Miksi kertotaulut pitäisi osata ulkoa?

että matematiikka on joillekin lapsille niin vaikeaa, että esim. jakolaskujen oppiminen olisi mahdotonta ilman, että he osaavat kertotaulut nimenomaan ulkoa. He eivät osaa päätellä ja yhdistellä, joten mekaaninen ulkoaoppiminen on heille helpoin tie.

Lisäksi nykylapset joutuvat aika harvoin rasittamaan ulkomuistiaan, vaikka nimenomaan alakouluiässä heidän ulkoaoppimistaitonsa on huippuluokkaa. En ymmärrä, miksi tätä ei kannattaisi hyödyntää?

Toki parasta olisi, että he myös ymmärtäisivät, mihin kertotaulut perustuvat, mutta kaikilta sitä ei vaan voi vaatia.

paljonko on 8 x 9, hän ei tuosta noin selviydy nelinumeroisten lukujen kertolaskustakaan. Palsta mammoissa ei matemaattisesti "lahjakkaisia" (LOL) ole kuin ne muutamat poikkeukset, jotka vahvistavat säännön. Laskurutiini tulee vain harjoittelemalla.

meinaatko ihan oikeasti, että kun osaat jotkut kertolaskut ulkoalukuna, heität tuosta noin vain sitten kaikki muutkin laskut tiskiin sekunnissa. Ja se, joka ei niitä kertotauluja ole opetellut taulukkoina vanhanaikaisesti ulkoa, nyhertää taskulaskimen kanssa kaupan kassalla tai käsityölehden edessä. Alan todella epäillä, että matemaattisesti lahjakkaisen ihmisten ei tarvinnut niitä taulukoita opetella kun heidän aivonsa käsittelevät numeroita niin näppärästi, että kokivat sen ajanhukkana. Muut ovat sitten tankanneet ulkoa kun eivät numeroista muuten selviä.

peruskertotaulut osaa ulkoa. Ei tarvitse jankata alennetun tavaran hintalapun tai reseptin tai käsityöohjeen tai pankin korkopaperin tai minkään muunkaan ääressä ja miettiä että äää ja öööö mitäs toi nyt onkaan. lasku on laskettu jo siinä vaiheessa kun rutinoimaton miks-niin-pitää-osata-kun-laskin-on-keksitty-tyyppi vasta kaivaa laskinta esiin kännykästään.

kertolaskun vastauksen noin vain.

Ennemin sen varmaan tekee se matemaattisesti lahjakas kuin se tavallinen aaveemamma, joka on säntillisesti tankannut koulussa, että 7x7 ja 7x8 ja 7x9

Minä en ole noita opetellut ulkoa, koska meiltä ei niitä vaadittu aikoinaan. Mutta silti jostain syystä ei kertolaskut ole tuottaneet ongelmaa. Kun kertolaskun panee eteeni, hahmotan sen vain jotenkin, mutta vastaus ei tule ulkomuistista. Uskon, että näin on monilla muillakin, jotka ovat joutuneet laskemaan kertolaskuja päässään kun niitä ei opetettu.

Ja ei, en pysty laskemaan päässä nelinumeroisia kertolaskuja. Mutta en usko, että pystyisin, vaikka meille olisi kertolaskut ulkoa opetettukin. Kyllä tarvitsen niihin kynän ja paperin.

paljonko on 8 x 9, hän ei tuosta noin selviydy nelinumeroisten lukujen kertolaskustakaan. Palsta mammoissa ei matemaattisesti "lahjakkaisia" (LOL) ole kuin ne muutamat poikkeukset, jotka vahvistavat säännön. Laskurutiini tulee vain harjoittelemalla.

