Lapsen käytöshäiriöt koulussa = huonot vanhemmat

niiden riehujien vanhemmilla on "Wilma-tunnukset hukassa".

Meillä näin. Muitakaan käytöshäiriöitä ei ole. Keskittyminen kyllä koulussa hurjan hankalaa ja tehtävät jää usein tekemättä.

Tuo on aika yleistä. Opetan 3.luokkaa ja muutama oppilas saa tehtävät tunnin aikana tehtyä. Erityisopettaja auttaa useita ja suurimmalle osalle jää kotiin tehtäviä.

En keksi muuta syytä asialle, kuin luokan yleisen levottomuuden, Joku on aina äänessä, liikkeessä jne. itse en kykene esim. korjaamaan kokeita lasten tehdessä kirjoitustehtävää, kun häiriöitä on sen verran, ettei voi keskittyä. Näin siis ihan terveellä aikuisella.

vaihtaa koulua, erityiskouluun jossa erityisopettaja ja avustaja + 6 oppilasta luokalla. Lapsen dg adhd, aspergerpiirteet ja tunne-elämän häiriöitä. Sossuntädit ja psykiatrian puolen asiantuntijat ovat todenneet perherakenteen ja dynamiikan toimivaksi, vanhemmat rakastaviksi ja kasvatustavat sopiviksi.



Lähes ekoina sanoina kun mentiin tapaamaan opettajaa (piti muuten itse erikseen oikein toivoa tapaamista, opettajan mielestä sellaista ei olisi tarvinnut pitää) kuultiin että "Ei tarvi sitten olla tänne koululle päin yhteydessä, kyllä me sitten kerrotaan jos jotain suurempaa sattuu. Mistään tavallisista tappeluista ja muista ei yleensä olla vanhemmille ilmoiteltu. Jos meistä ei kuulu mitään niin kaikki sujuu ihan tarpeeksi hyvin"



Tästä oltiin sitten ihan ällikällä lyötyjä, lapsi oli kuitenkin vasta kolmannella ja uusi koulu, luokka ja ympäristö. Olisi ollut kiva edes sen kerran soitella opettajan kanssa että miten koulu on lähtenyt sujumaan... Wilma-tunnuksia ei myöskään ole, koska koulussa ei niitä ole käytössä (kaikissa muissa kaupungin kouluissa kyllä on tietääkseni). Nyt lapsi on ollut pari vuotta tuolla luokalla ja ei tosiaan olla opettajaan päin kovin paljon olla oltu yhteydessä kun kerran erikseen kielsi. HOPS-keskusteluistakin opettaja kommentoi, että "Tehdään nyt tämä pois alta kun kerran pakko on."



Koulun kanssa olisi kyllä huomattavasti helpompi tehdä yhteistyötä jos opettajakin siihen suostuisi. Nyt toivottavasti lapsi olisi pääsemässä koesiirrolla tavalliselle luokalle, jospa siellä sitten yhteistyö sujuisi paremmin. Muitakin lapsia meillä on, joista kaksi kouluikäisiä ja heidän opettajien kanssa ei ole ollut mitään ongelmia pitää vanhempainvartteja kaksi kertaa vuodessa tai Wilman kautta muuten viestitellä jos on tullut kysyttävää...

läskit ovat laiskoja, kauniit naiset on tyhmiä, rikkaat on onnettomia, teini-äidit polttaa tupakkaa ja ryyppää, kaikki usean lapsen vanhemmat on läskejä ja mitä näitä nyt on.... Muuta en jaksa kommentoida, kuin että ihan sama se on mitä tänne vastaa. Ne jotka ajattelevat, että huono käytös on aina vanhempien syytä, ajattelevat niin aina jatkossakin(paitsi jos pilkka sattuu joskus omaan nilkkaan). Onneksi näitä yleistyksiä on muistakin asioista ja jokaiseen ihmiseen voi kohdistaa varmasti jonkun =)

