Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voi miehen kakara minkä teki!!! Nyt jos saan keskenmenon, en
13.10.2012 |
suostu tota pentua tapaamaan enää ikinä! Pelottaa aivan sairaasti ollaan pitkään ja hartaasti toivottu ja yritetty yhteistä vauvaa ja nyt vihdoin olen raskaana rv 17. Miehellä edellisestä vaikeasta suhteesta 8-vuotias, jolla käytösongelmaa jne vaikka muille jakaa. Sen joka toinen v-loppu meillä viettää, ja oon viimeseen asti koittanu jaksaa ymmärtää ja olla kiva, vaikka ipana on mulle tosi kamala, ja etenkin nyt kun on mustis tulevasta vauvasta.
NIIIN asiaan,tänään muka leikki jotain hiivatin kilipukkia/pässiä, ja ihan yllättäen ilman mitään ennakkovaroitusta juoksee suoraan mua päin ja iskee päällä suoraan mahaan!! "Mä vaan puskin vähän.."
Sattui aivan sairaasti ja tuli paha olo, maha on nyt kauhean kipeä ja jotenkin omituisen tuntuinen yhä, vaikka tästä on jo useempi tunti aikaa. Voiko tollasesta tulla keskenmeno??! Pitäskö mennä sairaalaan näytille? Pelottaa ja suututtaa aivan kamalasti!
Kommentit (362)
Tätä kirjoittelua vain seuranneena sinulle Haista ******* Törkeää, ajattelematon,sydämetön, ällöttävä!!!!
se ei ollut vielä lapsi. sinulla ei ole lasta. ei ollut ennen. eikä ole nytkään.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
josta oli kovaa vauhtia tulossa lapsi.
Ootteko nyt tyytyväisiä?
ap
Eipä tuossa tilanteessa auta muuta kuin anteeksianto. Kun on noin suuresta asiasta kyse, ei voi odottaa lapsen olevan vastuussa siitä. Halit ap:lle. älkää hylätkö vanhempaa lasta tämän takia.Taivaan Isä varmasti antaa uuden lapsen.
voimia sinulle :) en kyllä edes osaa sanoa mitään lohduttavaa, aika järkyttävää, mitä sinulle tapahtui. Tuttavan tuttava sai vuosia sitten keskenmenon kun päiväkodissa erityislapsi potki mahaan, vauvaa oli vuosia yritetty, eikä tämä henkilö ikinä enää tullut uudelleen raskaaksi tai saanut lapsia. Eli hieman nyt kunnioitusta ap:ta kohtaan, tapahtunut on kauhea tragedia teille kaikille. Toivottavsti saat vielä lapsia elämääsi, ja löydät onnellisen parisuhteen joko nykyisen tai uuden miehen kanssa :) Voimia!
Taivaan Isä varmasti antaa uuden lapsen.
Kannattaisi vähän miettiä ....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
älä välitä ap. Ja tottahan 17 viikkoinen sikiö on oma lapsi. Tuossa vaiheessa olin itse jo tukevasti raskaana ja kaikki varmasti näkivät jo vatsani. Monta suunnitelmaa ja järjestelyjäkin oli jo vauvan varalle tehty.
Totta kai tämä lapsi oli ap:n oma lapsi ja ap hänen äitinsä. Voimia sinulle ap.
että ei niitä paljon sikiöt kiinnosta. samoin varmaan ajattelevat omista lapsistaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taivaan Isä varmasti antaa uuden lapsen.
Kannattaisi vähän miettiä ....
No ei tarvitse miettiä, aina voi luottaa ja rukoilla, uskoa! Kaikki voi kääntyä hyväksi.
Olen niin pahoillani puolestasi :(
Kuulostat todella fiksulta ja herttaiselta ihmiseltä, toivon todella että järkevyytesi on sun pelastus täämänkin kamalan tapahtuman jälkeen. Itse olen uskovainen ja uskon, että tapaat lapsesi vielä tuonpuoleisessa aikanaan !
VOIMIA!Kunpa voisin auttaa jotenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrotko ap vähän tarkemmin mitä sinulle tapahtui sen jälkeen kun menit sinne lääkäriin? Täällä varmaan moni haluaisi tietää vähän enemmän tuosta istukan irtoamisesta, se kun kuulostaa tosi pelottavalta.
eikä oireillu kuin "vain" kovilla kivuilla juurikin.