meinaatko ihan oikeasti, että kun osaat jotkut kertolaskut ulkoalukuna, heität tuosta noin vain sitten kaikki muutkin laskut tiskiin sekunnissa. Ja se, joka ei niitä kertotauluja ole opetellut taulukkoina vanhanaikaisesti ulkoa, nyhertää taskulaskimen kanssa kaupan kassalla tai käsityölehden edessä. Alan todella epäillä, että matemaattisesti lahjakkaisen ihmisten ei tarvinnut niitä taulukoita opetella kun heidän aivonsa käsittelevät numeroita niin näppärästi, että kokivat sen ajanhukkana. Muut ovat sitten tankanneet ulkoa kun eivät numeroista muuten selviä.

peruskertotaulut osaa ulkoa. Ei tarvitse jankata alennetun tavaran hintalapun tai reseptin tai käsityöohjeen tai pankin korkopaperin tai minkään muunkaan ääressä ja miettiä että äää ja öööö mitäs toi nyt onkaan. lasku on laskettu jo siinä vaiheessa kun rutinoimaton miks-niin-pitää-osata-kun-laskin-on-keksitty-tyyppi vasta kaivaa laskinta esiin kännykästään.

Minusta nopeus on olennaisempaa eikä se, onko muistanut vai laskenut. Osaatteko itse sanoa, kummalla tavalla saatte vastauksen esim. 7x8 ? Itse en muista ulkoa kaikkia vaan joudun laskemaan sen joko 7 tai 8 kertotaulusta helpommin muistettavasta. Eli käytännössä 8:n kertotaulun vastauksia selaten 72:sta alaspäin. Tai 5x7 + 3x7. En kyllä ymmärrä, millä tavalla opettaja voi kokeessa saada selville, muistiko oppilas oikean vastauksen vai laskiko.

Muisti ja laskeminen on monesti hyvin lähellä toisiaan. Jos ihminen muistaa että vaikka että 9*9 on 81 niin hän voi helpommin laskea isompia lukuja missä on kyseiset luvut.

Sama koskee myös pienempiä lukuja.

Ihmisen on helpompi laskea lukuja jotka on hänelle tuttuja. Ihminen monesti laskee niin että se lähtee luvuista minkä tuloksen se tietää

ei kuin muutama lahjakas selviydy tuosta noin vaan nelinumeroisten lukujen kertolaskusta.

Olen kyllä aika varma, että jos ihmisen pitää laskemalla laskea paljonko on 8 x 9, hän ei tuosta noin selviydy nelinumeroisten lukujen kertolaskustakaan. Palsta mammoissa ei matemaattisesti "lahjakkaisia" (LOL) ole kuin ne muutamat poikkeukset, jotka vahvistavat säännön. Laskurutiini tulee vain harjoittelemalla.

meinaatko ihan oikeasti, että kun osaat jotkut kertolaskut ulkoalukuna, heität tuosta noin vain sitten kaikki muutkin laskut tiskiin sekunnissa. Ja se, joka ei niitä kertotauluja ole opetellut taulukkoina vanhanaikaisesti ulkoa, nyhertää taskulaskimen kanssa kaupan kassalla tai käsityölehden edessä. Alan todella epäillä, että matemaattisesti lahjakkaisen ihmisten ei tarvinnut niitä taulukoita opetella kun heidän aivonsa käsittelevät numeroita niin näppärästi, että kokivat sen ajanhukkana. Muut ovat sitten tankanneet ulkoa kun eivät numeroista muuten selviä.

peruskertotaulut osaa ulkoa. Ei tarvitse jankata alennetun tavaran hintalapun tai reseptin tai käsityöohjeen tai pankin korkopaperin tai minkään muunkaan ääressä ja miettiä että äää ja öööö mitäs toi nyt onkaan. lasku on laskettu jo siinä vaiheessa kun rutinoimaton miks-niin-pitää-osata-kun-laskin-on-keksitty-tyyppi vasta kaivaa laskinta esiin kännykästään.

