Miksi kertotaulut pitäisi osata ulkoa?

ja laskemaan sen.

Hyvä toki ne on osata ulkoa. Mutta pelkän ulkoluvun sijaan voitaisiin opettaa sitä, miten ne saa nopeasti laskettua päässä. Eli miten ne pilkotaan ja saadaan siten pikaisesti oikea vastaus.

varsinkin, kun mennään yli kymmenen. Sitä kautta oppii hyvin sitten pienemmissäkin luvuissa käyttämään sitä. Samat periaatteet toimivat aina ja rutiini syntyy vasta lukemattomien laskutoimitusten jälkeen. Tarkkuus vielä myöhemmin. Parhaaseen tarkkuuteen päästään, kun tietää ne kymmenen kertotaulut. Lapsilla tuppaa tulemaan aika paljon virheitä, jos useammassa vaiheessa laskee. Varsinkin, kun niitä välilaskutoimituksia ei kirjoiteta ylös, on kenenkään vaikea puuttua väärään laskutapaan tai vain pikkuvirheisiin.

että olisiko siis oleellista jo alakoulussa kiinnittää huomiota siihen, että välivaiheita pitää kirjoittaa ja esittää miten lopputulokseen on päässyt? Eikö se, että opetellaan ensin näppäriksi päässälaskijoiksi (kuka milläkin tavalla, kun välivaiheita ei pystytä tarkastamaan) ole vastaan sitä myöhempien luokkien tavoitetta, että osataan kirjata työskentelyä ylös?

Edelleenkään en väitä, että kertotaulujen osaamisesta olisi haittaa, mutta mietin vaan että onko se järkevintä mahdollista ajankäyttöä.

Järkeväksi ajankäytöstä tekee se, että toisaalla voi säästää aikaa. Se hyöty tulee esiin juuri sellaisissa tilanteissa, joissa pystyy päättelemään vastauksen nopeasti. Niin töissä kuin monimutkaisissa laskuissa ja vapaa-ajalla.

Sille sama, laskeeko vai muistaako.

että oppilaat sijoittuu aikuisina kaikille mahdollisille aloille. Mutta tietenkään tähän ei ole mitään yksiselitteistä vastausta, että montako minuuttia menee oppilaan elämästä kertotaulujen opetteluun ja paljonko valtio tai yksilö säästää loppuelämänsä aikana sen sijoituksen ansiosta.

Edelleenkään en väitä, että kertotaulujen osaamisesta olisi haittaa, mutta mietin vaan että onko se järkevintä mahdollista ajankäyttöä.

Järkeväksi ajankäytöstä tekee se, että toisaalla voi säästää aikaa. Se hyöty tulee esiin juuri sellaisissa tilanteissa, joissa pystyy päättelemään vastauksen nopeasti. Niin töissä kuin monimutkaisissa laskuissa ja vapaa-ajalla.

Sille sama, laskeeko vai muistaako.

Monimutkaiset laskut myöhemmin on huomattavasti helpompaa ja nopeampaa laskea, kun kertotaulut sujuvat automaattisesti. Päässälaskeminen on myös monille lapsille hyvin vaikeaa, esim. 8 x 8 on päässälakien aika vaikeaa, moni lapsi laskee sormillaan, jos ei osaa ulkoa, eli eivät pysy muun luokan tahdissa mukana.

Monimutkaiset laskut myöhemmin on huomattavasti helpompaa ja nopeampaa laskea, kun kertotaulut sujuvat automaattisesti. Päässälaskeminen on myös monille lapsille hyvin vaikeaa, esim. 8 x 8 on päässälakien aika vaikeaa, moni lapsi laskee sormillaan, jos ei osaa ulkoa, eli eivät pysy muun luokan tahdissa mukana.

