Heinävauvat 2013 marraskuussa

Olen todella pahoillani ja todellakin tiedän kaikki ne tunteet joita käytte läpi. Paljon voimia ja halauksia.

Pingu :( Huoh... :(

Tuntuu niin hölmöltä lähteä kirjoittamaan omaa esittelyäni tämän uutisen jälkeen, olen niin pahoillani Pingu.



Täältä kuitenkin myös ilmoittaudutaan odottajiin mukaan, vaikka hengailenkin vielä päivittäin kuumeilijoiden puolella, odotellen kanssasisaria mukaan.



LA on 12.7. En ole vielä soittanut neuvolaan tai varannut ultraa. Ensi viikolla voisi varailla ainakin ultra-ajan, jotta saa haluamansa ilta-ajan. Mieskin haluaa mukaan :o)



Minä olen 33v. ja mies on 32v. Kolmatta kertaa olen raskaana, mutta täytyy kyllä sanoa, että aika kaukaisilta tuntuu nuo edelliset raskausajat (Poika 2001 ja tyttö 2005). En niistä oikein kauheasti edes muista.. Täytynee kaivaa äippäneuvolakortit kehiin! :)



Vatsaa nippailee päivittäin, etova olo yllättää silloin tällöin, hajuaisti on aivan jäätävä ja rinnat ovat kipeät. Oireita siis on, kuitenkin aika iisisti on sujunut. Alkutaipaleellahan tässä vielä ollaankin. Kovasti sitä toivoo, että kaikki sujuu hyvin.



Purple 4+5

Suuret pahoittelut ja voimahalit sinulle :( ei löydy sanoja, todella ikävää...



Uusille tervetuloa ja onnea plussasta!



Täällä kaikki hyvin, päivät tuntuu matelevan ... Väsymys nostaa päätään päivä päivältä enemmän, alavatsaa turvottaa ja minimaalista etomista havaittavissa. Varhaisultraa vielä mietin, esikoisesta en käynyt mutta tokassa kyllä. Tekisi mieli saada varmuus siitä, että raskaus on todellinen, muttamutta....



Purple ja napsu, mukavaa että uskalsitte mukaan tälle puolelle :)

Pingulle isot halit ja voimia. Lohdutan kuitenkin että näin varhainen km on helppompi hoitaa. Se kun menee lääketyhjennyksellä niin näppärästi. Surullista se joka tapauksessa on ja masentavaa. Hiljaseksi km aina vetää.



Täällä voidaan pahoin. Tuntuu ihan hullulta kun yleensä kestän kaiken sonnan ja veren mutta nyt tulee yrjö jo ruuantähteistä tiskialtaassa;( Mieskin kattoo jo ihmeissään. Edellisissä raskauksissa ei oireisiini ole tämmöistä kuulunut eli tämä on ihan uus tuttavuus.



Turvotusta on. Paino noussut jo 1,5kg vaikkei ruokavalio muuttunut yhtään mitenkään. Allergioiden takia ruokavalio muutenkin rajoittunutta. Maha siis ihan pömppönä ja tuntuu että naamakin turvonnut. Minusta tuntuu että heti kun plussaan alkaa turpoaminen ja turpoan elefantiksi vaikka kuinka liikkuisin ja rajoittaisin syöntiä. Normaalipainoinen olen ja silti joka raskaudessa on vähintään 15kg tullut lisää. Painoani tullaan taas kyttään ja sokereita syynäämään. Aikaisemmin ei ole ollut mitään ongelmia sokereissa tai verenpaineissa vaikka olen ollut elefantti.



Moni on tuossa pinossa pohtinut miehen osallisuudesta odotukseen. Meillä nämä on olleet minun projektejani. Mies ei ole osallistunut neuvolakäynteihin tai ultriin. Just on ehtinyt synnärille. Muutenkin vauvan ja lasten hoito on minun vastuulla. Se on ollut pelin henki alusta lähtien enkä kyllä oletakkaan muuta. Minun panoksen pois jäänti työsaralla lisää mieheni taakkaa. Tässä normitilanteessakin ilman vauvaa kodinhoito ja lapset on minun hyppysissäni. Mieheni aina välillä kyselee kuulumisiani ja tietty kyllä neuvolan jälkeen tiedustelee tilanteen. Hän ei ole mikään pohtija tai lätisijä vaan keskustelee faktat ja se siitä. Siispä minäkin sitten sosiaalisena pälättäjänä tyydytän pulina tarpeeni ystävien kanssa;)



Vointeja kaikille



Velsa 6+2

Kovasti voimia Pinguliinille! Kipujakin taitaa siis olla ja vuoto runsasta kun keskenmenoksi päättelit? :( Todella surullista! Tiedän tuntemuksesi, meille tuli keskenmeno ennen kun aloin odottaa esikoista ja itkin sitä varmaan viikon verran. :( Älkää kuitenkaan masentuko, surkaa rauhassa niin sitten jaksaa hymyillä taas. Vaikka kyllä tuo jää mieleen koko loppuelämäksi, sen verran rankka kokemus se on.



