Lue keskustelun säännöt.
Miehen lapsi haluaisi muuttaa meille mutta äitinsä ei anna lupaa
05.11.2012 |
Lapsi on 10 vuotias ja haluaisi asua meillä mutta hänen äitinsä pistää vastaan. Asumme miehen kanssa kahdestaan omakotitalossa joten tilaa olisi ja lapsi olisi minun puolestani tervetullut meille.
Äiti on jo nyt raivoissaan minulle siitä että lapsi tulee meille koulun jälkeen ja minä ruokin hänet ja lähetän sitten kotiin. Äitinsä on puoli viiden aikaan vasta kotona.
Mitä tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä? Odottaa se kaksi vuotta jolloin vasta kuunnellaan lasta vaiko toimia aikaisemmin?
Kommentit (239)
Näissä jutuissa on AINA kaksi ihan erilaista tarinaa takana. Olemme kuulleet sinun näkemyksesi tilanteesta mutta. Miksi olet kotona Ap?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko työtön kun olet koko päivän kotona? Entä vuoden kuluttua? Asutteko omakotitalossa ja äiti vuokralla? Joutuisiko äiti muuttamaan mahdollisesti kaksioon/yksiöön jos lapsi muuttaisi isälleen? Ja löytyisikö edes asunto läheltä nykyistä aluetta? Nämä kaikki asiat kun vaikuttavat lapsen tulevaisuuteen tavalla taikka toisella!
Jos ap on mielenterveysongelmien takia eläkkeellä ja aina kotona
Ketjun ja ap:n kommentit kokonaan lukeneena ihmetyttää todellakin tuo asenne joka kirjoituksista paistaa, eikä se luo kyllä todellakaan vastuullisen lapsen etua kokonaisvaltaisesti ajattelevan aikuisen kuvaa.
Tulee niin Eerikan juttu mieleen...
Ihmettelen kovasti, kun puolet ei riitä.
Lapsi on iltapäivät isällä ja illat äidillä ja viikonloput puoliksi? Miksi se lapsi pitää kokonaan viedä äidiltä?
Olla meillä enemmän muin 4 yötä kuukaudessa. Ja miten niin kokonaan pois äidiltä??? Lapsihan isävierailujen takia pois äidiltään vain kaksi viikonloppua kuukaudessa. Kyllä mies tykkäisi että voisi joskus jäädä viikollakin yöksi.
Ja et pidä iltoja lapsen kanssa tärkeänä niin eI tarkoita etteikö joku muu pitäisi. Pakko kyllä sanoa että aika omituinen äiti olet jos et haluaisi edes välillä olla lapsen kanssa arki-iltoja vaan sinulle riittäisi 4 yötä kuukaudessa.Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee niin Eerikan juttu mieleen...
Ihmettelen kovasti, kun puolet ei riitä.
Lapsi on iltapäivät isällä ja illat äidillä ja viikonloput puoliksi? Miksi se lapsi pitää kokonaan viedä äidiltä?
Olla meillä enemmän muin 4 yötä kuukaudessa. Ja miten niin kokonaan pois äidiltä??? Lapsihan isävierailujen takia pois äidiltään vain kaksi viikonloppua kuukaudessa. Kyllä mies tykkäisi että voisi joskus jäädä viikollakin yöksi.
Ja et pidä iltoja lapsen kanssa tärkeänä niin eI tarkoita etteikö joku muu pitäisi. Pakko kyllä sanoa että aika omituinen äiti olet jos et haluaisi edes välillä olla lapsen kanssa arki-iltoja vaan sinulle riittäisi 4 yötä kuukaudessa.Ap
Olen viiteensataan kertaan sanonut että mies haluaa lapsen yöksi kotiinsa. Puhun tässä nyt niitä tuntemuksia mitä mieheni minulle viestii iltaisin kun juttelimme.
Olen alun alkujaankkn tehnyt selväksi että minä kirjoitan mieheni näkökulmasta näitä juttuja, kumma jos et ole saanut sitä selville.
A
Ketjun ja ap:n kommentit kokonaan lukeneena ihmetyttää todellakin tuo asenne joka kirjoituksista paistaa, eikä se luo kyllä todellakaan vastuullisen lapsen etua kokonaisvaltaisesti ajattelevan aikuisen kuvaa.
