Avioehto
Nyt kysyn raadin mielipidettä. Olen yli nelikymppinen kotiäiti. Mies on viisissäkymmenissä. Hän sai suuren perinnön, miljoonaluokkaa. Hän tuli tänään töistä kotiin ja sanoi, että pitää tehdä avioehto.
Mies on jäänyt kerran kiinni maksullisista ja epäilen, että on ollut muitakin juttuja.
Miten on, laittaisitteko nimenne avioehtoon. Ollaan oltu naimisissa 15 vuotta ja silloin ei tullut puheeksi. Mies on tienannut hyvin, mä en mitään näiden vuosien aikana. Olen pyytänyt esimerkiksi, että mulle säästettäisiin eläkettä mutta ei suostu.
Sanoin, että en nimeäni paperiin pistä ja työntäköön sen hanuriinsa. Että jos eron tahtoo, niin katsotaan sitten niitä ehtoja.
Kommentit (119)
Entäs avoliittolaiset? Ostetaan talo ja mies ottaa lainan ja maksaa sitä. Avokki maksaa sähkön, vakuutukset, ruoan, lapsista aiheutuvat kulut, ollan yhdessä esim 15 vuotta ja edelleen avoliitossa. Ero tulee niin avokki on puillapaljailla ja mies saa pitää talon. Eli tarkkana tytöt. Nimi myös paperiin että omistaa plus lainapaperiin ja maksaa myös kykynsä mukaan.
että nyt on uusi nainen miehellä kuvioissa. Ja koko avioehdon, sinun syyttelyn ja haukkumisen sekä poissaolojen syy.
Luulen, että valmistelee selkäsi takana eroa ja yrittää saada kaiken omaisuuden itselleen.
Ratsaa salaa miehesi kännykkä. Käy läpi lähetetyt ja vastaaotetut tekstarit, soitetut puhelut ja vastaanotetut puhelut. Jos on outoja numeroita niin finderista selvität kenen numeroita ne on. Pidä maltti, älä syytä ennen kuin on kunnon todisteet.
Ja jos esim joku ilta katoaa tunneiksi kotoa kaverillee "Matille", sisarukselleen tms niin tsekkaa asia niin, että soitat sen henkilön kännyn , esim. sisaruksensa puhelimeen, tekosyyn varjolla ja ohimennen sanot, että se mun mieshän taisikin tula sinne teille poikkeamaan.... Ja jos ei miestä ole siellä missä pitäisi niin hälytyskellot soi!
Hän on ainakin ihastunut tähän kiinteistövälittäjä naiseen. Nainen oli näyttämässä jokin aika sitten meille yhtä taloa. Oikein mukava ja ystävällinen. Ihmettelin, kun mies sitten jälkeen päin arvosteli ammattitaitoa ja vaikutti jotenkin vähän kiihtyneeltä. Taisin tulkita kiihtymyksen väärin, taisi ukko tosiaan kiihtyä. Tää ei ole eka kerta, kun olen ollut siinä vierellä ja nähnyt miehen innostuvan/flirttaavan. Yleensä hän aloittaa sen iskurepertuaarinsa, jolla multakin meni jalat alta. Masentavaa, kun huomaa ettei ollutkaan ihan ainutlaatuista...
Miehen kännykkää ei niin vaan tutkita. Hänellä on kaikki: tietokoneet, iPadit, puhelimet, salasanan takana.
...mutta ap:na en kiinnittäisi siihen juurikaan huomiota enkä rupeaisi asiaa kummemmin penkomaan.
