Oletko löytänyt " sielunkumppaniasi"?

mutta joskus tunsin erään toisen ihmisen kanssa oikeastaan yhtaikaa, että saimme toisiltamme palan toistemme sielua, olimme niin samanlaisia, ajattelimme samalla tavalla, tunsimme samoin, se tuntui hienolta, mutta molemmat pysyimme kaidalla tiellä, ja nyt ajatuksemme toisiimme on pölyttynyt muutaman vuoden vieriessä eteenpäin.

Joskus se pulssin nousu tuntuu ihanalta, jälkeenkinpäin, vaikka emme koskaan edes tavanneet treffimielessä. Ihanaa aikaa, en unohda sinua,

vaikka ei minulla ole edes oikeus sinua enää ajatella.

Ihan samat fiilikset. Kaidalla on pysytty, eikä edes puhetta ole paljon ollut, mutta jokin yhteys, lataus, sanaton side on niin voimakas. Lisäksi kohtalo tuntuu ajavan meitä yhteen.

Ongelma minulla on se, että jokin side pysyy hyvin voimakkaana, vaikka olemme olleet erossa hyvinkin pitkiä aikoja. Hän on läsnä kokoajan elämässäni.

Siitä, miksi tiemme eroavat todennäköisesti lopullisesti, en voi kertoa enempää, monesta syystä. Vielä on hetki aikaa, mutta tajusin tänään tämän lopullisuuden. Itkettää.

onnelliset te, joilla on sielunkumppani elämänkumppanina.

Ja kiitos sinulle linkistä, joku.

Kukaan tapaamani ihminen ei ole ollut kanssani täysin samalla taajuudella, vaikka useimpien kanssa tulenkin toimeen. Olen yksinäinen susi ja aina porukassakin se jotenkin ulkopuolinen.

Niin minäkin olin, olen yhä, mutta sain tämän ihmisen elämääni, joka ymmärtää. Toivottavasti sinäkin tapaat joskus sellaisen.

tavallisella ei ole niin väliä, kuka on kumppani, kun kaikki ymmärtää käytöksen.

Onhan se aivan järjetöntä, heittää nyt hukkaan tuollaista.

Onhan se aivan järjetöntä, heittää nyt hukkaan tuollaista.

Mutta kun oikein muu ei onnistu. Nyt vielä näemme arkipäivän puitteissa suhteellisen usein, keskustelemme, jaamme ajatuksia. Tulevaisuudessa tiemme tulevat eroamaan ja pitäisi alkaa "järjestämään" tapaamisia jne. Se on varsinkin minulle liian suuri kynnys ylitettäväksi. Ei vain onnistu.

No, elämä on ennenkin kuljettanut meidät takaisin lähelle toisiamme, ehkä se tekee nytkin niin. Tai sitten tämä on lopullista, ja koko loppuelämäni hän on mielessäni päivittäin.

Miksi tällaista tapahtuu? Että tapaa jonkun, joka olisi ollut täydellinen, mutta väärään aikaan, väärässä paikassa, niin, että se vain on yksinkertainen mahdottomuus.

Hyviä ystäviä on kyllä.