Et silti viitsinyt viitata yhteenkään kommenttini ja perustella vastaustasi. Että se siitä sinun taustastasi. Heh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
työssäkäyvälle. Eihän lapsi ehdi olla kuin pari-kolme tuntia yksin. Miksi siinä ajassa pitää antaa jo lämmin ruoka? Välipalahan siihen kuuluu.
Ketjun ja ap:n kommentit kokonaan lukeneena ihmetyttää todellakin tuo asenne joka kirjoituksista paistaa, eikä se luo kyllä todellakaan vastuullisen lapsen etua kokonaisvaltaisesti ajattelevan aikuisen kuvaa.
Et silti viitsinyt viitata yhteenkään kommenttini ja perustella vastaustasi. Että se siitä sinun taustastasi. Heh.
En miksi pitäisi?.., koska kirjoituksistasi käy muutenkin selkeästi ilmi ns. minä asenne, et selvästikkään kykene ottamaan huomioon/sisäistämään mitään muuta näkökantaa asiaan kuin omasi. Tässä työssä oppii nopeastikkin analysoimaan ihmisiä niin keskustelujen, elekielen kuin kirjoituksenkin kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän tyyliset mielipiteet saavat minut kiehumaan raivosta. Suomessa taitaa tärkein arvo olla se, että laspet ovat "itsenäisiä". Ja mikä on tulos: peliriippuvaisia pullukoita maa täynnä. Koska aikuisia ei ole mailla eikä halmeilla.
Eikä 10-v.:n kohdalla todellakaan tarvitse huolestua, että lapsesta kasvaa vanhemmista riippuvainen tms., jos häntä ei aamuisin tai iltapäiväsin jätetä yksin. Aikaa itsenäistymiseen on, ja se voi tapahtua turvallisemmin, kuin se useimmissa suomalaisissa kodeissa tapahtuu.
Ap tuntuu todella välittävän lapsesta ja tämän hyvinvoinnista.
olen huomannut, että kokoajan ap painottaa tuota läksyissä ym kouluun liittyvässä avustamista ja sitä 10 v pojan pitää lähteä yksin kouluun ja olla yksin kotona, kunnes äiti tulee töistä. Hei haloo kysymys on 4:llä luokalla olevasta lapsesta eikä ekaluokkalaisesta. Jollei lapsi pikkuhiljaa opi ottamaan myös yksin vastuuta asioistaan ja huolehtimaan em. asioista roikkuu hän vielä 20v avuttomana vanhempiensa helmoissa. Läksyissä saa ja pitääkin avustaa, mutta ap:n perusteluissa käy ainoastaan ilmi tuo koulu ja yksinoleminen. Onko lapsella ystäviä, harrastuksia ym. normaalia lapsen elämääm kuuluvaa, vai viettääkö hän 24/7 vanhempiensa seurassa? Ei kuullosta ollenkaan normaalilta vaan hysteeriseltä kaitsemiselta!!!
Tosin mua hieman mietityttää tuo kaveri-osasto. Muuten minusta on ihana, että on joku joka huolehtii pienestä alakoululaisesta.
Ketjun ja ap:n kommentit kokonaan lukeneena ihmetyttää todellakin tuo asenne joka kirjoituksista paistaa, eikä se luo kyllä todellakaan vastuullisen lapsen etua kokonaisvaltaisesti ajattelevan aikuisen kuvaa.
Et silti viitsinyt viitata yhteenkään kommenttini ja perustella vastaustasi. Että se siitä sinun taustastasi. Heh.En miksi pitäisi?.., koska kirjoituksistasi käy muutenkin selkeästi ilmi ns. minä asenne, et selvästikkään kykene ottamaan huomioon/sisäistämään mitään muuta näkökantaa asiaan kuin omasi. Tässä työssä oppii nopeastikkin analysoimaan ihmisiä niin keskustelujen, elekielen kuin kirjoituksenkin kautta.
Olen parhaani mukaan yrittänyt vastata kysymyksiin aja sitten kun olen kysynyt perustelua syytteisiin esim. Edellä mainittuun että minun viesteistä. saa sen kuvan että lahjomme lasta. Kysyin missä viestissä... Kas kummaa ei vastausta.
