitä toivois oman vauvan kuolemaa, toivottavasti ei kukaan kenellekään. Ikinä. Mun vauva on kuollut. Se oli mulle vauva. Se oli enemmän kuin plussatesti. Oman lapsen menetys. Ei sitä tuskaa voi kuvailla sellaiselle, joka sitä ei ole kokenut. En tiedä alkuraskauden keskenmenosta, voiko sellaisen joku ohittaa olankohautuksella "no, sainpahan plussan testiin", ehkä joku, harva sitäkään. Mulla oli viikkoja se 16+5, aika lähellä puoliväliä. Kyse ei ollut alkiosta ja plussasta. Kyse oli vauvasta. Mun omasta pienestä rakkaasta vauvasta. Lasteni pikkusisaruksesta. Tiedän, että voin tulla raskaaksi, mutta voinko ikinä enää saada lasta? Tai oliko se ehkä se viimeinen raskauskin? Voinko enää tulla raskaaksi? Jos tulen, pysyykö seuraavakaan lapsi elossa loppuun asti?
Blackpanther: Sun viesti oli tullu sillä välillä kun kirjoitin omaani (joo, oon hidas kirjottaja, kuten kellonajoista voi päätellä :D ). Huomasimpa vaan tuossa että kirjoitukseni hummingbirdille liippas aika läheltä sun tilanteita, eli tuo että teillä on 3 yrityskerta ja keskenmeno koettuna... Kun kirjoitin että melkein toivois keskenmenoa itselle että tietäis että ylipäätään on mahdolista raskautua.. Toivottavasti et kokenut kirjoitustani millään tavalla loukkaavana sinua kohtaan, ei ollut nimittäin tarkoitus loukata sillä yhtään ketään.. Tuli vaan hölmö fiilis itselle kun luin näin jälkeenpäin ton sun tekstin joka tuohon oli sillä välin ilmestynyt..
:( Anteeksi.
En siis tosissaan keskenmenoa tai laspsen kuolemaa toivo ikinä kenellekkään (eikai KUKAAN???) mutta se nyt vaan on sellanen ajatus joka tulee välillä päähän että "tulis edes se, kun ei mitään muuta", mutta siis se on vaan pelkkä ajatus, joka häviää yhtä nopeesti kun tulikin.
Toivon teille ihan jokaiselle pelkkää hyvää, enkä tosiaankaan halua vähätellä mitään mitä te kukin olette kokeneet! <3
Blackpantherille paljon voimia!
Moikka kaikille pitkästä aikaa!
oon ollu hiljakseen taustalla kuukausia kun meinasi usko loppua ja pettymyksiä pettymysten perään.
Noh joulukuussa kun lopetettiin ns. yrittäminen niin perjantaina 7.3 tein positiivisen testin ja eilen kövin jo neuvolassa ja lekurillakin kun nuo kierrot on pikkasen ollut sekasin, tammikuussa tuli 3 menkat tai 2 jotka kesti sen 7 pvä ja 1 jotka kesti 3 päivää. Laskettu aika olisi 31.10 tänä vuonna :)
Että semmoista, Paljon plussa tuulia muillekkin!
Anzcu86
ONNEA Anzcu86!!! :)) Niin se vaan näköjään tärppää kun ei yrittämällä yritä.. :)
Mut yhtä asiaa mä en vaan tajuu, miten te ihmiset sen teette?? :D miten voi ns.lopettaa yrittämisen? :D Ite vaikka kuinka yrittää olla ajattelematta niin siellä se vaan päässä kummittelee ja kuitenkin tahtomattaan laskee päiviä ja kyttää :D :/
Hurjan paljon onnea! :)
JES! Pakko tulla hehkuttaa: Papa-tulokset tuli tänään, ja luokka oli 2 hävinnyt, jee jee jee!! :)) vihdoinkin. Eli papa:n tulos oli lopultakin normaali ja klamydiatestin tulos odotetusti negatiivinen :) Huoh, nyt on olo huojentunut! :)
Kimallus: Juu, otin kyllä ihteeni.. Onhan se meilläkin periaatteessa sitä vauvan yrittämistä nyt sieltä kesästä asti. Vaikka silloin toisesta kierrosta tulinkin raskaaksi ja ehdin sen 17 viikkoa raskaana ollakin, mutta eipä ole vaan vauvaa tulossa. Toisethan laskeekin nuo yrityskerrat siitä kun on aloittanut yrittämisen riippumatta siitä, montako keskenmenoa siihen matkan varrelle mahtuu. Niin mäkin varmaan kyllä tekisin, jos olis kyse alkuraskauden keskenmenosta. Mutta tuo oli jo niin pitkällä, että olis saatu hautajaisetkin järjestää yms.