Tervetuloa taas kaikille uusille! :)



Minäkin odotan innolla/kauhulla varhaisultraa. Kyllä oireita on alkanut esiintymään, varsinkin noita alavatsatuntemuksia. Mitkä tietysti pistää karvat pystyyn, ettei vaan menisi kesken. :( Varhaisultrassa kun saisi tietää että kaikki on hyvin ja syke löytyy niin keskenmenon riski on enää todella pieni.



Velsa: Jaksamisia sinne pahoinvoinnin kanssa kamppailuun. Esikoisen odotuksessa erittäinkin tuttua minulle, kyllä tuli vessanpönttö jo todella läheiseksi, jäi melkeen mieskin jo kakkoseksi sille. :D No ei mutta ihan tosi, kovasti voimia sinne! Toi on hirveetä. (Tosi lohduttavaa) :D Samalla jännitän että koska se täällä alkaa, vai alkaako ollenkaan... Toivottavasti ei. Molemmissa raskauksissa kyllä ollut jonkinasteista, joten luulenpa että tulee olemaan tässäkin. Mun mies melko samanlainen kun sun, eli ei turhia lätise vaan faktat vaan jutellaan. Mä taas sitten lätisen senkin edestä, mutta se jaksaa kyllä kuunnella ja nyökkäilee/hymisee vastaukseksi. :D



Oletteko muuten jo sukulaisille tai ystäville odotuksesta kertoneet? Mä olen muutamille ystäville sanonut ja kovasti olivat iloisia. Ja arvattavissahan se heille olikin kun olen kolmannen kaipuusta heille jutellutkin. :) Sukulaisille ei olla vielä kerrottu, eikä taideta kertoa ennen niskaturvotusultraa. Eli ennen joulua taidetaan pamauttaa asia heidänkin kuulollensa, siis jos vaan kaikki menisi hyvin. Miehen puolesta en tiedä, mitä mahtavat ajatella. Äidistäni tiedän sen verran että hän ei varmaan osaa odottaa että kolmaskin tulee melko perään. Ihmettelen kyllä välillä äitini asennetta, sillä hyvin harvoin he joutuvat meidän lapsiamme hoitamaan, samoin miehen vanhemmat. Melkein itse aina ehdottelevat että josko lapset voisivat tulla hoitoon tai jotain. Eli siitä ei olisi kiinni asenne, että lapset jäisivät muiden hoidettaviksi. Mun henkilökohtainen mielipide on että omat lapset hoidetaan itse. Tietysti työssäkäyvät vievät hoitoon, mutta en puhukaan työssäkäyvistä äideistä. Vaan puhun yleisesti siitä että lapsia ei tehdä jotta joku muu, esim. isovanhemmat voivat hoitaa niitä.



Vaniliini 4+6

Ensimmäistä biologista lasta odotellaan viikoilla 4+6, la 12.7.



Kotona juoksentelee 2,5v "ottolapsi". Takana yksi keskenmeno viikolla 7, eli vähän varovainen olen vielä tämän suhteen.



Yritystä meillä on takana 1v9kk, eli kovan työn takana oli edes se plussatesti.



Ikää itsellä 24v ja miehellä 27.



Ensimmäiseen raskauteen verrattaessa tämä tuntuu olevan "vakaammalla pohjalla", ainakin raskausoireet ovat noin kymmenen kertaa voimakkaammat heti alusta.