Tsemppiä ap. Älä välitä näistä kusipäistä täällä !!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minunkin naapuri tuli raskaaksi, kanneskeli isoja kiviä ja eikä saanut keskenmenoa!
Teille jotka väitätte ettei istukka voi irrota nuilla viikoilla iskusta haluan kertoa oman tarinan.
Minulla oli rv16 kun odotin toista lastani, esikoinen oli 2v ja pyöri sylissäni kun istuttiin sohvalla, yhtäkkiä esikoinen pomppasi mahani päälle, mahaan sattui mutta ajattelin ettei mitään vahinkoa käynyt. Noin puolen tunnin sisällä alkoi kuitenkin tulla supistuksia.
Meiltä oli päivystykseen matkaa 100km, joten kun pääsin päivystykseen oli aikaa kulunut jo melkein kaksi tuntia vatsaan kohdistuneesta iskusta.
Verta aloin vuotaa vasta sairaalassa.
Ultrassa todettiin vauvan olevan elossa mutta istukan reunaan oli tullut 5cm pitkä repeämä, repeämän päälle alkoi muodostua hematooma. Koska vauva oli elossa ei voinut tehdä muuta kuin odottaa että luonto tekee tehtävänsä. Jäin osastolle yöksi ja aamulla ultrassa vauva oli edelleen elossa mutta hematooma istukan päällä oli iso, paljon isompi kuin vauva. Lääkäri ei antanut toiveita raskauden jatkumiselle, pääsin kotiin odottamaan keskenmenoa ja seuraavan ajan ultraan parin päivän päähän.
Kävin ultrassa usein aina tilanne oli sama vauva oli hengissä mutta riski keskenmenoon, sikiön kuolemaan tai ennenaikaiseen syntymään oli iso.
Hematoomasta vuosi verta kolme kuukautta, vauva kasvoi ja raskaus jatkui. Poika syntyi lähes täysi aikaisena mutta ei ilman vaurioita.
Minun tarinani on erilainen koska minun lapseni jäi eloon, vaikka lääkärit sanoivat moneen kertaan että istukan repeämissä vavalla ei ole juuri mitään mahdollisuuksia selvitä. Tulipa minullekin kerrasta selväksi että pienilläkin viikoilla voi istukka vahingoittua melko pienestäkin iskusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sinne lääkäriin? Täällä varmaan moni haluaisi tietää vähän enemmän tuosta istukan irtoamisesta, se kun kuulostaa tosi pelottavalta.
Lääkäriin menin koska kivut oli aivan järkyttävän kovat. Siellä yritettiin ottaa sydänääniä ja ultrattiin, vaan sikiö oli jo kuollut. Ulkoista verenvuotoa mulla ei alkuun ollut, kuulemma koska istukka oli irronnut vasta osittain sairaalaan mentäessä, ja veri oli vuotanut kohdunseinämän ja istukan väliin.
Joka tapauksessa lasta - anteeksi sikiötä - ei enää voinut mitenkään pelastaa.
ap
Kun juoksin talvella bussiin ja lumen alla olikin jäätä ja tömähdin persauksilleni. Vatsa alkoi nipistellä hetken kuluttua, sitten pientä tiputteluvuotoa ja muutaman tunnin kuluttua veti valui jo reilusti. Se siitä vauvasta, meille se oli vauva vaikka av-mammoille ehkä solukasa. Onneksi sitten saimme myöhemmin kaksi lasta.