Pahoittelen kuitenkin jos valitan "turhasta" kun en ole tämän jälkeen vielä toisella (laskutavasta riippuen kolmannella, jos lasketaan siis se heti jälkivuodon loppumisen jälkeen sekstailu) kerralla tullut raskaaksi. En voi sille mitään, että se tuntuu ihan hemmetin pahalle, koska meillehän pitäisi olla jo tulossa se vauva, ei sitä tässä vaiheessa enää pitäisi yrittää kun reilun parin kuukauden päästä olis jo laskettu aika. Se menkojen alkaminen vaan repii ne haavat siitä vauvan menettämisestä niin kipeästi auki. Kun tulis edes uudelleen raskaaksi, sais edes vähän lääkettä haavoihinsa.. mutta kun ei näytä nyt onnistuvan sekään niin helposti kuin olisin toivonut "nainenhan on keskenmenon jälkeen hedelmällisillään" -joo, niin näkyy olevan :(
Ohoh, en käynytkään täällä päivittämässä tilannettani - jotenkin ei vaan inspiroinut yhtään kirjottaa tai miettiä juttua. Mutta menkkani siis vihdoin alkoivat, 10 päivää myöhässä. Ennen pillereitä mun menkat ei varmaan oo ollut päivääkään myöhässä sen jälkeen kun täytin 15, joten hiukan on tässä ottanut päähän. Mietin vaan että mistä ihmeestä johtuu ja onko kaikki ok. Ja tosiaan nyt en sitten yhtään tiedä mikä on tän kierron pituus (ja pysyttelen nyt toistaiseksi erossa ovistesteistä, tää on kuitenkin vasta se 4. kierros ja yritän ottaa tän ns. "rennosti".)
Toisaalta eipä nyt oo seksielämässäkään ollut kehumista, vuorotellen oltu molemmat kipeenä ja muutenkaan miestä ei oikein tunnu innostuvan. Hermostuin jo kerran ja ihmettelin että pyhään henkeenkö meillä luotetaan vai mikä tää juttu on, saa nyt nähdä miten ens kuussa. Tän kuun päivät luultavasti meni ohi jo, ja jos tästä kierrosta tärppää niin sitten on tuuria mukana ja kunnolla.
Mut siis suoraan sanottuna vaan vituttaa. Tietenkin niitä raskautumisuutisia myös satelee oikeelta ja vasemmalta, sekä miehen serkku että mun serkku saamassa kesällä lisää lapsia. Tilanteessa ottaa päähän se, että tiedän että sitä seuraa sitten kyselyt siitä koska me. Ja jos en sillon oo vieläkään raskaana, en vaan kestä sellasia uteluita. Ahdistaa jo etukäteen.
Vittu tää on perseestä!!! Mä en jaksa enää. oon henkisesti aivan loppu tän asian kanssa ja silti pitäs jaksaa olla vitun vahva.
Tänään siis käynti taas sairaalassa, yks muita isompi follikkeli näkyi, mutta sekin oli pieni kiertopäivistä nähden...jotain 9,8mm. Ja nyt kp 15. Tiistaina taas uusi käynti jossa nähdään onko se lähtenyt vielä kasvamaan. Paskat sielä mitään kasva. Terolutia sitten taas naamaan ja clomifenia nostetaan 2tbl kp3-7.
Niistäki tulee niin huono olo eikä tehoo.
Hyvä määrä naishormonia on 3-5 ja mulla 27!!!!! ainaki oon nainen :D
vituttaa niin kovaa että en tiedä itkisikö vai nauraisiko.