että matematiikka on joillekin lapsille niin vaikeaa, että esim. jakolaskujen oppiminen olisi mahdotonta ilman, että he osaavat kertotaulut nimenomaan ulkoa. He eivät osaa päätellä ja yhdistellä, joten mekaaninen ulkoaoppiminen on heille helpoin tie. Lisäksi nykylapset joutuvat aika harvoin rasittamaan ulkomuistiaan, vaikka nimenomaan alakouluiässä heidän ulkoaoppimistaitonsa on huippuluokkaa. En ymmärrä, miksi tätä ei kannattaisi hyödyntää? Toki parasta olisi, että he myös ymmärtäisivät, mihin kertotaulut perustuvat, mutta kaikilta sitä ei vaan voi vaatia.

kertolaskut on siihen mainio tapa. 98 % ihmisistä on huono muisti. Koska he eivät treenaa sitä. Kaikki kirjoitetaan ylös, etsitään Googlesta eikä treenata muistia. Muistia pitäisi treenata yhtä paljon kuin kaikkea muutakin.

asioita niin onko ensiarvoisen tärkeää istuttaa niitä alakoululaisia tunti tunnin jälkeen tekemässä kertolaskukokeita kilpaa. Voisiko muistia kouluttaa jotenkin muutenkin.

Toki on kertolaskut hyvä osata ulkoa. En sitä nyt tässä aja takaa. Mutta onko ne nyt itseisarvo vain siksi, että aina on niin ollut ja palstamamman mielestä on vain väärin jos joku laskee ne päässään.

Eikö kyky laskea päässä olisi myös hyvä. Mitä jos unohdat yhtäkkiä sen ulkoaoppimasi. Näinhän voi käydä kun olet väsynyt tai stressaantunut. Aina se ulkomuisti ei toimi.

Siksi voisi olla hyvä oppia myös laskemaan päässään näitä.

että matematiikka on joillekin lapsille niin vaikeaa, että esim. jakolaskujen oppiminen olisi mahdotonta ilman, että he osaavat kertotaulut nimenomaan ulkoa. He eivät osaa päätellä ja yhdistellä, joten mekaaninen ulkoaoppiminen on heille helpoin tie. Lisäksi nykylapset joutuvat aika harvoin rasittamaan ulkomuistiaan, vaikka nimenomaan alakouluiässä heidän ulkoaoppimistaitonsa on huippuluokkaa. En ymmärrä, miksi tätä ei kannattaisi hyödyntää? Toki parasta olisi, että he myös ymmärtäisivät, mihin kertotaulut perustuvat, mutta kaikilta sitä ei vaan voi vaatia.

kertolaskut on siihen mainio tapa. 98 % ihmisistä on huono muisti. Koska he eivät treenaa sitä. Kaikki kirjoitetaan ylös, etsitään Googlesta eikä treenata muistia. Muistia pitäisi treenata yhtä paljon kuin kaikkea muutakin.

Muistia kannattaa treenata

kertolaskut on siihen mainio tapa. 98 % ihmisistä on huono muisti. Koska he eivät treenaa sitä. Kaikki kirjoitetaan ylös, etsitään Googlesta eikä treenata muistia. Muistia pitäisi treenata yhtä paljon kuin kaikkea muutakin.

ihan yhtä hyvää aivotreeniä on päässälaskukin.

Ja osaan kyllä kertotaulut, en vain pidä sitä minään kynnysasiana yhtään mihinkään.

Matriisit harvoin on sellaista tyyliä, että niissä tarvitsisi hirveästi muuta kuin alkeellisimpia kertolaskuja, jotka laskee päässä ihan yhtä nopeasti kuin lukee ne luvut. Ja näenhän minä niistä luvuista muutenkin aika pitkälle, minkä tulon kanssa tässä nyt pyöritään, onko kertoja parillinen vai pariton ja mikä on järkevä suuruusluokka.

Täytyyhän sinun pidemmissä laskuissa joka tapauksessa pitää mielessä erilaisia välivaiheita tai jotain hahmotelmaa siitä mitä olet laskenut.