Kirjoittelin ensimmäisen viestin tänne, vielä puoli shokissa uutisesta. :) Soittelin alkuviikosta neuvolaan ja sain ensimmäisen ajan raskausviikolle 9. Ystävällinen hoitaja oli puhelimessa ja sopiva aika (mikä käy myös miehelle) löytyi helposti. Ensimmäisellä käynnillä on jo ultra, joten ei tarvi miettiä erikseen varhaisultrassa käyntiä. Laskettu aika on 11.7.2013



Niin ja ikää minulla on 30-vuotta.



terv. Masu

Vielä siitä mahan näkymisestä, että olen itsekin kohtuu pieni 164/58 ja lähes täysin lautavatsa, niin siinä mielessä tämä turvotuskin näyttää jo kuin olisin lihonut vaikka kuinka :D Mutta siis tänään alkoi pahoinvointi (jee). Mietinkin jo, että kuinka pitkälle selviän. Paljastan nyt tässä, että ei ole ensimmäinen raskaus vaikka esikoinen onkin tulossa. Vuosia sitten pääsin noin rv 9:lle asti, jolloin sitten keskeytyi. Silloin oli hyvin alusta asti kaamea pahoinvointi ja pönttöä tulikin halailtua harva se päivä. Myös rintaliivit alkavat jo ahdistamaan, vaikka viimeksi ei rintoihin juuri ehtinyt vaikuttaa :) Kunhan ei tulisi vain samanlaista pahoinvointia niin olisin tyytyväinen. Eikä menisi kesken :)



Terveisin, LittleMy rv 5+4

Ja onnea kaikille plussasta, erityisesti sinulle piiji! Hienoa että jaksoitte yrittää noin pitkään ettekä menettäneet toivoa. :) Kovasti onnea! :)



Täällä alavatsa on oikeastaan toistaiseksi ainut mikä oireilee jatkuvasti. Pahoinvointi alkaa hieman nostaa päätään, lähinnä epämiellyttävien hajujen vuoksi.



Vaniliini 5+0

Täältä tulisi yksi 26v ensimmäistä vauvelia odottava mukaan jengiin :) kahdesti positiivinen testi tehty ja viikot näyttäisi 5+3 eli la näillä näkymin 8.7.13. Ihanaa

Minäkin ilmottaudun mukaan. Laskettu aika olisi 4.7.2013, ikää 32v ja toinen lapsi tilauksessa :) Kivaa että meitä on täällä jo näin paljon!

Meitä tosiaan on jo melkoinen joukko! Toivottavasti jatkaa kasvamistaan, eikä ainakaan pienene yhtään!



Väsymys on tosiaan ihan hirveetä. Nyt se on todenteolla alkanut. Onneks esikoinenkin vielä nukkuu päiväunia niin saa nukkua kun lapset nukkuu, jos vaan siltä tuntuu. Välillä kyllä kotityöt sen verran odottelee tekijäänsä ettei viitsi silmiään ummistaa ennen kun on koti jotenkin kondiksessa.



Hyvää viikonloppua kaikille!



Vaniliini 5+1

Se on viikko nyt siitä, kun sain testiin haalean plussan. Väsymystä täälläkin. Ja palelee ihan valtavasti. Eilen illalla ehdin jo nukahtaa, mutta heräsin sitten, kun kissa möykkäsi. Sen jälkeen ei ollutkaan hyvä olla oikein mitenkään päin. Jos liikahti vähänkään peiton alla, tuli kylmä; jos pysyi paikallaan, tuli kuuma. Lisäksi on alkanut esiintyä samanlaista jalkojen puutumista, kuin esikoista odottaessa. Muistan, kun en saanut unta ja keksittiin esikoiselle nimi. Pitänee hyötykäyttää nämäkin unettomat alkuyöt :)



Tänään kerroin äidilleni, että pikkuveikosta tulee isoveikka. Mummo oli ihan mielissään. Oikeastaan minun piti odottaa vielä hetki, että kerron äidille, mutta kun äiti tuntee minut niin hyvin, olisi se kohta arvannutkin. Ja kun varmaan äiti joutuu olemaan pojan kanssa ensimmäisen neuvolakeikan ajan, niin viimeistään siinä vaiheessa olisi pakko kertoa. Samapa tuo siis kertoa pois. Muille isovanhemmille ei vielä olla kerrottu. Kerrotaan sitten, kunhan tietää, onko matkassa pikkukaveria vai ei. Tosin voi kyllä olla, että äiti ei malta olla kertomatta isälleni.



Hyvää viikonloppua kaikille!



Amppari

Mulla on oireita vaikka kahdelle odottajalle.

Periaatteessahan se on hyvä asia, ja merkki vahvasta hormonitoiminnasta, mutta vähempikin riittäisi.



Kaksivuotiaalla kauhea uhmaikä, ja kun väsyttää, oksettaa, kiukuttaa ja särkee ei ole ehkä parhaimmillaan sitä handlaamaan.