Mies on tässä se, jolla on kovat paineet saada avioehtoa ja ties mitä muuta vilunkia tehtyä. Ap:lla taas ei ole mitään kiirettä mihinkään suuntaan. Ap voisi keskittyä omaan elämäänsä ja alkaa opetella näkemään itsensä itsenäisenä naisena, ilman tuota miestä. Mies luuhatkoon missä luuhaa ja raivotkoon jos haluaa - älä ap edes kuuntele niitä raivoamisia vaan anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Kyllä se totuus ajan myötä tulee ilmi penkomattakin. Minua eivät yksityiskohdat edes kauheasti kiinnostaisi. On selvää, että mies ei ole sellainen luotettava ja rakastava kumppani, jollaisen itse haluan omaksi miehekseni. Ap:n tilanteessa antaisin miehen puuhailla omiaan ja etäännyttyäni hänestä riittävästi ottaisin eron.
Haluatko elää tuossa helvetissä vai omillasi lasten kanssa? Mieti! Muutos tapahtuu sitten, kun muutoksesta kieltäytyminen käy liian tuskalliseksi ja se raja taitaa olla sinulla nyt kohdalla. Mene oikeusaputoimistoon eron vireille laittamiseksi ja terapeutille. Tuollainen hurmurin ja pedon vaihtelu kuulostaa narsistilta, mutta mitään diagnooseja miehellesi sun ei tarvi ajatella. Ajattelet vain ja ainoastaan sitä, miten haluat itseäsi ja lapsiasi kohdeltavan ja se siitä.
...mutta ap:na en kiinnittäisi siihen juurikaan huomiota enkä rupeaisi asiaa kummemmin penkomaan.
Mies on tässä se, jolla on kovat paineet saada avioehtoa ja ties mitä muuta vilunkia tehtyä. Ap:lla taas ei ole mitään kiirettä mihinkään suuntaan. Ap voisi keskittyä omaan elämäänsä ja alkaa opetella näkemään itsensä itsenäisenä naisena, ilman tuota miestä. Mies luuhatkoon missä luuhaa ja raivotkoon jos haluaa - älä ap edes kuuntele niitä raivoamisia vaan anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Kyllä se totuus ajan myötä tulee ilmi penkomattakin. Minua eivät yksityiskohdat edes kauheasti kiinnostaisi. On selvää, että mies ei ole sellainen luotettava ja rakastava kumppani, jollaisen itse haluan omaksi miehekseni. Ap:n tilanteessa antaisin miehen puuhailla omiaan ja etäännyttyäni hänestä riittävästi ottaisin eron.
Tämä oli hyvä kannanotto. Mulla on tunteita edelleenkin häntä kohtaan, kovastikin. Myönnän, että olen kuin lapsi joka ei voi käsittää että miksi mulle nyt huudetaan: on toimittu sääntöjen mukaan, tuettu, rakastettu, ruoka on ollut pöydässä ja sukat kaapissa puhtaina. Olen hoitanut lapset, kuunnellut miehen työmurheet, suunnitelmat.
Mulla on sellainen olo (älkää nyt naurako) että mä eilen menetin parhaan ystäväni. Mä näen nyt vaan miehen huutamassa, että musta ei ole hänen bisneskaverikseen, että mulla ei ole kykyjä. Kaivoin koulu- ja työtodistukset esille ja niistä katsoin, että joskus olin ihan kykenevä huolehtimaan muutaman miljoonan budjetista ja sain siitä vielä palkkaakin.
Olet oikeassa, mulla tässä nyt ei ole mitään niin suurta hävittävää.
Haluatko elää tuossa helvetissä vai omillasi lasten kanssa? Mieti! Muutos tapahtuu sitten, kun muutoksesta kieltäytyminen käy liian tuskalliseksi ja se raja taitaa olla sinulla nyt kohdalla. Mene oikeusaputoimistoon eron vireille laittamiseksi ja terapeutille. Tuollainen hurmurin ja pedon vaihtelu kuulostaa narsistilta, mutta mitään diagnooseja miehellesi sun ei tarvi ajatella. Ajattelet vain ja ainoastaan sitä, miten haluat itseäsi ja lapsiasi kohdeltavan ja se siitä.
Mua ei yhtään huvittaisi mennä pillittämään jollekin vieraalle murheitani.