No juuri sitä varten tarvitsee peruskertolaskujen ulkoa osaamsita, että laskut ovat pääsääntöisesti yksinkertaisia, mutta niiden lukumäärä on valtava. Tosin kun lähdetään muuttamaan matriisin kulmaa vaikka 30 astetta yhdellä akselille, tulee sinne heti useampi kahden neliöjuuri, mutta käsittelyn kannalta ne on hyvä pitääkin sellaisena eikä murtolukuna. Jos kerrot 3x3 matriisin, joka on yksinkertaisimpia matriisilaskuja mitä on, on siinä jo 9 kertolaskua. Kun matriiseja on useampia ja niiden koko vähän enemmän kuin 3x3, laskin vain hidastaa työtä.

Pidemmissä laskuissa matriiseilla ei ole mitään mahdollisuutta pitää mielessä erilaisia välivaiheita, koska laskuja on monta. Jos siitä lähtee vielä integroimaan tilanmuutosta, on tieto käsiteltävä vaiheittain, vaikka yksittäiset laskutoimitukset olisivatkin helppoja.

Kertolaskujen ulkoa opettelun voi saada myös motivoivaksi.

Matriisit harvoin on sellaista tyyliä, että niissä tarvitsisi hirveästi muuta kuin alkeellisimpia kertolaskuja, jotka laskee päässä ihan yhtä nopeasti kuin lukee ne luvut. Ja näenhän minä niistä luvuista muutenkin aika pitkälle, minkä tulon kanssa tässä nyt pyöritään, onko kertoja parillinen vai pariton ja mikä on järkevä suuruusluokka.

Täytyyhän sinun pidemmissä laskuissa joka tapauksessa pitää mielessä erilaisia välivaiheita tai jotain hahmotelmaa siitä mitä olet laskenut.

No juuri sitä varten tarvitsee peruskertolaskujen ulkoa osaamsita, että laskut ovat pääsääntöisesti yksinkertaisia, mutta niiden lukumäärä on valtava. Tosin kun lähdetään muuttamaan matriisin kulmaa vaikka 30 astetta yhdellä akselille, tulee sinne heti useampi kahden neliöjuuri, mutta käsittelyn kannalta ne on hyvä pitääkin sellaisena eikä murtolukuna. Jos kerrot 3x3 matriisin, joka on yksinkertaisimpia matriisilaskuja mitä on, on siinä jo 9 kertolaskua. Kun matriiseja on useampia ja niiden koko vähän enemmän kuin 3x3, laskin vain hidastaa työtä.

Pidemmissä laskuissa matriiseilla ei ole mitään mahdollisuutta pitää mielessä erilaisia välivaiheita, koska laskuja on monta. Jos siitä lähtee vielä integroimaan tilanmuutosta, on tieto käsiteltävä vaiheittain, vaikka yksittäiset laskutoimitukset olisivatkin helppoja.

Kertolaskujen ulkoa opettelun voi saada myös motivoivaksi.

Kuinka usein matemaatikko laskee isoja matriisilaskua käsin?

Voisitko sanoa tuon peruskoulun opettajalleni, joka erheellisesti antoi minulle 10:n.

Tosin minulla on hyvä muisti ja pystyn käsittelemään asioitani päässäni. Jostain syystä pään vain käsittelee esimerkiksi kuullessaan 7*8, 49+7=50+6=56, koska en ole edelleenkään oppinut tuota ulkoa. Vastaus tulee kuitenkin nopeammin, kuin luit tuon eli jos nyt satunnaisesti vastaantulijoilta kyselisit kertotauluja, niin et tunnistaisi minua.



