Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Avioehto
31.10.2012 |
Nyt kysyn raadin mielipidettä. Olen yli nelikymppinen kotiäiti. Mies on viisissäkymmenissä. Hän sai suuren perinnön, miljoonaluokkaa. Hän tuli tänään töistä kotiin ja sanoi, että pitää tehdä avioehto.
Mies on jäänyt kerran kiinni maksullisista ja epäilen, että on ollut muitakin juttuja.
Miten on, laittaisitteko nimenne avioehtoon. Ollaan oltu naimisissa 15 vuotta ja silloin ei tullut puheeksi. Mies on tienannut hyvin, mä en mitään näiden vuosien aikana. Olen pyytänyt esimerkiksi, että mulle säästettäisiin eläkettä mutta ei suostu.
Sanoin, että en nimeäni paperiin pistä ja työntäköön sen hanuriinsa. Että jos eron tahtoo, niin katsotaan sitten niitä ehtoja.
Kommentit (119)
voi ollakin (ja itsekin jo epäilen) mutta totuus on tarua ihmeellisempää ja ajattelin niin, että on pienempi paha mennä provoon tässä kohdin, kuin jättää 'hukkuva ihminen' oman onnensa nojaan...
Multa se ei ole pois, jos tämä provoksi osoittautuisikin, mutta tämmöisissä elämäntilanteissa olevia ihmisiä on oikeastikin, siksi lähden tässä siitä, ettei ole provo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ois ukon pitänyt moinene tehdä jo avioituessa. Haluaa vaan nyt jättää sut pennittömänä ja eronneena itkemään kohtaloasi.
Sulle kuuluu puolet kaikesta mitä ob avioitumisen jälkeen saatu. Piste.
Etenkin tuesta. No nyt ollaan siinä tilanteessa, että mies vertasi mua Ann Nicole Smithiin (vai mikä se nimi oli, nai kuitenkin rikkaan, vanhan miljonäärin). Kun sanoin, että tuntuu epäreilulta, että olisi silloin ennen avioitumista pitänyt tehdä niin hän vain totesi, että tätä kutsutaan muutokseksi.
Kun sanoin, että mulla alkaa säästöt olla huvenneet, kun olen maksanut omalta osaltani lasten harrastuksia, vaatettanut meidät jne. hän vain sanoi, että mitäs olet käyttänyt rahasi. Olisi kai pitänyt lasten antaa mennä paljasjaloin.
Eletään ihan mukavasti, mutta tässä talossa on kahta eri elintasoa.
Kiitos kannustaneille. Sanoin nyt, että en paperia allekirjoita. En ymmärrä tätä kiirettä enkä kovaa painostusta.
Tai jotain muuta on tapahtunut. Tai testamentissa ei ollutkaan sitä mainintaa avio-oikeudesta. Tai sitten se kuolee ja haluaa viedä sulta siinäkin tapauksessa kaikki.
Ota ero. Paskan kuuloinen tyyppi. Avioliitossa on elatusvelvollisuus kyvyn mukaan. Kaksi elintasoa ei istu pelin henkeen.
Tai sitten on nuori rakastajatar ja mies haluaa aloittaa uuden elämän. Se on todennäköisin vaihtoehto... Lottovoitto olis vähän kaukaa haettua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
omaisuudesta. Erotilanteessa sano että haluat ulkopuolisen pesänjakajan. Odottele vaan rauhassa että miehen todellinen syy vaatia nyt avioehtoa paljastuu. Arpajaisvoitto?
Eikä halua että ne menee sitten jakoon avioeron tullen. Uusi rouva on muuten varmasti jo katsottuna mikäli yhtäkkiä aletaan vaatimaan avioehtoa!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uusi rouva on muuten varmasti jo katsottuna mikäli yhtäkkiä aletaan vaatimaan avioehtoa!!!
Olen sen myös laittanut merkille.