Mikä näkökanta minun olisi pitänyt ottaa huomioon, laita viestinumero. Olen sisäistänyt montakin viestiä vastannut niihin ja esittänyt vastakysymyksen johon en sitten saakaan vastausta:)
Vai pitäisikö minun sinun mielestäsi sisäistää kaikki viestit ilman sen kummempaa perustelua kuten esim tämä
" ihme ämmä , sulle sanottiin usko äitiä" kertoo varmaan jotain kirjoittajasta, ei taida olla ihan kaikki kotona.
Mä haluan keskustella tästä aiheesta ja nähdä mitä mieltä ihmiset ovat. Toisekseen olen vain huomannut että ihmiset ovat äidin puolella vain koska hän on äiti. Isästä ja lapsesta ei välitetä ollenkaan.
Itse pidän tätä vähän huolestuttavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaahtoat asiasta tuntitolkulla. Anna olla, se ei kuulu sinulle. Ole ystävällinen lapselle, kun hän tulee isänsä luokse, mutta muuten, anna olla!
Ketjun ja ap:n kommentit kokonaan lukeneena ihmetyttää todellakin tuo asenne joka kirjoituksista paistaa, eikä se luo kyllä todellakaan vastuullisen lapsen etua kokonaisvaltaisesti ajattelevan aikuisen kuvaa.
Et silti viitsinyt viitata yhteenkään kommenttini ja perustella vastaustasi. Että se siitä sinun taustastasi. Heh.
En miksi pitäisi?.., koska kirjoituksistasi käy muutenkin selkeästi ilmi ns. minä asenne, et selvästikkään kykene ottamaan huomioon/sisäistämään mitään muuta näkökantaa asiaan kuin omasi. Tässä työssä oppii nopeastikkin analysoimaan ihmisiä niin keskustelujen, elekielen kuin kirjoituksenkin kautta.
Olen parhaani mukaan yrittänyt vastata kysymyksiin aja sitten kun olen kysynyt perustelua syytteisiin esim. Edellä mainittuun että minun viesteistä. saa sen kuvan että lahjomme lasta. Kysyin missä viestissä... Kas kummaa ei vastausta. Mikä näkökanta minun olisi pitänyt ottaa huomioon, laita viestinumero. Olen sisäistänyt montakin viestiä vastannut niihin ja esittänyt vastakysymyksen johon en sitten saakaan vastausta:) Vai pitäisikö minun sinun mielestäsi sisäistää kaikki viestit ilman sen kummempaa perustelua kuten esim tämä " ihme ämmä , sulle sanottiin usko äitiä" kertoo varmaan jotain kirjoittajasta, ei taida olla ihan kaikki kotona. Mä haluan keskustella tästä aiheesta ja nähdä mitä mieltä ihmiset ovat. Toisekseen olen vain huomannut että ihmiset ovat äidin puolella vain koska hän on äiti. Isästä ja lapsesta ei välitetä ollenkaan. Itse pidän tätä vähän huolestuttavana.
On jollain muotoa "syyllinenkin" eroon. Siis että suhde on alkanut samaan aikaan kun mies on ollut vielä tämän äidin kanssa. Melko varma juttu, muutama seikka tukee tätä asiaa. Ehkäpä sekin sitten hankaloittaa tätä koko juttua?
Tiedätkö muuten että miten isä on toiminut eron aikana ja sitä ennen? Miksi lapsi on jäänyt asumaan äitinsä kanssa? Oletko ollut paikanpäällä todistamassa kuinka äiti on vaan jyrännyt isän oikeudet kaikessa? Olet kuitenkin lapseton nainen eikä sinulla sen vuoksi ole täysin selvää kuvaa että miten tuon ikäiset lapset toimivat esim. eron tullessa.
Ja onhan se myös niinkin että jos mies ITSE haluaa jättää perheensä ilman taistelua, ilman että yrittäisi kaikkensa niin turha siinä on alkaa vikisemään tapaamisista... Täytyy tajuta että ero on lapselle aina hirveä kokemus. Ensin ptäisi ajatella perhettä ja sitten vasta sitä omaa kaluaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaahtoat asiasta tuntitolkulla. Anna olla, se ei kuulu sinulle. Ole ystävällinen lapselle, kun hän tulee isänsä luokse, mutta muuten, anna olla!