Joku kyseli aakkosten opettelua - ne osaan ulkoa, sillä niitä ei edes voisi johtaa. Samoin kun useat englannin sanat, mutta niistäkin osan johdan muista osaamistani sanoista tai erinäisistä muistisäönnöistä.

ja antaa sinusta (ja yrityksestä) tyhmän kuvan

Että siinä on oleellinen ajansäästö kyseessä. Ensimmäisessä tapauksessa haet muististasi että työpäivän pituus on 7h. Toteat että seiskan kertotaulu, roger that. Sitten skannaat että 49~50, joten oikea vastaus on 7. Ja se kysymys siis oli montako ihmistä kertaa seitsemän on noin 50. Sitten luettelet seitsemän vapaana olevan työntekijän nimet, luultavasti kirjoittelet ne sähköpostilla että asiakas ne saa siitä kopioitua. Verrattuna siihen, että et osaa koko kertotaulua ulkoa. Aloitat siitä että muistelet työpäivän pituudeksi 7h. Mietit että 70x10=70 ja 7x5=35, joten 50 on jossain siinä välissä. Lasket 35+7 ois 42, 42+7 on 49, joten vähän yli 7,1 ja vähän enemmän alle 7,2 ois oikea vastaus. Ehkä menee vähän tiukille päivän aikana tehdä, mutta seitsemän ihmistä voisi riittää. Ja sitten luettelet ne seitsemän nimet. Aikasäästö on ehkä 2-5 sekuntia? Ja aika joka kertotaulun pänttäämiseen ja muistissapitämiseen on käytetty elämän aikana? Ja niiden oppilasparkojen määrä, jotka on menettäneet kiinnostuksensa koko matikkaan tuon sinun aikasäästön vuoksi on...? :)

Tässä elävä esimerkki viime perjantailta: Asiakas soittaa aamulla ja tarvitsee nopeasti (saman päivän aikana) työsuorituksen, johon tiedän että kuluu 50 tuntia. Hän kysyy mitkä kaikki työntekijät merkitään työnsuorittajiksi/sisäpiirirekisteriin. Työntekijöiden työpäivän pituus on 7 tuntia. Koska tiedän ulkoa, että seiskan kertotaulukossa 49 on lähinnä 50, voin ilmoittaa asiakkaalle seitsemän henkilön nimet, jotka tarvitsen suorittamaan projektin sovitussa ajassa. 7x7=49

että tästä tulee yli 100 viestin kinastelu! Kiitos kaikille!





ap

Matriisit harvoin on sellaista tyyliä, että niissä tarvitsisi hirveästi muuta kuin alkeellisimpia kertolaskuja, jotka laskee päässä ihan yhtä nopeasti kuin lukee ne luvut. Ja näenhän minä niistä luvuista muutenkin aika pitkälle, minkä tulon kanssa tässä nyt pyöritään, onko kertoja parillinen vai pariton ja mikä on järkevä suuruusluokka.

Täytyyhän sinun pidemmissä laskuissa joka tapauksessa pitää mielessä erilaisia välivaiheita tai jotain hahmotelmaa siitä mitä olet laskenut.

No juuri sitä varten tarvitsee peruskertolaskujen ulkoa osaamsita, että laskut ovat pääsääntöisesti yksinkertaisia, mutta niiden lukumäärä on valtava. Tosin kun lähdetään muuttamaan matriisin kulmaa vaikka 30 astetta yhdellä akselille, tulee sinne heti useampi kahden neliöjuuri, mutta käsittelyn kannalta ne on hyvä pitääkin sellaisena eikä murtolukuna. Jos kerrot 3x3 matriisin, joka on yksinkertaisimpia matriisilaskuja mitä on, on siinä jo 9 kertolaskua. Kun matriiseja on useampia ja niiden koko vähän enemmän kuin 3x3, laskin vain hidastaa työtä.

Pidemmissä laskuissa matriiseilla ei ole mitään mahdollisuutta pitää mielessä erilaisia välivaiheita, koska laskuja on monta. Jos siitä lähtee vielä integroimaan tilanmuutosta, on tieto käsiteltävä vaiheittain, vaikka yksittäiset laskutoimitukset olisivatkin helppoja.

Kertolaskujen ulkoa opettelun voi saada myös motivoivaksi.