Mulla alkoi elämä helpottaa, kun reilu vuosi sitten ostin kirjan jossa puhuttiin narsismista. En sano, että mies on narsisti mutta helpommin olen hänen kanssaan pärjännyt kun olen miettinyt kirjan ohjeita. Heräsin tähän, kun tajusin että riitatilanteissa mies on kuin robotti: ei tunteita, ei välittämistä tai huolta miltä muista tuntuu. Olen nähnyt hänen itkevän pari kertaa, molemmat kerrat itsesäälistä.
En koskaan haluaisi tytölleni tällaista elämää, tällaista kumppania. En sen puoleen halunnut itsellenikään. Ja mua harmittaa, että en osannut valita paremmin vaikka tiesinkin kaikenlaista ja vaikka miehen hyvä ystäväkin jotain yritti kauttarantain mulle sanoa. Mutta kaikki oli jotenkin niin epämääräistä.
No, nyt mä näytän ihan kamalalta. Naama on kuin turvonneella lahnalla. Mä näytän varmaan 10 vuotta vanhemmalta kuin muutama päivä sitten.
Menen pian naimisiin ja haluan avioehdon vaikka olen se köyhempi osapuoli ja mies. En voi sietää toisen omaisuuden kuppaajia enkä halua vaimoni perintöjä itselleni mikäli ero tulee. Enkä tietenkään haluaisi antaa omianikaan hänelle eron sattuessa. Oma varallisuus tai perinnöt eivät ole toisen omaisuutta sen vuoksi, että joskus on sormukset pujotettu sormeen ja asuttu saman katon alla.
Sen ymmärrän, että kotiäitinä tai isänä ollut saa hyvitystä. Inhottaa varsinkin ne rikkaisiin naimisiin menneet köyhät naiset, jotka pian eroavat miljonääreinä ja mälläävät laillisesti ryöstetyillä rahoillaan. Tyhmiä ovat ne rikkaat miehet, jotka eivät avioehtoa tee.
Menen pian naimisiin ja haluan avioehdon vaikka olen se köyhempi osapuoli ja mies. En voi sietää toisen omaisuuden kuppaajia enkä halua vaimoni perintöjä itselleni mikäli ero tulee. Enkä tietenkään haluaisi antaa omianikaan hänelle eron sattuessa. Oma varallisuus tai perinnöt eivät ole toisen omaisuutta sen vuoksi, että joskus on sormukset pujotettu sormeen ja asuttu saman katon alla.
Sen ymmärrän, että kotiäitinä tai isänä ollut saa hyvitystä. Inhottaa varsinkin ne rikkaisiin naimisiin menneet köyhät naiset, jotka pian eroavat miljonääreinä ja mälläävät laillisesti ryöstetyillä rahoillaan. Tyhmiä ovat ne rikkaat miehet, jotka eivät avioehtoa tee.
Sinulla taitaa kuitenkin olla aika hyvä käsitys tasapuolisuudesta, reiluudesta, kumppanuudesta.
Muuten, mun sormeen ei pujotettu sormusta. Kävin itse sitten ostamassa sormuksen, kun ei alkanut sellaista näkyä :) On mussa sen verran romantikkoa että olisin tykännyt jos mies olisi sormuksen hankkinut ja pujottanut. Vein miehen vielä häämatkallekin. Näin jälkeen päin kun tilannetta katson, niin olen tainnut olla todella TYHMÄ.
Onnea sulle. Vaikutut reilulta ja rehdiltä mieheltä.
Menen pian naimisiin ja haluan avioehdon vaikka olen se köyhempi osapuoli ja mies. En voi sietää toisen omaisuuden kuppaajia enkä halua vaimoni perintöjä itselleni mikäli ero tulee. Enkä tietenkään haluaisi antaa omianikaan hänelle eron sattuessa. Oma varallisuus tai perinnöt eivät ole toisen omaisuutta sen vuoksi, että joskus on sormukset pujotettu sormeen ja asuttu saman katon alla.