Ketjun ja ap:n kommentit kokonaan lukeneena ihmetyttää todellakin tuo asenne joka kirjoituksista paistaa, eikä se luo kyllä todellakaan vastuullisen lapsen etua kokonaisvaltaisesti ajattelevan aikuisen kuvaa.
Et silti viitsinyt viitata yhteenkään kommenttini ja perustella vastaustasi. Että se siitä sinun taustastasi. Heh.
En miksi pitäisi?.., koska kirjoituksistasi käy muutenkin selkeästi ilmi ns. minä asenne, et selvästikkään kykene ottamaan huomioon/sisäistämään mitään muuta näkökantaa asiaan kuin omasi. Tässä työssä oppii nopeastikkin analysoimaan ihmisiä niin keskustelujen, elekielen kuin kirjoituksenkin kautta.
Olen parhaani mukaan yrittänyt vastata kysymyksiin aja sitten kun olen kysynyt perustelua syytteisiin esim. Edellä mainittuun että minun viesteistä. saa sen kuvan että lahjomme lasta. Kysyin missä viestissä... Kas kummaa ei vastausta. Mikä näkökanta minun olisi pitänyt ottaa huomioon, laita viestinumero. Olen sisäistänyt montakin viestiä vastannut niihin ja esittänyt vastakysymyksen johon en sitten saakaan vastausta:) Vai pitäisikö minun sinun mielestäsi sisäistää kaikki viestit ilman sen kummempaa perustelua kuten esim tämä " ihme ämmä , sulle sanottiin usko äitiä" kertoo varmaan jotain kirjoittajasta, ei taida olla ihan kaikki kotona. Mä haluan keskustella tästä aiheesta ja nähdä mitä mieltä ihmiset ovat. Toisekseen olen vain huomannut että ihmiset ovat äidin puolella vain koska hän on äiti. Isästä ja lapsesta ei välitetä ollenkaan. Itse pidän tätä vähän huolestuttavana.
Anteeksi nyt mutta halusin keskustella tästä asiasta ja juttelemme tästä miehen kanssa päivittäin. Asia painaa mieheni mieltä joten se painaa myös minun mieltäni.
On se kumma kun ei saa mistään edes kirjoittaa, ja kyllä tämä asia minunkin elämääni liikuttaa.
Olen vastaillut kysymyksii ja perustellut vastaukseni. Vastausta omiin kysymyksiini en saa (en tosin kovin paljon odottakkaan) mutta ällistyttää tälläiset kommentit ilman minkäänlaista perustelua.
ap
Hienoa, että välität aidosti miehesi lapsesta.
Täällä on vallalla ajatus, että vain äiti voi olla lapsensa lähivanhempi ja ylipäätään muodostaa tunnesidettä lapseen.
Joskus tämä etuoikeus myönnetään myös äidin vanhemmille, mutta erotilanteessa ei isälle, ei tämän vanhemmille, saati sitten isän uudelle kumppanille.
Yrittäkää pysyä väleissä äidin kanssa, mutta tehkää myös äidistä riippumattomat päätökset. Miten etenette, mikäli äiti laittaa kapuloita rattaisiin? Oletteko valmiit käräjille? Mitä oikeasti haluatte? Mihin olette valmiit taipumaan?
Kerätkää aineistoa, todisteita, oikeuskäynnistä tulee melko varmasti likainen.
Ei se synnyttäminen tee siitä äidistä sen enempää vanhempaa kuin isästäkään.
Lisäksi on aivan sama, mikä on ollut avioeron syy, lapsi se ei varmasti ole ollut, joten vaikka isä olisi sitä eroa syystä tai toisesta halunnut, ei se ole lapsen vika ja sen takia sitä ei pidä lapselle kostaa.
Eri asia tietenkin, jos kyseessä alkoholiongelmia, väkivaltaa tms.
On jollain muotoa "syyllinenkin" eroon. Siis että suhde on alkanut samaan aikaan kun mies on ollut vielä tämän äidin kanssa. Melko varma juttu, muutama seikka tukee tätä asiaa. Ehkäpä sekin sitten hankaloittaa tätä koko juttua?