Kuinka usein matemaatikko laskee isoja matriisilaskua käsin?

heti suustaan kertotaulun avulla 7 työntekijän nimen :D

Se minusta vaikuttaisi kyllä vielä epäilyttävämmältä, ellei tarvitsisi edes harkita, ketä antaa ja ketkä olisi parhaimpia asiakkaalle.

ja antaa sinusta (ja yrityksestä) tyhmän kuvan

Että siinä on oleellinen ajansäästö kyseessä. Ensimmäisessä tapauksessa haet muististasi että työpäivän pituus on 7h. Toteat että seiskan kertotaulu, roger that. Sitten skannaat että 49~50, joten oikea vastaus on 7. Ja se kysymys siis oli montako ihmistä kertaa seitsemän on noin 50. Sitten luettelet seitsemän vapaana olevan työntekijän nimet, luultavasti kirjoittelet ne sähköpostilla että asiakas ne saa siitä kopioitua. Verrattuna siihen, että et osaa koko kertotaulua ulkoa. Aloitat siitä että muistelet työpäivän pituudeksi 7h. Mietit että 70x10=70 ja 7x5=35, joten 50 on jossain siinä välissä. Lasket 35+7 ois 42, 42+7 on 49, joten vähän yli 7,1 ja vähän enemmän alle 7,2 ois oikea vastaus. Ehkä menee vähän tiukille päivän aikana tehdä, mutta seitsemän ihmistä voisi riittää. Ja sitten luettelet ne seitsemän nimet. Aikasäästö on ehkä 2-5 sekuntia? Ja aika joka kertotaulun pänttäämiseen ja muistissapitämiseen on käytetty elämän aikana? Ja niiden oppilasparkojen määrä, jotka on menettäneet kiinnostuksensa koko matikkaan tuon sinun aikasäästön vuoksi on...? :)

Tässä elävä esimerkki viime perjantailta: Asiakas soittaa aamulla ja tarvitsee nopeasti (saman päivän aikana) työsuorituksen, johon tiedän että kuluu 50 tuntia. Hän kysyy mitkä kaikki työntekijät merkitään työnsuorittajiksi/sisäpiirirekisteriin. Työntekijöiden työpäivän pituus on 7 tuntia. Koska tiedän ulkoa, että seiskan kertotaulukossa 49 on lähinnä 50, voin ilmoittaa asiakkaalle seitsemän henkilön nimet, jotka tarvitsen suorittamaan projektin sovitussa ajassa. 7x7=49

Ja viiden sekunnin hiljaisuutta ei voi täyttää millään "heetkinen, tarkistan työvuorot, hmm hmm" tai sillä että ajattelee sen hetken ääneen, että sanoo "eli täksi päiväksi pitäisi ehtiä, joten seitsemän kertaaaa seitsemän eli juu, kyllä onnistuu, pirre ritu rane masa pena mertsi ja johanna koo hoitaa sen ajanhetkeen 16:25 mennessä."...

Ja jos useinkin tulee näitä laskuja, niin varmaan on helppoa se seitsemän kertotaulu kerrata pikaisesti, jos työpäivien pituus kerran on vakio.

Edelleenkään en väitä, että kertotaulujen osaamisesta olisi haittaa, mutta mietin vaan että onko se järkevintä mahdollista ajankäyttöä.

puhelimessa viiden sekunnin hiljaisuus on iiiiikuisuus ja antaa sinusta (ja yrityksestä) tyhmän kuvan