Vauvaunelmia :( voi kurjuus! En pysty ees kuvittelee miltä susta tuntuu! Kärsivällisyyttä kaivatan nyt kovasti. Lähetän ne pienetkin rippeet mitä multa löytyy sulle. Toivotaan, että kasvaisikin nyt kauheella vauhdilla siellä! Mä en kanssa tiiä tuunko kestämään tollasia hormonimääriä :( Täytyy yrittää muistaa vaan se mihin tähdätään ja kun saat sen oman mussukan syliisi niin sulla ei ole mitään epäilystäkään siitä että tää aika tässä välissä olisi turhaa. Joidenkin nyt näköjään pitää vaan kestää tällästä painetta ja ahdistusta. Osataanpahan me sitten arvostaa niitä lapsiamme enemmän :) Tiedän että tää nyt on vaan tällästä lässytystä ja ei auta mitään, mutta tottahan nää on. Tänään ihan ok päivä siis kun tulee tällästä tekstiä :D Huomenna taas pohjalla.
Anzcu86 onnea sulle ihan hurjasti, mäkin kovasti perään kuulutan tota että miten sitä pystyy olla yrittämättä :D ei onnistu meiltä !
Kimallus-84 Onnea hurjasti sun tuloksista :) Jotain positiivista sentään! Ja hiffaan kyllä täysin ton sun ajatusmaailman että oispa ees kerran tullut joku plussa viiva, mutta kokemuksesta voin sano ettei siitä enää ole mulle apua. Sillon keskenmenon (vai mikä lie olikaan) aikoihin mäkin tuudittauduin siihen että oonpahan kerran ollut raskaana. Enää siitä ei ole mitään apua. Sulla on kyllä kurja tilanne kun kaikki näyttää kuitenkin toimivan näin päällisin puolin mutta mitään ei tapahdu. Kyllä se pistää miettimään että mitä ihmettä!!
Blackpanther et valita turhasta, täällä vaan niin helposti turhautuu kun joku raskautuu sormia napsauttamalla (en siis tarkoita nyt sinua). Sun kokemukset on sieltä pahimmasta päästä eikä kukaan sais joutua kokemaan tota. Itselläni meni kesken ihan viikko plussan jälkeen ja olen jo luultavasti päässyt siitä ylitse. Silloin oli kyllä todella kurja olla, mutta kun raskaus oli niin alussa niin ei se tunnu enää niin pahalta. Sun tapauksessa tilanne on aivan eri! Ei näitä voi verrata keskenään. Rukoilen etten koskaan joudu samaan tilanteeseen kanssasi, koska en tiedä selviäisinkö siitä. Pakko kai se olisi. Joka tapauksessa mullekin yritetään sitä sanoa että hyvähän se on että kerran jo olen ollut raskaana, mutta eipä se paljoa auta. Aluksi mäkin tuudittauduin siihen että tuun varmaan heti uudeestaan raskaaksi, paskat! Oon alkanu miettimään, että elän varmaan loppu elämäni ilman yhtäkään lasta.
Anna Mai jotenkin samanlaisissa tunnelmissa mennään. Eipä tässä paljon naurata. Meilläkin udellaan, mutta tuntuu että vähän rauhottuu jo sekin. Jotkut varmasti arvaa että vauvaa yritetään eikä enää uskalla kysellä kun huomaavat ettei mitään tapahdu. Kyllä puristaa rinnasta kun eilen Ikeassakin näin vastasyntyneen kaukalossa. Missä meidän sellainen on??