Teille jotka väitätte ettei istukka voi irrota nuilla viikoilla iskusta haluan kertoa oman tarinan. Minulla oli rv16 kun odotin toista lastani, esikoinen oli 2v ja pyöri sylissäni kun istuttiin sohvalla, yhtäkkiä esikoinen pomppasi mahani päälle, mahaan sattui mutta ajattelin ettei mitään vahinkoa käynyt. Noin puolen tunnin sisällä alkoi kuitenkin tulla supistuksia. Meiltä oli päivystykseen matkaa 100km, joten kun pääsin päivystykseen oli aikaa kulunut jo melkein kaksi tuntia vatsaan kohdistuneesta iskusta. Verta aloin vuotaa vasta sairaalassa. Ultrassa todettiin vauvan olevan elossa mutta istukan reunaan oli tullut 5cm pitkä repeämä, repeämän päälle alkoi muodostua hematooma. Koska vauva oli elossa ei voinut tehdä muuta kuin odottaa että luonto tekee tehtävänsä. Jäin osastolle yöksi ja aamulla ultrassa vauva oli edelleen elossa mutta hematooma istukan päällä oli iso, paljon isompi kuin vauva. Lääkäri ei antanut toiveita raskauden jatkumiselle, pääsin kotiin odottamaan keskenmenoa ja seuraavan ajan ultraan parin päivän päähän. Kävin ultrassa usein aina tilanne oli sama vauva oli hengissä mutta riski keskenmenoon, sikiön kuolemaan tai ennenaikaiseen syntymään oli iso. Hematoomasta vuosi verta kolme kuukautta, vauva kasvoi ja raskaus jatkui. Poika syntyi lähes täysi aikaisena mutta ei ilman vaurioita. Minun tarinani on erilainen koska minun lapseni jäi eloon, vaikka lääkärit sanoivat moneen kertaan että istukan repeämissä vavalla ei ole juuri mitään mahdollisuuksia selvitä. Tulipa minullekin kerrasta selväksi että pienilläkin viikoilla voi istukka vahingoittua melko pienestäkin iskusta.
alkoiko hävettää?
ap:lle tsemppiä ja olen aivan kauhean pahoillani siitä, mitä sulle kävi. Toivon ja rukoilen, että saat lapsen vielä syliisi!
Ensin: mä niin tiedän, miltä susta tuntuu! Olen ollut itse tasan samassa tilanteessa. Mulla on kolme vuotias lapsi, jonka isällä on edellisestä suhteesta alakouluikäinen lapsi. Ihan yhtä lailla se lapsi oli meillä joka toinen vkl, ja ne oli yhtä helvettiä ne päivät. VIHASIN sitä lasta ja sen ongelmaäitiä yli kaiken. Kun meidän lapsi synty, niin tää pentu teki kaikkee ilkeetä vauvalle ja lopulta päätin, et mulle riittää. Ilmotin, et tää lapsi ei tule samaan asuntoon mun kanssa, eikä sen jälkeen tullutkaan. Isä sai mennä muualle viettää aikaa sen kanssa. Lopulta mekin erottiin, ja nyt kun mun lapsi on tän ed.lapsen kanssa yhtenä samana vkl/kk isänsä luona niin mun lapsi kertoo, et isompi kiusaa, haukkuu, tönii ja isä ei tee mitään. Isä ei myöskään kerro koskaan, mitä on tehty, syöty, ei yhtään mitään. Jos isä ei saa lasta kuriin/keskusteltua äidin/exän kanssa, jossain on jotain vikaa, niinkuin ainakin mun exässä. Niin ja sit toi sun toinen ongelma, jos epäilet, et sun vauvalla on joku vialla, toki menet HETI lääkäriin näytille! Itse kaaduin rappusissa raskauden puolvälissä ja ottivat mut vuorokaudeks tarkkailuun. Mikään ei oo niin tärkeetä, kun se, että vauvalla on kaikki hyvin! Jaksuja!
vauvani oli päälisin puolin ok, toki siitä näki että istukka ei ollut tuottanut riittävästi ravintoa, iho oli huono, raajat ohuet jne.
Vauvaa luultiin aluksi terveeksi mutta epäilyt heräsi kun vauva kehittyi hitaasti, 8kk:n ikäisenä vauva oli vielä veltto, ei istunut, ei kääntynyt mahalleen ja jalat oli voimattomat. Aikanaan oppi kävelemään, istumaan jne. Pojalla oli kehitysviivästymä, neurologisia ongelmia kuten aisti- ja tuntoyli herkkyyksiä, epileptinen sähkökäyrä.
Nyt poika on 8v ja diagnoosien listaan tuli pari vuotta sitten asperger. Varsinaisesti poika ei ole kehitysvammainen mutta neurologisesti poikeava, motoriikaltaan hieman poikkeava ja kehityy edelleen ikätasoaan huonommin.
Alue: Aihe vapaa
sinne lääkäriin? Täällä varmaan moni haluaisi tietää vähän enemmän tuosta istukan irtoamisesta, se kun kuulostaa tosi pelottavalta.