Joo, tää kiire ja että juuri nyt pitää alkaa papereita kirjoitella tuntuu kummalta. Kuitenkin hänkin sanoo, että kyllä tässä loppuelämä varmaankin ollaan yhdessä.
Mietin, että olisiko syynä sitten edellisestä liitosta oleva lapsi. Hänen perintöosuutensa sitten joskus olisi käsittääkseni suurempi.
Kyselinkin, että miksi nyt mutta ei ole mitään syytä. Nämä ovat vain niitä asioita, jotka hänen mukaansa pitää hoitaa. Normikäytäntö. Ehkä mies on jutellut jonkun kaverinsa kanssa ja haluaa nyt samanlaisen normin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä missään nimessä viiltele itseäsi. Se on tasapainotonta käytöstä ja miehesi käyttää sitä tulevaisuudessa sinua vastaan, ainakin jos lapset ovat riittävän pieniä. Mutta mainitsit, että ovat jo isoja?
Nyt hengität syvään, ja ajattele analyyttisesti tilannetta. Anna miehen riehua, käyttäydy sinä asiallisesti.
Ellei tilanne kotona mene aivan kamalaksi, niin anna miehen lähteä ensin ja älä ainakaan lapsista eroa.
Mistä päin olet? Sinun kannattaisi nyt ottaa yhteyttä lakimieheen, joka laittaisi eron vireille (tai vie paperi käräjäoikeuteen itse, se tulee halvemmaksi) ja lähettää miehelle kirjeen, jossa vaaditaan omaisuusluetteloa. Tietäisin hyvän lakimiehen Helsingistä, joka on tehnyt tutulleni töitä oikeusapuna. Tuttuni joka oli ihan kotirouva sai puolet johtajamiehensä rahoista, vaikka liitto oli vain 8 vuotta vanha ja vain yksi lapsi. Tuttuni oli ollut kotona vain 6 vuotta. Mutta ei se sitä katso, jakoon menevät rahat jos liitto on kestänyt yli 5v, tämä on nyrkkisääntö josta voi poiketa vain kunnollisilla perusteilla. Aivan sama onko omaisuus tullut ennen liittoa vai sen aikana, kuka on maksanut mitäkin tms.
Vai että Anna Nicole Smith...
Mies aikoo erota. Ei kannata nyt ajatella, että jatkat kituuttamista, sillä missä aiot sitten kituuttaa jos sinulla ei ole mitään? Kunnan vuokrakämpässäkö? Mies kun saa nostaa sinut talosta ulos 6kk harkinta-ajan päätyttyä tyhjin käsin, jos nyt allekirjoitat.
Älä missään nimessä viiltele itseäsi. Se on tasapainotonta käytöstä ja miehesi käyttää sitä tulevaisuudessa sinua vastaan, ainakin jos lapset ovat riittävän pieniä. Mutta mainitsit, että ovat jo isoja?
Nyt hengität syvään, ja ajattele analyyttisesti tilannetta. Anna miehen riehua, käyttäydy sinä asiallisesti.
Ellei tilanne kotona mene aivan kamalaksi, niin anna miehen lähteä ensin ja älä ainakaan lapsista eroa.
Mistä päin olet? Sinun kannattaisi nyt ottaa yhteyttä lakimieheen, joka laittaisi eron vireille (tai vie paperi käräjäoikeuteen itse, se tulee halvemmaksi) ja lähettää miehelle kirjeen, jossa vaaditaan omaisuusluetteloa. Tietäisin hyvän lakimiehen Helsingistä, joka on tehnyt tutulleni töitä oikeusapuna. Tuttuni joka oli ihan kotirouva sai puolet johtajamiehensä rahoista, vaikka liitto oli vain 8 vuotta vanha ja vain yksi lapsi. Tuttuni oli ollut kotona vain 6 vuotta. Mutta ei se sitä katso, jakoon menevät rahat jos liitto on kestänyt yli 5v, tämä on nyrkkisääntö josta voi poiketa vain kunnollisilla perusteilla. Aivan sama onko omaisuus tullut ennen liittoa vai sen aikana, kuka on maksanut mitäkin tms.