Sen ymmärrän, että kotiäitinä tai isänä ollut saa hyvitystä. Inhottaa varsinkin ne rikkaisiin naimisiin menneet köyhät naiset, jotka pian eroavat miljonääreinä ja mälläävät laillisesti ryöstetyillä rahoillaan. Tyhmiä ovat ne rikkaat miehet, jotka eivät avioehtoa tee.
koska sekä minä että mieheni niin halusimme. Mutta meidän suhde onkin tasa-arvoinen ja perustuu rakkauteen sekä keskinäiseen arvostukseen ja kunnioitukseen.
Ap:n mies kuulostaa puolestaan niin inhottavalta ihmiseltä, että kun avioehtoa ei vielä ole, niin ap:n ei kannata siihen missään nimessä suostua. Mies suunnittelee aivan päivänselvästi eroa ja haluaa jättää ap:n puille paljaille. Ap, älä anna miehesi höynäyttää sinua!
Haluatko elää tuossa helvetissä vai omillasi lasten kanssa? Mieti! Muutos tapahtuu sitten, kun muutoksesta kieltäytyminen käy liian tuskalliseksi ja se raja taitaa olla sinulla nyt kohdalla. Mene oikeusaputoimistoon eron vireille laittamiseksi ja terapeutille. Tuollainen hurmurin ja pedon vaihtelu kuulostaa narsistilta, mutta mitään diagnooseja miehellesi sun ei tarvi ajatella. Ajattelet vain ja ainoastaan sitä, miten haluat itseäsi ja lapsiasi kohdeltavan ja se siitä.
Mua ei yhtään huvittaisi mennä pillittämään jollekin vieraalle murheitani.
Mulla alkoi elämä helpottaa, kun reilu vuosi sitten ostin kirjan jossa puhuttiin narsismista. En sano, että mies on narsisti mutta helpommin olen hänen kanssaan pärjännyt kun olen miettinyt kirjan ohjeita. Heräsin tähän, kun tajusin että riitatilanteissa mies on kuin robotti: ei tunteita, ei välittämistä tai huolta miltä muista tuntuu. Olen nähnyt hänen itkevän pari kertaa, molemmat kerrat itsesäälistä.
En koskaan haluaisi tytölleni tällaista elämää, tällaista kumppania. En sen puoleen halunnut itsellenikään. Ja mua harmittaa, että en osannut valita paremmin vaikka tiesinkin kaikenlaista ja vaikka miehen hyvä ystäväkin jotain yritti kauttarantain mulle sanoa. Mutta kaikki oli jotenkin niin epämääräistä.
No, nyt mä näytän ihan kamalalta. Naama on kuin turvonneella lahnalla. Mä näytän varmaan 10 vuotta vanhemmalta kuin muutama päivä sitten.
miehen joka kohteli mua vastaavalla tavalla, tosin ei ollut rikas mies. Älä pistä nimeäsi mihinkään paperiin.
Mä lähdin tyylillä, keskellä kaunista kesäpäivää, jätin taakseni melkein tyhjän asunnon ja vein pois kaiken, minkä olin itse maksanut. Avioerohakemuksen leimautin mieheni tilipäivänä, että tilillä on mahdollisimman paljon rahaa. Ja otin salaa kopiot tiliotteista, teillä ei taida onnistua se eli tarvitset juristin avuksesi. Varattomana saat oikeusapua kunnalta.
Meillä ositusneuvottelut käytiin asianajajan avulla.
Tästä eteenpäin laitat miehen maksamaan kaiken, mikä yhteiseen elämiseen liittyy. Tiesitkö että avioliitossa puolisolla on elatusvelvollisuus toista kohtaan ja voit hakea elatustukea?