Tämähän tekee lapsista avuttomia. Kun tulee vastaan laskutoimitus, jota ei ole opeteltu ulkoa, niin ollaan sormi suussa, että mitäs nyt. Jos taas alusta asti opettettaisiin laskemaan, niin taitoa pystyisi soveltamaan myös uusiin tilanteisiin.

joka sanoi, ettei tarvitse opetella kun kohta tulee koneet, jotka laskee kaikki kertolaskut. Mepä ei niitä sitten 70-luvulla opeteltu.



Kun vaihdoimme koulua, meille huudettiin, että emme pärjää elämässä kun emme osaa kertotaulua ulkoa. Se nyt kuitenkin jäi minulta opettelematta kaikista haukuista huolimatta.



Ja enpä ole sitä taitoa tarvinnut elämässäni kertaakaan. Lasken edelleen päässä kertolaskut jos tulee tarvetta kertoa. En elä niin hektistä elämää, ettenkö joutaisi laskea 20 sekuntia kertolaskua.

kun kertotaulu tulee kuin apteekin hyllyltä kuin laskea. Mulla on pellillä 6x8 piparin puolikasta lasketko ne yksitellen vai miten että tiedät kuinka monelle siitä riittää, minä voi suoralta kädeltä sanoa että 24:lle vaikka joudun yhden laskutoimituksenkin tekemään.

Kertolaskuja ei taida tarvita ulkoa muualla kuin koulussa, ettei jää jälkeen luokasta:)

Oikeassa elämässä aikuiset laskee koneella töissä laskutoimituksia vaativat työtehtävät.

joka sanoi, ettei tarvitse opetella kun kohta tulee koneet, jotka laskee kaikki kertolaskut. Mepä ei niitä sitten 70-luvulla opeteltu.

Kun vaihdoimme koulua, meille huudettiin, että emme pärjää elämässä kun emme osaa kertotaulua ulkoa. Se nyt kuitenkin jäi minulta opettelematta kaikista haukuista huolimatta.

Ja enpä ole sitä taitoa tarvinnut elämässäni kertaakaan. Lasken edelleen päässä kertolaskut jos tulee tarvetta kertoa. En elä niin hektistä elämää, ettenkö joutaisi laskea 20 sekuntia kertolaskua.

Pärjäähän sitä ilman lukutaitoakin ;-)

kun kertotaulu tulee kuin apteekin hyllyltä kuin laskea. Mulla on pellillä 6x8 piparin puolikasta lasketko ne yksitellen vai miten että tiedät kuinka monelle siitä riittää, minä voi suoralta kädeltä sanoa että 24:lle vaikka joudun yhden laskutoimituksenkin tekemään.

Minä lasken tuon niin, että 5*8 = puolet 80:stä eli 40 ja siihen 8 päälle eli 48 puolikasta. Ei mene montaa sekuntia tuohon laskuun.

Miten nopeasti lasket esim. 9+9+9+9+9+9+9+9+9+



tottakai se on helpompaa ja nopeaa kun tietää sen heti.



Mulle on ainakin kertotaulun osaamisesta ollut paljon hyötyä elämässäni.

päässäni, paljonko on 6x8.

Ei sillä, en vastusta kertolaskujen ulkoaopettelua. Mutta ilmankin pärjää hyvin. Se ei ole mikään kynnyskysymys ja minusta niiden ulkoaopetteluun käytetään ihan turhan paljon alakouluissa energiaa ja aikaa kertolaskukokeineen. Lapsilla olisi tärkeämpiäkin asioita,mihin sen ajan voisi matikantunnilla käyttää.

kun kertotaulu tulee kuin apteekin hyllyltä kuin laskea. Mulla on pellillä 6x8 piparin puolikasta lasketko ne yksitellen vai miten että tiedät kuinka monelle siitä riittää, minä voi suoralta kädeltä sanoa että 24:lle vaikka joudun yhden laskutoimituksenkin tekemään.

