Meidän 4-v poikamme ihmettelee kun hänellä ei ole koskaan lomaa.

Hyvin on yrittäjän tekstiä ja yrittäjän ajatusmaailmaa nämä ap.n vastaukset.



Mieheni oli yrittäjä, oli sitä jo kun tapasimme. Ei minua haitannut, että päivät oli pitkiä. Viikonloput oli vapaita. Toisinaan hän ottai vapaata tai lomaa, palkkasi sijaisen. Vietimme aikaa yhdessä ja yhdessä lapsen kanssa.



Mutta sitten hän vahtoi yrityksen toimialaa täysin. Samaan aikaan meille syntyi toinen lapsi.

Ja yritys meni kaiken edellee. Ei vauva, ei lapset, ei vaimo. Ei perhe.

Täytyi tehdä töitä, täytyi tienata. Nyt oli laitettava yritystä alkuun ja liikkeelle, nyt. Myöhemmin olisi siten mahdollita ottaa lomaa ja aikaa perheelle.



ELÄMÄ , perhe, ihmiset, vaimo, LAPSET, ovat "sitten myöhemmin".

Yritys ja työ oli NYT.



Meni muutama vuosi.

Yritys ei enää tuotatnut yhtään mitään. Töitä oli tehty, panostettu. Ei vapaata, ei lomia, ei vapaapäiviä. Kaikki meni yritykselle.

Joka sitten ei tuottanutkaan. Aikansa piti yritystä niin ettei se tuottanut mitään, kun toivoi, että se elpyisi siitä...



Lopputulos on, että mieheltä meni kaikki. Yritys, työ. Jäljelle jäi velkaa. Konkurssipesä möi meidän omakotitalon ja kaiken irtoavan vähänkin arvokkaammaan omaisuuden.



Minä ja lapset muutettiin pois, eri osoitteeseen.



Ulosottomies on miehen tilillä yhäkin, enkä tiedä miten pitkään on. Ei ole minun ongelma. Yritys oli miehen, meillä oli onneksi avioehto.



Mies on palkkatöissä. Siis yrittäjälle kuitenkin töitä löytyi, vaikkei koulutusta eikä ns. ammattia olekaan.



Minä voin jossitella.

Ratkaisut kuitenkin olivat miehen. Kun yritys ja raha ja firma ja raha menee kaiken edelle. Kun se on se tärkein. No, mitä hänellä nyt on? Velkaa. Ulosottomies. Vuokra-asunto. Palkka, josta jää suojaosuus.



Mitä menetti? Firmansa vai? Vaiko talon ja omaisuuden? vai menettikö perheen, lapset? Ei, ei jälkimmäistä.

Hän kuittaa kaiken, että joo, tein huonoja päätöksiä ja siinä se.





Ap:n on ihan turha selittää. vaihtoehtoja aina on. Te valitsitte yrittäjyyden.



Se, että lapselle palkattaisiin kotiin hoitaja, on todellakin eri asia kuin se, että hän on koko ajan päiväkodissa. Hoitaja voisi mennä lapsen kanssa kesälomalla vaikka uimarannalle! Ja hän saisi olla kotona, toinen teistä tekisi lyhempää päivää ja olisi ilta aikaa enemmän olla kotona. Lapsen kanssa, koska hän kaipaa vahempiaan. Joille työ on sijalla yksi.

"Hautausmaat on täynnä korvaamattomia ihmisiä." Ikinä ette saa takaisin näitä vuosia kun poika oli vielä pieni. Mitä teille jää käteen näistä vuosista? Kiire, kiire, kiire?

sitten emme pystyisi tarjoamaan lapsellemme mitään.

Tuskin se yrittäjyys nyt molemmille oli ihan ainoa vaihtoehto. Toinen olis voinut opiskella ihan muuta. Jolloin se arkikin olis voinut olla normaalimpaa ja lapsella joskus lomaa. Sänyt ole jumittunut tuohon jankkaukseen työttömyydestä.

ja mulla omat ongelmani miksi ei opiskelu onnistu ja mies opiskellut jo 2 ammattia toinen akateeminen mikä ei enää työllistä liikaa työttömiä ja sitten tämän nykyisen minkä perusteella on nyt yrittäjänä.

anteeksi uteliaisuus

se maksaa 250€ vuodessa toistaiseksi ainoa harrastus mutta muitakin on mietinnässä.