Sisuunnus nyt nainen! Paha olo loppuu, kun pääset ukosta eroon. Saat elareita ja lapsilisät, ja hae töihin. Olethan sä vissiin ollut kirjanpitohommissa...!? Mitä sä mokomassa itsekkäässä paskassa roikut, eihän se ole kiva ihminen kun hyväksikäyttää sua rahallisesti ja pettää.
rakasta itseäsi enemmän ja uskalla eroon läheisriippuvuudesta.
terv. kolmen yh, talousalalla
Menen pian naimisiin ja haluan avioehdon vaikka olen se köyhempi osapuoli ja mies. En voi sietää toisen omaisuuden kuppaajia enkä halua vaimoni perintöjä itselleni mikäli ero tulee. Enkä tietenkään haluaisi antaa omianikaan hänelle eron sattuessa. Oma varallisuus tai perinnöt eivät ole toisen omaisuutta sen vuoksi, että joskus on sormukset pujotettu sormeen ja asuttu saman katon alla.
Sen ymmärrän, että kotiäitinä tai isänä ollut saa hyvitystä. Inhottaa varsinkin ne rikkaisiin naimisiin menneet köyhät naiset, jotka pian eroavat miljonääreinä ja mälläävät laillisesti ryöstetyillä rahoillaan. Tyhmiä ovat ne rikkaat miehet, jotka eivät avioehtoa tee.
koska sekä minä että mieheni niin halusimme. Mutta meidän suhde onkin tasa-arvoinen ja perustuu rakkauteen sekä keskinäiseen arvostukseen ja kunnioitukseen.
Ap:n mies kuulostaa puolestaan niin inhottavalta ihmiseltä, että kun avioehtoa ei vielä ole, niin ap:n ei kannata siihen missään nimessä suostua. Mies suunnittelee aivan päivänselvästi eroa ja haluaa jättää ap:n puille paljaille. Ap, älä anna miehesi höynäyttää sinua!
ratkaisuja jos avioehto olisi ollut alusta alkaen. Olisin katsonut tarkemmin, että en käytä omaa perintöäni jokapäiväisiin juttuihin kotiäitinä ollessa ja laskenut tasapuolisesti tulot ja menot. Mä olen päätynyt käyttämään säästöni, tuloni ja mies taas on kerännyt itselleen sijoituksia, ylimääräistä eläkettä. Niissä ei tietenkään ole mun nimeäni.
Olen jo aikaisemmin sanonutkin tässä ketjussa, että tottakai perintö on hänen. Veikkaan, että jos tässä eroasteelle edetään niin ehkä on hyvä sitten olla jonkinlainen vääntövipu. Joten en avioehtoa allekirjoita. Mä olen aina ollut reilu ja olen ajatellut, että kaikki menee yhteiseksi hyväksi, meidän perheelle, meidän parisuhteelle.
Nyt kun ihan oikeasti elämä voisi munkin kannalta helpottaa (meidän kokoisen perheen vaatettaminen kirppareilta on aika homma, kun pitää vielä sopia jotenkin porukkaan mukaan), niin mies haluaakin pudottaa mut pois koska olen se riippakivi.
Mä luulen, että se vihantunne oli eilen hänellä siksi niin voimakas että tiesi ettei tee oikein. Mutta jotenkin hänen piti repiä itsensä minusta irti. Kivempi se on käydä jonkun uuden tutun kanssa tutkimassa mielenkiintoisia sijoituskohteita kun mun kanssa. Ensi viikonloppuna ovat menossa. Mulle taitaa jäädä sitten lapset automaattisesti huolehdittaviksi. Kuten aina.
Haluatko elää tuossa helvetissä vai omillasi lasten kanssa? Mieti! Muutos tapahtuu sitten, kun muutoksesta kieltäytyminen käy liian tuskalliseksi ja se raja taitaa olla sinulla nyt kohdalla. Mene oikeusaputoimistoon eron vireille laittamiseksi ja terapeutille. Tuollainen hurmurin ja pedon vaihtelu kuulostaa narsistilta, mutta mitään diagnooseja miehellesi sun ei tarvi ajatella. Ajattelet vain ja ainoastaan sitä, miten haluat itseäsi ja lapsiasi kohdeltavan ja se siitä.