Että siinä on oleellinen ajansäästö kyseessä. Ensimmäisessä tapauksessa haet muististasi että työpäivän pituus on 7h. Toteat että seiskan kertotaulu, roger that. Sitten skannaat että 49~50, joten oikea vastaus on 7. Ja se kysymys siis oli montako ihmistä kertaa seitsemän on noin 50. Sitten luettelet seitsemän vapaana olevan työntekijän nimet, luultavasti kirjoittelet ne sähköpostilla että asiakas ne saa siitä kopioitua. Verrattuna siihen, että et osaa koko kertotaulua ulkoa. Aloitat siitä että muistelet työpäivän pituudeksi 7h. Mietit että 70x10=70 ja 7x5=35, joten 50 on jossain siinä välissä. Lasket 35+7 ois 42, 42+7 on 49, joten vähän yli 7,1 ja vähän enemmän alle 7,2 ois oikea vastaus. Ehkä menee vähän tiukille päivän aikana tehdä, mutta seitsemän ihmistä voisi riittää. Ja sitten luettelet ne seitsemän nimet. Aikasäästö on ehkä 2-5 sekuntia? Ja aika joka kertotaulun pänttäämiseen ja muistissapitämiseen on käytetty elämän aikana? Ja niiden oppilasparkojen määrä, jotka on menettäneet kiinnostuksensa koko matikkaan tuon sinun aikasäästön vuoksi on...? :)

Tässä elävä esimerkki viime perjantailta: Asiakas soittaa aamulla ja tarvitsee nopeasti (saman päivän aikana) työsuorituksen, johon tiedän että kuluu 50 tuntia. Hän kysyy mitkä kaikki työntekijät merkitään työnsuorittajiksi/sisäpiirirekisteriin. Työntekijöiden työpäivän pituus on 7 tuntia. Koska tiedän ulkoa, että seiskan kertotaulukossa 49 on lähinnä 50, voin ilmoittaa asiakkaalle seitsemän henkilön nimet, jotka tarvitsen suorittamaan projektin sovitussa ajassa. 7x7=49

Mutta se osaako kertotaulut, ei vielä kerro muistin hallinnasta juurikaan. Se on vähän niin kuin ajattelisi treenaavansa lihaskuntoa tosi tehokkaasti, kun joka päivä jumppaa oikean jalan varpaitten koukistamista. Muistiharjoitukset vaatii yhä vain uusien asioiden mieleenpainamista ja palauttamista, ei sitä että on joskus opetellut jotain suppeaa ja sitä pallottelee loppuikänsä tyytyväisenä hyvämuistisuudestaan.

että en ole kieltämässä kertotaulujen opiskelua enkä järjestämässä Pois pakkokertotaulut -mielenosoitusta.



Ihmettelinpä vaan, että miksi kertotaulujen ulkoaopettelu on kouluissa niin iso ja oleellinen asia, kun itse en niitä koskaan oppinut eikä se ole elämääni haitannut. No, tässä tuli hyviä mielipiteitä asiasta.





ap

Kuinka usein matemaatikko laskee isoja matriisilaskua käsin?

esimerkiksi murtuman syystä ja sijainnista kuin koneella laskettaessa. Havaitsee heti laskuja tehdessä yhtälöstä, missä kulmassa vaurio on voinut lähteä liikkeelle. Lisäksi säästää ajassa, kun ei tarvitse tehdä täydellistä verkkoa tietokoneelle, kun voi edetä muotolukujen avulla suoraan loven kohdalle.

Eiköhän se ole ihan samantekevää opettajallekkin osaako lapsi kertotaulut ulkoa vai laskeeko ne jos vain kohtuullisessa ajassa saa oikean vastauksen aikaiseksi.



Meillä ekaluokkalainen on nyt opetellut omaksi huviksi kertotauluja ja nimenomaan laskemalla. Minusta se on parempi tapa mitä opetella pelkästään muistamaan joku rimpsu ulkoa ja sitten jos ei jossain vaiheessa muistakkaan jää vaan ihmettelemään kun taas ne jotka laskee asian voivat laskea jos eivät satu suoraan muistamaan kertotaulun vastausta.



Itse ainakin lasken osan ja muistan osan. Ei liene väliä kunhan hommat hoituu. Ja itse olen kyllä insinöörinä tarvinut välillä kertolaskuja myös työssäni. Toki voin laskea asiat koneellakin mutta paljon nopeampaa jos osaa kertoa nopeasti päässä laskuja eikä tarvi ruveeta koneiden kanssa puljaamana aina.