Tämähän tekee lapsista avuttomia. Kun tulee vastaan laskutoimitus, jota ei ole opeteltu ulkoa, niin ollaan sormi suussa, että mitäs nyt. Jos taas alusta asti opettettaisiin laskemaan, niin taitoa pystyisi soveltamaan myös uusiin tilanteisiin.

Aika ontuva logiikka pitkän matikan L:n kirjoittajalta. Se, että on opetellut kertotaulut ulkoa ei tarkoita sitä, etteikö tietäisi, mistä se vastaus muodostuu. En tiedä, onko asiasta tutkimustuloksia, mutta itse ainakin koen kertotaulun osaamisen avuksi siihen, että pystyn kertomaan päässäni niitä isompiakin lukuja keskenään.

terv. toinen pitkän matikan L:n kirjoittaja

Mitä järkeä on opetuttaa jotain laskuvastauksia ulkoa, kun pitäisi opetelle LASKEMAAN?

Kaikki helpottuu, kun ei tarvitse alkaa ynnäämään jokaista kertolaskua erikseen. Samalla kun opettelee niitä ulkoa, syntyy rutiinia laskemiseen.

Ei sitä tarvitse surra, ettei joutuisi laskemaan riittävästi. Kyllä laskumäärät vain kasvavat ja jos läksyt tekee kunnolla, koulusta päästyään on jo aika paljon laskettu vaikka ne perus kertolaskut osasikin ulkoa. Paljon varmemmin se muu laskeminen sujuu ja sen oppii, kun osaa kertotaulut.

Miten nopeasti lasket esim. 9+9+9+9+9+9+9+9+9+

Nopeasti, koska vähennän 90 yhden kerran 9.

vaan lasken että 6x8=5x8+1x8=40+8=48 puolikasta eli 24 kokonaista.



Olen kyllä aikanaan opetellut kertolaskut ulkoa, mutten enää muista kuin tärkeimmät. Ihan helppoa laskea. Esim. 8x8=10x8-2x8. Tai 10x8-8-8=72-8=64. Toki ulkoaopettelu olisi jonkun sekunnin nopeampaa, mutta eikö tällä tavalla laskien nyt sitten jopa hahmota yhtälöitä helpommin, kun tajuaa että aa, voin jakaa näitä tekijöihin :).

Tämähän tekee lapsista avuttomia. Kun tulee vastaan laskutoimitus, jota ei ole opeteltu ulkoa, niin ollaan sormi suussa, että mitäs nyt. Jos taas alusta asti opettettaisiin laskemaan, niin taitoa pystyisi soveltamaan myös uusiin tilanteisiin.

Aika ontuva logiikka pitkän matikan L:n kirjoittajalta. Se, että on opetellut kertotaulut ulkoa ei tarkoita sitä, etteikö tietäisi, mistä se vastaus muodostuu. En tiedä, onko asiasta tutkimustuloksia, mutta itse ainakin koen kertotaulun osaamisen avuksi siihen, että pystyn kertomaan päässäni niitä isompiakin lukuja keskenään.

terv. toinen pitkän matikan L:n kirjoittaja

Niin, en ole koskaan oppinut, koska en koskaan opetellutkaan, mutta silti en ole kokenut missään vaiheessa, että niiden ulkoa osaamisesta olisi ollut jotain hyötyä.

ja sitä ei saa kyseenalaistaa, koska aina on näin ollut ja aina on näin oleva.

epäteoreettiseen suuntaan ja tarkoituksena on luopua kaikenlaisesta turhast pänttäämisestä. Joten kaitpa se kertotaulun opettelukin sitten jää pois opetusohjelmista. Uusia opetussuunnitelmia valmistellaan parhaillaan ja tarkoitus on kannustaa oppilaita omatoimiseen tiedonhankintaan mm. tietotekniikan avulla.

epäteoreettiseen suuntaan ja tarkoituksena on luopua kaikenlaisesta turhast pänttäämisestä.

Turhimmasta turhin eli pakkoruotsi kuitenkin jää ja sitä jopa aikaistetaan ala-asteelle.