Tänään menin kahden tunnin rauhoittumispäikkäreille ja laitoin ukon siivoamaan heti kun raukka tuli koulusta kotiin :P



Onneksi tää on vaan väliaikaista.

Täällä ihmeen vähäisin oirein menty eteenpäin..vähän mahan nipistelyä, jonkin verran enemmän väsymystä ja vähän viluisempi olo. Mutta eipä muuta. Pahoinvointia ei ole ollut ollenkaan...vielä :D varmasti sekin oire vielä ehtii tulla jos on tullakseen. Tänään 5+4. Tein kolmannen testinkinkin kolme päivää sitten. Oli pakko varmistaa ollaanko tässä raskaana kun on niin vähän oireita. Vahva plussahan se oli :) ehkä täytyy vaan nautia näistä vähäisistä oireista...vielä voi esiin tulla vaikka mitä :) tsemppiä kaikille odottajille ja etenkin pahoinvoinnin kanssa kamppaileville :) on tämä uskomatonta..varsinkin näin ensikertaa odottavalle kun ei tarkkaan tiedä mitä tulevan pitää. hih :)

Pomppaanpas sitten tänne odotuspuolelle minäkin =) Ikää on 22, esikoista odotan ja LA taisi olla noiden laskureiden mukaan 4.7.2013.



Oireet senkun lisääntyy.. Pakko painua keittämään teetä, laittamaan töppöset jalkaan ja mennä viltin alle värjöttelemään :D

Moikka, mä olen edelleen jumittunut tuonen odotus-puolelle jännäämään muiden mukana niin ei ole tullut tänne nyt kirjoiteltua, yritän kunnostautua tässä!



Joku sanoikin jo äidillee kertoneen raskaudesta, onko mut kertoneet vielä kellekään? Mä olen kertonut muutamalle ystävälle, sukulaisille voisi kertoa vaikka jouluna. Veikkaan ainakin omalle äidilleni "järkytystä" kun kolmas vielä tuloillaan.



Kopsasin tämän suoraan vaniliinin kirjoituksesta, koska olisi voinut olla myös minun kirjoittama: "Ihmettelen kyllä välillä äitini asennetta, sillä hyvin harvoin he joutuvat meidän lapsiamme hoitamaan, samoin miehen vanhemmat. Melkein itse aina ehdottelevat että josko lapset voisivat tulla hoitoon tai jotain. Eli siitä ei olisi kiinni asenne, että lapset jäisivät muiden hoidettaviksi. Mun henkilökohtainen mielipide on että omat lapset hoidetaan itse. Tietysti työssäkäyvät vievät hoitoon, mutta en puhukaan työssäkäyvistä äideistä. Vaan puhun yleisesti siitä että lapsia ei tehdä jotta joku muu, esim. isovanhemmat voivat hoitaa niitä."

Aivan suoraan mun ajatuksista toi teksti!



Sain tänään vihdoin varattua neuvolan. Aika on 27.11. eli tasan rv 9+0. Varmaan ennen joulua tulee sitten se np-ultrakin ellei sitten joulun välipäivinä. Ja se varhaisultra mulla on 19.11., ei enää kuin reilu viikko! Nyt tuntuu että aika menee jotenkin nopeasti, justhan vasta plussasin ja nyt "jo" rv 6+3



napsunen 6+3

eli meillä on nyt jo 3 lasta 11v 8v 5v js nyt tulee neljäs jolla laskettuaika on 18.7.

Meillä on kerrottu mun perheelle ja poikaystävän perheelle, muille sukulaisille ja läheisimmille kavereille sitten varmaan joulun aikaan np-ultran jälkeen ja loput huomaa kun maha kasvaa ;)



Meillä on kaikki ollut ihan tyytyväisiä uutiseen, mun vanhemmille tää tulee olemaan ensimmäinen lapsenlapsi, poikaystävän äidillä niitä onkin jo muutama muitten sisaruksien puolesta.



Maanantaina olis sitten eka neuvola ja odotan kyllä ihan innolla, vaikka vielä haluaisin yhden viikon hurahtavan, meilläkin kun on ma 19.11 eka ultra!



Ihanaa marraskuuta muille odottajille :) !



- Kukkurukuu 6+4

Mäkin ilmottaudun mukaan, muutama päivä sitten plussasin, laskurin mukaan 5+1 :) Oon niin onnellinen, mut toisaalta todella jännittynyt, kuten varmaan moni muukin :) La olisi 12.7 :) Ikää mulla on 21v ja ensimmäistä siis odottelen, joka on erittäin toivottu