Vai että Anna Nicole Smith...
Mies aikoo erota. Ei kannata nyt ajatella, että jatkat kituuttamista, sillä missä aiot sitten kituuttaa jos sinulla ei ole mitään? Kunnan vuokrakämpässäkö? Mies kun saa nostaa sinut talosta ulos 6kk harkinta-ajan päätyttyä tyhjin käsin, jos nyt allekirjoitat.
Tästä oli paljon apua. Olo on niin toivoton ja lohduton ja kun ei ymmärrä omia oikeuksiaan.
Talosta on vielä aika paljon maksettavaa, joten tämän suhteen en paljon rikastuisi. Mies on puhunut uudesta talosta nyt kun varaa olisi. Mutta jos hän sen ostaisi perintörahoillaan, niin mullahan siihen ei olisi mitään oikeuksia.
Tämä Ann Nicole Smith (mistä keksikin noin ikävän esimerkin!) ei nyt allekirjoittele mitään. Erotakaan en haluaisi. Olen jo sanonutkin, että mies on hyvä isä, ei pahemmin ryyppää, kokkailee joskus ja on mullekin yleensä kiva. Näissä riitatilanteissa sitten on vaan niin ilkeä.
Kiitos sulle. Tämä kertomasi pisti asioita taas toisenlaiseen perspektiiviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisitte tehneet avioehdon heti liiton alussa, sinä olisit myös vaatinut miestä osallistumaan tasapuolisesti perheenne yhteisiin kuluihin. Koska ette niin tehneet vaan rahanne ovat virallisesti perheen yhteisiä, et ole pitänyt niin tarkkaa kirjaa kulujenkaan jakautumisesta tasan teidän kahden välillä.
Sopimusta ei voi jälkikäteen enää muuttaa, vaikka sitä kuinka "kutsuisi muutokseksi" :D, koska sinäkään et voi enää muuttaa niitä valintojasi, joita olet tehnyt nykyisen avioliittosopimuksenne pohjalta (= sopimus, joka on laadittu ilman avioehtoa).
Voit vaikka laskea valmiiksi ne summat, joihin miehesi olisi pitänyt osallistua vuosien varrella ja ehdottaa kokeeksi, että jos mies maksaa tuon summan korkoineen nyt sinulle + palkan ja eläkkeet siltä ajalta kun olet ollut kotona hoitamassa lapsia ja kotia, ja lisäksi osa-aikaisen palkan niiltä vuosilta jolloin olet tehnyt miestä enemmän kotitöitä (vaikka olisitkin ollut samalla töissä), voitte sen avioehdon tehdä. Muista arvioida summat yläkanttiin, sillä jos mies tarttuu täkyysi, hän alkaa tinkiä näistä summista, joten se tinkivara on hyvä olla niissä valmiiksi.
Jos mies ei suostu tähän järjestelyyn, kerro hänelle rauhallisesti että ainoa paperi johon näillä spekseillä suostut nimesi laittamaan on avioerohakemus.
Reilua ei olisi vielä tämäkään, sillä miehesi on juossut huorissa ja kohdellut sinua kaltoin samalla kun sinä olet yksipuolisesti kunnioittanut teidän avioliittosopimustanne (oletan). Jos reiluja oltaisiin, miehen pitäisi vielä maksaa sinulle korvauksia menetetyistä vuosista petturin vaimona. Mutta ehkä voidaan hyväksyä, että otat siinä asiassa takkiin päästäksesi miehestä siivosti eroon.