Täällä kurkku alkoi kipuilemaan ja ottaa taas aivoon. Musta tuntuu, että mä olen aina nykyään kipeänä. Söin just ison patongin ja jäätelön joten laihdutus ei nyt ihan suju :D Piti mennä salillekin, mutta en viittiny kun kurkku on tosi kipee. Lämmötkin koholla. Tänään kp 29 ja menkkojen pitäis alkaa joskus tiistaina. Mua pelottaa että menkat alkaa aikaisemmin koska ovis oli vasta 10 päivää sitten. Pelkään, että terolutit on lyhentäneet mun kierrot mutta eivät muuttaneet ovulaatiota. Toivotaan että menkat antaa odottaa itseään nyt sinne tiistaille. Välivuodot vaan jatkuu ja runsaana. Eilen todella pitkästä aikaa tulin kotiin ja aloin vaan itkemään ulkotakki päällä mieheni olkapäätä vasten. Oon ehkä ollut ahdistunut, pettynyt ja muuta, mutta eilen surullisuus vei mennessään. Nyt vaan odotellaan kuun lopun gyneä ja sitten katsotaan siitä eteenpäin. Pakkohan tässä on yrittää jaksaa vaan eteenpäin...
Kp 13/24-29
Ovistestiin ilmestyi nyt illalla 2 viivaa. Se oli ensimmäinen ovistesti jonka tässä kierrossa tein. Testiviiva oli vahvempi kuin kontrolli, eli selvä ovisplussa. Eilen oltiin makkarihommissa, ja tänään ja huomenna pitää myös yrittää jaksaa. Mutta kuten monessa monessa kierrossa aiemminkin on jo todettu, niin vaikka ovisplussan aikaan peittoja miten paljon heilutteliskin, niin eipä se mitään silti takaa..... :/ Koitan olla parhaani mukaan stressaamatta.. Ei tässä muu auta kuin katsoa taas tämä(kin) kierto loppuun.. Viimeinen mahdollisuus ehtiä vuodelle 2014..
Yk 11. Plussa, tuu jo..!!!
Täällä sorruttu raskaustestien tekoon :/ Ääliö! Huomenna tai ylihuomenna pitäisi alkaa ja siltä nyt näyttääkin. Tein viikonloppuna muutaman testin ja tyhjää näyttää. Tänään vielä yhden ja testiajan ulkopuolella jotain viivanpaikkaa nään. Mä oon alkanu näkemään noissa viivaa aina poikkeuksetta. Mies kyllä palauttaa sitten maanpinnalle :D Kyllä taas suruttaa. Nyt taas aletaan olemaan pohjalla. Taas tartteis kerätä itsensä ja aloittaa yritys taas kerran alusta. Mun täytyy ruinata siltä gyneltä parin viikon päästä ne luget käyttöön. Mä en enää kattele tätä vuotoa!
Kimallus toivotaan että vihdoin ja viimein jotain tapahtuisi teillekin :) Olis jo aika!
Oma napa vuodattelua jotta pysyn hereillä:
Fiilikset täällä vaihtelee laidasta laitaan. Mutta vauva haaveet on nyt kyllä aika lailla rauhoittuneet. Tänään jo mitein että ehkä se onkin ihan hyvä että ei meille tule sitä omaa koskaan. Rakastan noita toisten lapsia, ja lellin ne piloille (ja opetan huonot tavat). Elämä on nyt niin kiireistä että ei mitään järkeä. Remontit päällä (edelleen/taas), työputki päällä, koulutusta tohon koiraharrastukseen (tokokoulutusohjaaja kurssi menossa) niin ja kummipojan hoito velvollisuus. Tänään lähti kummipojan äiti synnyttämään. Olin yön töissä aamulla suoraan hoitaan poikaa ,joka 1v 9kk tarmollaan piti tätiä hereillä kyllä ihanuudellaan hyvin. Iltapäivällä mummon kanssa vahdin vaihto ja itse kotiin syömään ja harrastamaan seksiä. Kyllä, parhaat päivät osuu näin hyvin kohdilleen! Yritin saada nukuttua (nukuin tunnin...) ja takaisin töihin. Aamulla takaisin hoitaan poikaa. Ja jännittäen millon se mini syntyy.... Olen aivan JÄRJETTÖMÄN väsynyt, ja ajatus juoksee ameeban tasolla. Mutta väsymys on aiheuttanut sen että mä en stressaa. YHTÄÄN! Tiedän, että tärppiä ei tuu joten ihan sama. Haluan kyllä että nyt kun laskennallisesti on parhaat päivät (en ees jaksanut enää tikuttaa kun mitään hyötyä siitäkään)niin harrastetaan seksiä, että voi ainakin sanoa että yritettiin mutta ei onnistunut. Mun ajatukset siitää vaan että kaveri saa vauvansa onnellisesti maailmaan, mä saan olla ihanan kummipoikani kanssa, ja joku päivä saan ihan jopa nukkuakin.... Kaikki kysyy miten mä jaksan, mutta jotenkin sitä vaan jaksaa kun itse haluaa jaksaa. Onneksi töissä voi nukkua pikkuisen yön pimeinä hiljaisina tunteina. Vaikka eihän se kunnon unta ole, mutta auttaa jaksamaan.