Kun mun kokemuksen mukaan erityislasten vanhemmat on lähes poikkeuksetta tavallista tiedostavampia vanhempia. Olen siis tavannut useampiakin. Lapsi on ollut pk-ryhmässä jossa on erityislapsia integroituna ja tätä kautta olen tutustunut moniin vanhempiin. Sanoisin, että nämä erityislasten vanhemmat pohtii esim. kasvatusasioita paljon enemmän kuin muut. Ihailen myös heidän kärsivällisyyttään ja vahvuuttaan. Siinä mielessä ovat siis jopa parempia vanhempia kuin ns. tavisten vanhemmat. Voi olla, että osalla on itselläänkin jotain neurologista pulmaa, mutta entä sitten? Ei se tee kenestäkään huonompaa ihmistä! Aivan uskomattomia natseja kyllä olette jotkut täällä puhuessanne huonoista geeneistä ym. No nimettömänähän se on helppo soittaa suutaan.



Siihen olen myös kiinnittänyt huomiota, että erityislasten vanhemmat ei myöskään harrasta minkäänlaista pätemistä. Ehkä elämä on opettanut? Tai ovatko vaan keskivertoa fiksumpaa väkeä?

nro 65 = 66.

Mietin samaa.

Oma esikoiseni on adhd, keskittymiskyvytön, ei saa aikatauluja koskaan kohdilleen, aikaa menee valtavasti johonkin pieneen nypräykseen ennenkuin pääsee itse asiaan. Alaluokilla aikaa meni siihen, kun järjesteli kynät oikeanlaiseen riviin, ennenkuin pystyi aloittamaan itse tuntityöskentelyn. Opttaja sitten sanoi minulle, että penaaliin vain välttämättömimmät. Kumma kyllä, tyttö suostui..



No, mietin tässä yksi kerta, että jos lapsi olisi ollut ns. normaali, hän olisi varmasti tällä hetkellä yliopistossa tai professorina tai mitä ylevää liekään.

Hän on keskittymiskyvyttyydestään huolimatta onnistunut käymään läpi peruskoulun hyvin arvosanoin, lukion keskitasoiseti ja nyt opiskellessa saisi täydet pisteet, mutta pisteitä pudotetaan rutkasti, koska ei palauta töitään aikataulussa,vaan reilusti myöhässä.

Itse tehtävän tulos on erinomainen.



Mietin, että tämän lapsen/nuoren/aikuisen kohdalla se arvosana 8 on paljon enemmän kuin tavallisen normaalin oppilaan 8. Ei se, että olisi tehnyt sen eteen töitä, vaan se, että on saanut sen, vaikka pää hajoaa moneen asiaan ja mieli menee jo kaukana jossain uudessa aiheessa.. eikä millään jaksaisi istua ja kunnella, tehdä. Jos hänellä olisi normaali keskittymiskyky, hän olisi tympääntynyt peruskouluun, ja saanut sieltä täydet arvosanat.



harmi, että asuimme niin pienellä paikkakunnalla, ettei siellä ollut steiner-koulua eikä montenssori-pedagokiikkaa, olisin laittanut hänet sinne.

"Se käyttäytyy noin, koska vanhemmat tekee näin" jne. Ihanko oikeasti teidän mielestänne esim. kouluikäisen tekemiset riippuvat täysin muista ihmisistä..? Ajatus on mielestäni kummallinen; normaalisti kehittynyt lapsi, erityinen tai ei, on jo koulutiensä alussa sen verran itsenäistynyt vanhemmistaan että kykenee mm. muodostamaan itse mielipiteensä asioista. Jo 2-vuotias tajuaa, ettei ole osa vanhempiaan vaan erillinen olento. Silti tällä hienolla av-logiikalla huonosti käyttäytyvä lapsi on 99% varmuudella nimenomaan kotiolosuhteiden vuoksi huonokäytöksinen! Vau.



En nyt sano, etteikö esim. ilmiselvä alkoholiongelma vaikuttaisi lapsen pärjäämiseen, mutta sanotaanko näin että aikamoisen helvetin moni lapsi käy elämässään läpi eikä silti iske nyrkillä jokaista vastaantulijaa. Joissakin maissa lyödään lapsia kasvatuksen nimissä- silti rikostilastot eivät ole sen pahemmat kuin meilläkään. Ymmärrättekö, mitä tässä yritän sanoa?