Mikä olikaan alkuperäinen huolesi vai oliko sellaista edes?

pystytte tarjoamaan lapsellenne, kun kirjoitat, että työttömänä ette pystyisi tarjoamaan mitään. Toki päiväkodin työntekijänä olen nähnyt, että on yrittäjäperheitä, joiden lapsen ovat aina hoidossa, mutta olen nähnyt myös lasten olevan todella väsyneitä.

mukavalla tontilla melkein kaupungin keskustassa ja pystymme tarjoamaan esim.ulkomaan matkan 1 kerran vuodessa,lapsen suht.kalliin maksullisen harrastuksen yms.jos olisimme työttöminä asuisimme luultavasti vuokralla pienessä asunnossa kerrostalossa,ei ikinä matkusteltaisi,harrastukset pitäisi miettiä uusiksi yms. eikä meidän lapsi tosiaankaan ole yhtään mitenkään väsynyt.

Olen yh. Pienipalkkainen. Käteen jäävä osuus on noin reilu 2000 euroa kun lasken siihen lapsilisät ja elarit, asumistuen ja palkan.

Makan siitä päivähoitomaksun. Vuokran, työmatkakuluni.

Kahden lapsen harrastukset.

Meidän vaatteet, retket, puhelinlaskut, auton, vakuutukset jne.

Säästän parhaillani ja toiveena on, että ensi kesällä menisimmme ulkomaanmatkalle. Kotimaan matkoja on tehty, yötä asti pois oltu.

iPadia en pysty alakoululaiselle ostamaan. Ja matkoja ulkomaille tai lappiin en myöskään.

En jaksa uskoa, että hyvä lapsuus edellyttäisi matkoja ja materiaa. Kun perustarpeet on, eikä meiltä oikeasti mitään puutu.

Ja muuten, vuokra-asuntomme on rivari, aivan ihanalla pientaloalueella, jossa on hyvä pieni lähikoulu, kyläyhdistystoimintaa ym.

Kuvitelma slummimaisesta vuokrakerrostalosta ja köyhyyden kurjuudesta on vääristynyt.

Mutta valintansa on kullakin, tärkeys- ja arvojärjestsyt erilainen meillä kaikilla.

Ei, en kaipaa ok-taloa ja isää, miestä, yrittäjää, jota ei kotona näkynyt.

A) suht'kallista harrastusta

B) aikaa vanhempiensa kansssa

se maksaa 250€ vuodessa toistaiseksi ainoa harrastus mutta muitakin on mietinnässä.

Mutta toki se tosiaan on suhteellista.

Surulliselta tämä kuulostaa ja kannattaa varmaan palata nyt töiden pariin:)

vielä missä supertärkeässä työssä voi koko päivän kuluttaa palstailemalla?

Heillä oli maatalo. Eivät voineet pitää lomia, oli pakko hoitaa elukat. Me lapset oltiin ensin hoidossa, myöhemmin kasvaessamme hoidettiin pienempiä lapsia.



Sellaisessa työssä ei juuri saa lomaa.

sentäs on hyvä syy ettei lapsilla lomaa. itselläni tuttuja opettajia jotka nyt itse syyslomailee lapset tarhahoidossa.

Itselläni on 4-vuotias ja hämmästyn välillä,kuinka hankalia asioita pohtii. En myöskään koe velvollisuutena pitää hoidosta lomaa yleisinä loma-aikoina. Viikko neljännesvuosittain olisi hyvä tahti ihan kaikkien jaksamisen kannalta ja pidennetyt viikonloput aina kun mahdollista. Eipä muiden leivissäkään huvikseen oteta lomia. Kukaan ei myöskään pakota åitämään neljän viikon kesälomaa putkeen. Jos totta puhutaan,en itsekään pitäisi. Saan voimaa siitä,että lataan akkuja lyhyitä aikoja,mutta useammin. Yrittäjän on mentävä ainakin alkuun asiakkaiden ehdolla,jotta saa maineen kehitettyä. Voisiko ap miettiä jotakin sijaisen hankkimista. Esim opiskelija joka tekee satunnaista hommaa firmassa ja perehdytyksen jälkeen voisi pariksi päiväksi jättää appiukon apulaiseksi. Tämä jo senkin takia,jos koko perhe sairastitte influenssaan kerralla.Tai toinen murtaa kätensä.