Tiedätkö muuten että miten isä on toiminut eron aikana ja sitä ennen? Miksi lapsi on jäänyt asumaan äitinsä kanssa? Oletko ollut paikanpäällä todistamassa kuinka äiti on vaan jyrännyt isän oikeudet kaikessa? Olet kuitenkin lapseton nainen eikä sinulla sen vuoksi ole täysin selvää kuvaa että miten tuon ikäiset lapset toimivat esim. eron tullessa.
Ja onhan se myös niinkin että jos mies ITSE haluaa jättää perheensä ilman taistelua, ilman että yrittäisi kaikkensa niin turha siinä on alkaa vikisemään tapaamisista... Täytyy tajuta että ero on lapselle aina hirveä kokemus. Ensin ptäisi ajatella perhettä ja sitten vasta sitä omaa kaluaan!
että olen syylllinen eroon niin minusta olisi viisasta että viittaisit siihen viestiin mikä sinun mielestäsi tukee tätä sanomaasi.. odottelen vastausta? (tähänkin kysymykseen:)
Olisiko sinun mielestäsi ollut parempi että isä olisi alkanut vaatimaan 4- vuotiaan muuttoa hänen luokseen kun ero tuli.
No miesheni on onneksi sinua viisampi ja ei näin tehnyt mutta ei todellakaan tarkoita sitä että olisi jättänyt lapsen ilman taistelua. Katsoi vaan että taistelu ei siinä vaiheessa muuta kuin vahingoita kaikkia. Huoh en tiedä miksi edes vastaan sinulle.
Mitäpä jos sinä lakkaisit värittämästä tarinaa, kiitos.
ap
Sekin kun vaikuttaa siihen että saatteko puoltavan päätöksen käräjillä.
Kiertelet ja kaartelet kun vastaat joihinkin kysymyksiin. Et juuri niihin vastaa ollenkaan joista selviäisi että missä oikeasti mennään. Joku syyhän siihen on?
Ihan ymmärrettävää että äiti on suutuksissa. Haluaa syödä ruoan lapsensa kuten on tehnyt vuosikausia. Ja minusta se äiti tulee kyllä aika aikasin kotiin kun ajatellaan että käy ilmeisesti töissä. Ja onhan se lapsi jo noinkin vanha. Varmasti pärjää yksin kotonaan ja tekee ihan hyvää oppia itsenäisemmäksi. Jonkun välipalan syöminen koulun jälkeen riittää.
Miksi olet hiljaa Ap? Et vastaa noihin kysymyksiin joita monet kyselleet?
että lapsi ei ole hänen lapsensa, ja hänen ei pitäisi ryhtyä osapuoleksi tähän ollenkaan.
Minäkin olen "paha äitipuoli" ja näin, että äidille oli tuskallista se, että lapset rupesivat kiintymään minuun. Miehellä ja exällään on kaksi lasta, joista toinen olisi halunnut muuttaa meille. Minun roolini tässä oli se, että kerroin miehelle, että minulle se sopii, jos siihen päädytään, ja olen ilman muuta valmis toimimaan "varavanhempana". (Nämä lapset kutsuivat minua varaäidiksi.) Kaikki muu asioiden selvittely tapahtui pelkästään lapsen vanhempien välillä, eikä olisi tullut mieleenkään arvostella äitiä siitä, että hän haluaa pitää molemmat lapset luonaan!
Päätäntävalta on lasten vanhemmilla, on ihan käsittämätöntä, että ap:llä on mielestään oikeus millään tavalla vaatia lasta luokseen asumaan!
Ap, perustelet käsityksiäsi sillä, että sinä olet kotona kaiket päivät. Sinä et ole lapsen vanhempi, sinun mahdollisuutesi viettää lapsen kanssa aikaa ei ole minkäänlainen peruste lapsen asuinpaikan muutokseen.
Yritä hetki miettiä asiaa äidin kannalta, jolta isän uusi puoliso yrittää viedä lapsen.
Onko siinä se syy miksi äiti ei halua lapsensa tulevan teille koulun jälkeen? Ei pahalla, mutta tulipahan vaan mieleen...