Mua ei yhtään huvittaisi mennä pillittämään jollekin vieraalle murheitani.
Mulla alkoi elämä helpottaa, kun reilu vuosi sitten ostin kirjan jossa puhuttiin narsismista. En sano, että mies on narsisti mutta helpommin olen hänen kanssaan pärjännyt kun olen miettinyt kirjan ohjeita. Heräsin tähän, kun tajusin että riitatilanteissa mies on kuin robotti: ei tunteita, ei välittämistä tai huolta miltä muista tuntuu. Olen nähnyt hänen itkevän pari kertaa, molemmat kerrat itsesäälistä.
En koskaan haluaisi tytölleni tällaista elämää, tällaista kumppania. En sen puoleen halunnut itsellenikään. Ja mua harmittaa, että en osannut valita paremmin vaikka tiesinkin kaikenlaista ja vaikka miehen hyvä ystäväkin jotain yritti kauttarantain mulle sanoa. Mutta kaikki oli jotenkin niin epämääräistä.
No, nyt mä näytän ihan kamalalta. Naama on kuin turvonneella lahnalla. Mä näytän varmaan 10 vuotta vanhemmalta kuin muutama päivä sitten.
miehen joka kohteli mua vastaavalla tavalla, tosin ei ollut rikas mies. Älä pistä nimeäsi mihinkään paperiin.
Mä lähdin tyylillä, keskellä kaunista kesäpäivää, jätin taakseni melkein tyhjän asunnon ja vein pois kaiken, minkä olin itse maksanut. Avioerohakemuksen leimautin mieheni tilipäivänä, että tilillä on mahdollisimman paljon rahaa. Ja otin salaa kopiot tiliotteista, teillä ei taida onnistua se eli tarvitset juristin avuksesi. Varattomana saat oikeusapua kunnalta.
Meillä ositusneuvottelut käytiin asianajajan avulla.
Tästä eteenpäin laitat miehen maksamaan kaiken, mikä yhteiseen elämiseen liittyy. Tiesitkö että avioliitossa puolisolla on elatusvelvollisuus toista kohtaan ja voit hakea elatustukea?
Sisuunnus nyt nainen! Paha olo loppuu, kun pääset ukosta eroon. Saat elareita ja lapsilisät, ja hae töihin. Olethan sä vissiin ollut kirjanpitohommissa...!? Mitä sä mokomassa itsekkäässä paskassa roikut, eihän se ole kiva ihminen kun hyväksikäyttää sua rahallisesti ja pettää.
rakasta itseäsi enemmän ja uskalla eroon läheisriippuvuudesta.
terv. kolmen yh, talousalalla
Tähän mun kuvioon kuuluu (omasta tahdostanikin), että mulla ei juuri läheisiä ole. Mies on aina jotnekin suututtanut tai suuttunut kavereihini ja on ollut helpompi vaan antaa sitten niiden suhteiden kuihtua. Perheestä mulle ei ole tukea. Sisaruksella on omat hommansa ja vanhempia ei ole.
Joten piritäviä esimerkkejä tarvitaan. Mä en tiedä onko tämä läheisriippuvuutta, sillä kyllähän mä aika yksin olen liitossa. Kun asiaa tarkemmin mietin. Yritän tunteita ja ajatuksia eritellä ja mä näen vieläkin sen miehen, johon rakastuin. Ei pelkästään hurmuri vaan paljon muutakin. Mä olisin sen kaverin kanssa valmis jatkamaan. Jossain vaiheessa vaan rahasta tuli niin suuri tekijä miehen elämään. Ja nyt kun sitä hänellä on ei se näytä häntä yhtään onnellisemmaksi tekevän.
Olin kaupanalalla. Mun ammattitaito on vaan jo niin vanhentunutta, että samantasoisiin tehtäviin palaaminen lienee mahdotonta. Joko koulunpenkille tai kassaksi. Siinä ne vaihtoehdot.