Jaksuja kaikille!
Täällä alkaa olemaan ilmassa tutut oireet (päänsärky/migreeni) niinkuin aina pari päivää ennen menkkojen alkua. Eli eiköhän ne menkat sitten ala odotetusti perjantaina. Ei siis tärppiä tällä(kään) kerralla. Nyt ottaa päähän! Ja rajusti ottaakin! Miten hitossa tää voi taas olla näin vaikeeta. Ens kierrossa en kyllä jaksa mitään ovista tikutella, kun ei siitä(kään) mitään hyötyä ole. Että semmonen vitutus täällä päin. Toivottavasti muilla paremmin!
Moikka, täällä menossa yk 14 kp 23/34 eli viimeinen mahdollisuus raskautua niin että saatais lapsi tämän vuoden puolella. Uskalsin nyt laittaa kierron pituudeksi 34 kun muistaakseni kolme viimeistä ollut sen. Oon yrittänyt keskittyä kaikkeen muuhun ja jättää vauvakuumeen taka-alalle, mut eipä tuo oo niin yksinkertaista. Toki suunnitelmia teen tietenkin tämänhetkisen tilanteen mukaan eli niin ettei lasta ole kuvioissa, mutta huomaan silti miettiväni entäs jos ja jospa sittenkin.... Pää on vielä kasassa vaikka on tää hajottavaa.... En ymmärrä mistä se toivo aina hiipii just näihin aikoihin, pakko on ollu yrittää hokea itselleen ettei toivo liikoja, ei se oo ennenkää tärpännyt.... No eipä muuta kierron loppua odotellessa ja uuden kierron alkamista.... Mut jospa sittenkin tää olisi se kierto... Näihin tunnelmiin. Tsemppiä teille muille <3
Moikka!
Täältä löytyy myös pariskunta, joka toivoo vauvaa vuodelle 2014. Eli olemme myös olleet yhdessä 5 vuotta ja menimme myöskin tänä kesänä naimisiin! :) Minä olen jo ensimmäisen tutkintoni (alemman) suorittanut, mutta nyt opiskelen vielä maisterin paperit. Mieheni valmistuu keväällä ja hänen työtilanteensa näyttää hyvältä. Näin ollen omat ns. "pohjavaatimukset" ovat kunnossa! :) Vauvasta ollaan jo kauan, kauan, kauan haaveiltu, mutta ei haluttu hankkia vielä kesken opintojen. Mutta nyt peukut pystyyn, että kaikki sujuu hyvin! :)
Hellou!
hummingbird: i feel you!!! Ei oikeen nappaa enää. Vituttaa ku kaverit totee näistä meidän hoidoista että "no eihän sulla oo ees niin epätoivonen tilanne.." " kyllä sä pian oot raskaana " jne. Tässä on sitä "pian" odotettu jo melko kauan!! On vaan paska fiilis.
En luota yhtään että nää lääkkeet auttaa. Viime viikolla oli sivuvaikutuksia taas ihan liikaa, järkyttävä pääkipu, huono olo ja oksetus, hirvee väsy.... Ja nyt kipristelee, vihloo ja on paineen tunnetta alamahassa. Toivottavasti olis merkki munarakkulan kasvusta. En jaksa ees testata ovista :D mutta hommat on alotettu jo viime viikolla! ;) perjantaina ultra kp15, sillon nähdään näkyykö mitään varteenotettavaa rakkulaa. Onneksi on vapaapäivä niin voi murjottaa loppupäivän rauhassa.
Kp11/27