Kunnoita itseäsi, äläkä missään tapauksessa sorru itsetuhoiseksi. Se antaa miehellesi vain lisää henkistä ylivaltaa ja keinoja yrittää nujertaa sinut! Se, että sinulla on huono olo ja huono itseluottamus, voi olla pääosin miehesi aiheuttamaa. Selviydyt yksinäsi, vapaana miehen lyttäämisistä, todennäköisesti PALJON paremmin kuin luuletkaan. Sinuna harkitsisin vakavasti eroa, enkä missään nimessä enää ainakaan mitään avioehtoa!! Suuntaa energiasi itsetuhon sijasta sen selvittämiseen, miten saat asiasi järjestettyä eron jälkeen ja välittömästi sitä ennen (kannattaa miettiä esim. sitä, voiko mies ryhtyä väkivaltaiseksi saadessaan kuulla sinun olevan lähdössä).
Jos olisitte tehneet avioehdon heti liiton alussa, sinä olisit myös vaatinut miestä osallistumaan tasapuolisesti perheenne yhteisiin kuluihin. Koska ette niin tehneet vaan rahanne ovat virallisesti perheen yhteisiä, et ole pitänyt niin tarkkaa kirjaa kulujenkaan jakautumisesta tasan teidän kahden välillä.
Sopimusta ei voi jälkikäteen enää muuttaa, vaikka sitä kuinka "kutsuisi muutokseksi" :D, koska sinäkään et voi enää muuttaa niitä valintojasi, joita olet tehnyt nykyisen avioliittosopimuksenne pohjalta (= sopimus, joka on laadittu ilman avioehtoa).
Voit vaikka laskea valmiiksi ne summat, joihin miehesi olisi pitänyt osallistua vuosien varrella ja ehdottaa kokeeksi, että jos mies maksaa tuon summan korkoineen nyt sinulle + palkan ja eläkkeet siltä ajalta kun olet ollut kotona hoitamassa lapsia ja kotia, ja lisäksi osa-aikaisen palkan niiltä vuosilta jolloin olet tehnyt miestä enemmän kotitöitä (vaikka olisitkin ollut samalla töissä), voitte sen avioehdon tehdä. Muista arvioida summat yläkanttiin, sillä jos mies tarttuu täkyysi, hän alkaa tinkiä näistä summista, joten se tinkivara on hyvä olla niissä valmiiksi.
Jos mies ei suostu tähän järjestelyyn, kerro hänelle rauhallisesti että ainoa paperi johon näillä spekseillä suostut nimesi laittamaan on avioerohakemus.
Reilua ei olisi vielä tämäkään, sillä miehesi on juossut huorissa ja kohdellut sinua kaltoin samalla kun sinä olet yksipuolisesti kunnioittanut teidän avioliittosopimustanne (oletan). Jos reiluja oltaisiin, miehen pitäisi vielä maksaa sinulle korvauksia menetetyistä vuosista petturin vaimona. Mutta ehkä voidaan hyväksyä, että otat siinä asiassa takkiin päästäksesi miehestä siivosti eroon.
Kunnoita itseäsi, äläkä missään tapauksessa sorru itsetuhoiseksi. Se antaa miehellesi vain lisää henkistä ylivaltaa ja keinoja yrittää nujertaa sinut! Se, että sinulla on huono olo ja huono itseluottamus, voi olla pääosin miehesi aiheuttamaa. Selviydyt yksinäsi, vapaana miehen lyttäämisistä, todennäköisesti PALJON paremmin kuin luuletkaan. Sinuna harkitsisin vakavasti eroa, enkä missään nimessä enää ainakaan mitään avioehtoa!! Suuntaa energiasi itsetuhon sijasta sen selvittämiseen, miten saat asiasi järjestettyä eron jälkeen ja välittömästi sitä ennen (kannattaa miettiä esim. sitä, voiko mies ryhtyä väkivaltaiseksi saadessaan kuulla sinun olevan lähdössä).
Mulla on muutenkin vähän herkkä olo, joten tämä tirautti kunnon itkut. Kiitos, kun näin paljon aikaa ja ajattelua laitat jonkun ventovieraan auttamiseen. Tässä on taas niin paljon hyviä, ajatteltavia asioita. Enkä mä olisi ikinä näitä itse oivaltanut!