Minusta kuulostaa selvästi keksityltä jutulta !!!
elämän. Ja on tosi loukkaavaa, että alat mun surua vähätellä. Onhan se aika pateettista, että mulla ei tällä hetkellä ole muuta paikkaa josta saada edes vähän lohtua.
Itse pääsin just sinunlaisestasi naisesta eroon!
Enää en ikinä mene naimisiin ilman avioehto, suoraan sanoen OLET raha ahne paska. Tuossa tilanteessa punnitaan se kunnon rakkaus, olisi todella hyviä neuvoja mutta ei sinulle ap, eli en aio kertoa niitä edes täällä. Toivottavasti miehesi kävisi lakimiehellä, jos ovat viisaita niin sinä et saa sentin senttiä perinnöstä :)
-mies-
Nainen on varmasti onnellinen, että on päässyt sinusta eroon. Jos olet maksattanut naisella kaiken ja hän on halunnut vain jakaa muun tasapuolisesti, niin itseäsi saat syyttää.
On minullakin ero takana, omasta syystä, mutta erossa suurin osa rahoista meni exälle ja lapselle. Ok,maksoin ehkä hieman syyllisyyden tuntoa pienemmäksi.
Sellaista tilannetta AP:lle ei tule, että jäisi ilman rahaa erossa. Perinnöstä ei varmasti saa mitään, jos on testamentissä rajattu ulos, mutta muuten voi kyniä äijän paljaille. Jatkossa elarit kunnon kokoisiksi. Ukolle ei tarvitse jäädä kuin 550 euroa kuussa kuluihin, kaiken muun voi AP vaatia elatusmaksuina itselleen. Eli kyllä osa siitä perinnöstäkin siirtyy ajan kuluessa lapsille jo ennakkoon.
-Toinen Mies- Minä kehtaan kirjoittaa Miehen isolla, sinä voit sen jatkossakin kirjoittaa pienellä.
se perkeleen pelleily niiden saksien kanssa.
Pidät puolesi etkä allekirjoita yhtään mitään. Etkä viiltele. Naurettavaa pelleilyä.
Jos omaisuus on yhdessä hankittua niin tietysti se pitää jakaa sen mukaan mitä on aikoinaan päätetty ( ei avioehtoa), mutta mitä ihmettä toisen perintö kuuluu siihen yhteiseen vietettyyn elämään, toivonkin TEILLE kaikille jotka olette sitä mieltä että ei allekirjoita avioehtoa että perisitte kans paljon jonka puolisosi veisi.
Tässä vinkki, allekirjoita se avioehto niin että se koskee vain perintöä, ja tässä se yksi(monista) vinkki olisi ollut että perintöön olisi tehty testamenttimääräys jossa aviopuolisolla(avopuoliso) ei ole avio-oikeutta testamentilla saamaan omaisuuteen eikä niiden tuottoon.
Toivotaan että miehesi vanhemmat olisi näin tehneet. Itse olen tehnyt näin omalle lapselle, että näille onnen onkijoille ei tipu minulta mitään. Yhteisen elämän saavat säätä miten haluavat.
Olen kai liian rehellinen kun pakottaisin avioehdon siinä tilanteessa jos puolisolleni olisi tulossa miljoonia perinnöksi, en halua ja enkä kehtaa viedä toisen vanhemmilta saamia rahoja. Haluan rakastua ihmiseen enkä rahoihin, olen avoliitossa minua rikkaamaan naisen kanssa joten tästä asiasta on kokemusta
-mies-
[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 20:37"]
et tietenkään tee avioehtoa. Kysy siltä, että joko on uusi vosu katsottuna, kun tuommoista ehdottelee?
Eihän se iso omaisuus sulle kuulu kumminkaan, kun on siinä testamentissa se puolisot sulkeva ehto.
[/quote]Onhan koti, auto, onko kesämökkiä? entä muuta omaisuutta jota ei oo testamentilla suljettu