Nyt tarkoitan esim. ns. adhd-tapauksia. Oletteko tavanneet koskaan käytöshäiriöistä lasta jolla EI olisi huonot, epäonnistuneet vanhemmat?

Meillä ei ole adhd:ta tms. diagnoosia, mutta ongelmia käytöksessä kylläkin. Tiedän kyllä olevani paska äiti, vaikka parhaani olenkin yrittänyt ja yritän.

Tarkoitat siis, että lapselle on vanhempien kasvatuksen tuloksena saatu aikaan ADHD?



Missä tynnyrissä sinä olet elänyt? Sinulla on nettiyhteys. Googlaa autismi, adhd. Sieltä löytyy, vai onko sulle kasvatuksen seurauksena tullut lukihäiriö tai sisälukutaidon vajavuus?

Itse asiassa kaikilla tuntemillani käytöshäiriöisillä lapsilla (tosin heitä ei ole kuin kaksi kappaletta) on kaikin puolin hyvät vanhemmat, jotka ovat myös hakeneet apua lastensa ongelmiin.

Mulla todellakin ammatillinen kokemus asiasta, eikä sun pelkkä mutu tuntemus.

vanhempien välinpitämättömyydestä, joka tietysti on yksi huonon vanhemmuuden muoto. Harvemmin osallistuvilla, lastaan tukevilla vanhemmilla on huonokäytöksisiä häirikkökoululaisia.

t. ope

Itse asiassa kaikilla tuntemillani käytöshäiriöisillä lapsilla (tosin heitä ei ole kuin kaksi kappaletta) on kaikin puolin hyvät vanhemmat, jotka ovat myös hakeneet apua lastensa ongelmiin.

Mulle vähän vaikeasti käsitettävä yhtälö, eli sori, ei mee läpi. t. AP

Nyt tarkoitan esim. ns. adhd-tapauksia. Oletteko tavanneet koskaan käytöshäiriöistä lasta jolla EI olisi huonot, epäonnistuneet vanhemmat?

Meillä ei ole adhd:ta tms. diagnoosia, mutta ongelmia käytöksessä kylläkin. Tiedän kyllä olevani paska äiti, vaikka parhaani olenkin yrittänyt ja yritän.

Eli sinun lapsesi käytöshäiriöt eivät johdu neurologisesta "vajeesta" tai sairaudesta vaan kasvatuksesta?

Jep. Monta.

En pidä meitä huonoina vanhempina. Tavallisia, työssäkäyviä ihmisiä eikä ole päihde/väkivalta tms. ongelmia. On rajat ja rakkautta, kotona lapsi oirehtii lähinnä hyperaktiivisuuteen kuuluvaa levottomuutta + sählää ja unohtelee. Päiväkodissa lyö toisia, on aggressiivinen ja ailahteleva. Mikään määrä puhetta, kieltoja, rangaistuksia ei auta. On jo nyt erityisryhmässä, jossa toinen ope on kokenut tämmöisten lasten kanssa eikä hänkään saa käytöstä muutettua oleellisesti.



Voihan tietty jossain vaiheessa paljastua, että syy on meissä vanhemmissa sittenkin, mutta ainakaan perheneuvolan tai Lastenlinnan papereissa ei lue mitään siihen viittaavaakaan.

vanhempien välinpitämättömyydestä, joka tietysti on yksi huonon vanhemmuuden muoto. Harvemmin osallistuvilla, lastaan tukevilla vanhemmilla on huonokäytöksisiä häirikkökoululaisia.

t. ope

todella hurjasti tämänkaltaisten viestien vuoksi.

Samoin kaikki muut neurologiset viat?

kaksi todella vilkasta ja myös häiritsevästi käyttäytyvää lasta ja molemmilla on erinomaiset, rakastavat ja rajoja asettavat vanhemmat, jotka tekevät kanssani kaikkensa, että lapsesta kasvaisi tasapainoinen, onnellinen aikuinen.

T. Alkuope

Samoin kaikki muut neurologiset viat?