Tosiasia on myös, että en olisi jäänyt kotiäidiksi vaan jatkanut työuraani jos avioehto olisi laadittu. Mä olen aika kiltti, toisinaan vähän höntti, mutta en nyt kuitenkaan niin höntti! Siksi olen mulle erikseen säästettävästä eläkkeestäkin puhunut.
Tuo maksullinen seuralainen oli miehellä silloin kun olimme olleet pari vuotta aviossa. Itse olen ollut uskollinen ja aion niin kauan olla kun aviossa olen. Mä en ole edes ihastunut näiden 15 vuoden aikana toisiin. Kuten sanoin, mies osaa olla myös ihana.
Mutta sulle suuri kiitos. Teit ison palveluksen ja mä toivon, että jonain päivänä saat joltain toiselta vähintään yhtä suuren palveluksen :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En laittaisi nimeäni. Onko perintö sellainen, että sinua ei siis oltu rajattu siitä ulos? Onko perinnön saamisesta jo kauan aikaa?
Joten ei mulla siihen avio-oikeutta edes ole.
Mies ei muuten ostanut mulle edes vihkisormusta, vaan käytin kihlasormusta joka oli hänen äitinsä vanha. Ostin sitten itse itselleni vihkisormuksen. Se äidin sormuskin on sellainen, että mies sanoi että se on mulla vaan lainassa eli käyttöoikeus.
Autoja meillä on kaksi, molemmat miehen nimissä.
Musta tuntuu että mua pistetään 6-0 näissä raha-asioissa. Itselleen se sijoittelee ylimääräisiin eläkkeisiin, osakkeisiin. Ja vaikka olen pyytänyt itselleni samaa, niin ei suostu. Lapsille sentään pistää 25 euroa kuussa pankkitilille....
Johan se terve järkikin sanoo tässä vaiheessa, että saat sen jälkeen lähteä lasten kanssa kahta kättä heiluttaen maailmalle.
Ennemmin ero koska sitten ainakin sinun elämäsi lasten kanssa on turvattu!
15v. on pitkä aika olla ilmainen kotiorja jos saa mukaansa vain vaatteensa ja lapset!
jossa määritellään esim. se, että jos eroamme, mies maksaa minulle tietyn summan (suhteessa tuloihinsa) kotiäitivuosistani. Avioehtoja on monenlaisia, ei vain sellaisia, joiden mukaan minun on minun.
Johan se perintö on suojattu koska aviopuoliso on rajattu pois!
Älä nyt omasta elämästäsi ja kodista luovu noin vain 15v. jälkeen.
Alue: Aihe vapaa
Ja sille viimeiselle, oliskin provo! Mutta on ihan oikeesti mun elämää.
Meillä on ollut riitoja ja yritän säilyttää rauhan, koska mies osaa olla niin ilkeä. En ole koskaan, missään tavannut ketään toista joka sanoo niin pahasti.
Ikävä kyllä vanhemmat eivät ole enää auttamassa, sisarusta ei voi tällaisilla rasittaa. Ystävät sanovat, että sulla on niin ihana mies. Vaikea uskoa että se nyt tuollaista sanoisi/tekisi. Mies osaa olla myös tosi hurmaava ja mukava.
Olen miettinyt ihan hirveästi. Osa musta haluaisi pistää nimen paperiin. Eihän se lloppujen lopuksi mitään muuttaisi. Mä jo kituutan muutenkin ja katson sivusta, kun mies ostaa kallista elektroniikkaa ja teknisiä vempaimia, maksaa kuntosalijäsenyyttä, kun itse kuntoilen kävelemällä jne.
Toisaalta onhan mulla oikeus, teenhän mäkin omaa hommaani. Olen tehnyt pitkän aikaa ja muopunut melkein kaikesta tämän "työni" vuoksi.
Mutta miksi ihmeessä mies ei voisi ajatella reilusti? Olen ihan oikeasti kateellinen teille, joilla on reilu kumppani.