Miksi kertotaulut pitäisi osata ulkoa?

Minä en osaa kertotauluja, mutta olen kyllä ihan yleissivistynyt eikä kukaan (paitsi sinä) tietääkseni pidä minua naurettavana.

nyt sentään koko ihmistä väittänyt naurettavaksi.

Mutta se kieltämättä ON naurettavaa ettei osaa jotain arkipäiväistä juttua jonka kymmenvuotiaatkin osaavat.

Mikä siinä on naurettavaa, jos samaan lopputulokseen pääsee laskemalla päässä parissa sekunnissa?

miksi kertotauluja ei voisi opetella ulkoa. Onko kyse vain periaatteesta, että en halua opetella? Opetellaanhan esim. vieraiden kielten sanatkin ulkoa. Kertotaulujen opetteleminen ei ihmisen elämästä monta minuuttia/tuntia vie, ja sitten ne muistaa loppuikänsä. Minusta tuntuisi hölmöltä olla osaamatta niitä ulkoa, vaikka toki osaisin ne laskeakin.

Mutta se kieltämättä ON naurettavaa ettei osaa jotain arkipäiväistä juttua jonka kymmenvuotiaatkin osaavat.

pitää aina lähteä tälle linjalla, että koetetaan halveksia ja vähätellä sitä vastaväittäjää? Ainako ne asiaperustelut loppuvat kesken?

miksi kertotauluja ei voisi opetella ulkoa. Onko kyse vain periaatteesta, että en halua opetella? Opetellaanhan esim. vieraiden kielten sanatkin ulkoa. Kertotaulujen opetteleminen ei ihmisen elämästä monta minuuttia/tuntia vie, ja sitten ne muistaa loppuikänsä. Minusta tuntuisi hölmöltä olla osaamatta niitä ulkoa, vaikka toki osaisin ne laskeakin.

Minua kiinnostaa nimenomaan perustelut, miksi näin tehdään. En tarkoita, että asia olisi jotenkin merkittävä tai ylivoimainen asia opetella. Eihän lapsille opeteta yhteenlaskutauluja tai vähennyslaskutauluja. Miksi siis kertotaulut? Miksi niitä ei voisi opetella suoraan laskemaan laskemalla?

ap

Mutta se kieltämättä ON naurettavaa ettei osaa jotain arkipäiväistä juttua jonka kymmenvuotiaatkin osaavat.

Miksi joka saamarin keskustelussa pitää aina lähteä tälle linjalla, että koetetaan halveksia ja vähätellä sitä vastaväittäjää? Ainako ne asiaperustelut loppuvat kesken?

Selvästi sama piirre kuin ainaisissa pakkoruotsikeskusteluissa. Kun pakkoruotsin kannattaja ei keksi mitään todellisia perusteluita, alkaa tämä, että "olet vain laiska ja tyhmä etkä varmaan oppisi mitään kieltä".

Minua kiinnostaa nimenomaan perustelut, miksi näin tehdään. En tarkoita, että asia olisi jotenkin merkittävä tai ylivoimainen asia opetella. Eihän lapsille opeteta yhteenlaskutauluja tai vähennyslaskutauluja. Miksi siis kertotaulut? Miksi niitä ei voisi opetella suoraan laskemaan laskemalla?

Yhteen ja vähennyslaskut kymmenen luvuilla opitaan joka tapauksessa laskurutiinin kertyessä, vai tiedätkö montakin, jolla menee enemmän kuin reaktioaika, jos pyydetään vähentämään yhdeksästä nelja?

Kymmenen kertotaulujen ulkoa osaamisesta on apua kaikessa matematiikan myöhemmässä opettelussa. Kaikki ei tietenkään niitä muista hetken päästä, mutta kun ne kertautuu, kyllä ne pysyy koko koulun yllä.

Matematiikan opetus hidastuisi yläasteella huomattavasti, jos osalla kestäisi aina peruslaskuissa. Siitä on hyötyä ihan senkin takia, että saa oppilaat myöhemmin pysymään opetussuunnitelmassa mukana. Kun luokka osaa ne, on jakolaskujen opettelu paljon nopeampaa. Sen jälkeen yhtälön ratkaisu ja prosenttilaskuissa se auttaa. Myöhemmin monessa muussa, mm. trigonometriassa. Jos luokassa puolet ei osaisi, osalle matikassa eteneminen olisi äärettömän hidasta, mutta joka yksilölle matematiikan opiskelussa siitä on ainakin hyötyä.

Kertotaulujen osaaminen on siis aivan perus matematiikan alkeita. Jos sen jättää pois, voi miettiä onko koko matematiikkakaan yhteen ja vähennyslaskuja lukuunottamatta tarpeellista.

aakkoset?

kdgRqE pucbfzfqzbaa, [url=http://zjljlswahvpq.com/]zjljlswahvpq[/url], [link=http://tjxqsonavdbb.com/]tjxqsonavdbb[/link], http://jaiwnjtteiel.com/

peruskertotaulut osaa ulkoa. Ei tarvitse jankata alennetun tavaran hintalapun tai reseptin tai käsityöohjeen tai pankin korkopaperin tai minkään muunkaan ääressä ja miettiä että äää ja öööö mitäs toi nyt onkaan. lasku on laskettu jo siinä vaiheessa kun rutinoimaton miks-niin-pitää-osata-kun-laskin-on-keksitty-tyyppi vasta kaivaa laskinta esiin kännykästään.

on ihan hyvä oppia kertotaulut ulkoa. Mihinkään täydellisyyteen ei ehkä kannata pyrkiä kuten ei elämässä yleensäkään eli jos ei lopun ikäänsä muista aivan kaikkea, niin ei se katastrofi ole. Mutta jos osan muistaa, niiden avulla voi päätellä ne unohtuneet samoin kuin voi päässäkin laskea kuten täällä jotkut ovat kirjoittaneet. Mulla on esikoinen kolmannella luokalla koulussa ja opettaja on kyllä painottanut, että kertotaulujen oppiminen on tulevien luokkien kannalta tosi tärkeää. Mutta ei hän mitään paniikkia ole lietsonut: nyt opetellaan ja käytetään siihen aikaa. Tokaluokalla pojalleni olivat kertotaulut ihan hirveää tuskaa. Hän on matemaattisesti ihan lahjakas, mutta se pakollinen ulkoa opettelu todella söi häntä. Silti olen sitä mieltä, että siihenkin on vain opittava, kunhan sen lisäksi matematiikassa muistettaisiin se laskeminenkin, matemaattinen ajattelu. Sama ongelmahan on jossain äidinkielessäkin: poika osasi lukea ja kirjoittaa kouluun mennessään, koska häntä kiinnostivat kirjat ja omien asioiden kirjoittaminen, lukeminen ja kirjoittaminen olivat siis välineitä tiedon hakemisessa jne. No, koulussa äidinkieli olikin paljolti kirjainten nyhertämistä niin, että yläosa osui johonkin viivaan ja alaosa toiseen jne. Eli vaikka pitäisi mielestäni oppia kertotaulut ulkoa, säällinen käsiala jne. niin kyllä sitä AJATTELUAKIN pitäisi ylläpitää ja kehittää!

koska sen kertotaulun idean tajuaa. Vaikken aina just tietäisi heti onko fiksumpaa laventaa seitsemällä vai neljällä, niin äkkiäkös tuon tarkistaa. Luen yliopistossa matikkaa. Ja enimmäkseen tehtävät on sellaisia, että ne joko lasketaan laskimella tai sitten vaadittavat laskusuoritukset on tasoa 1+2 tai kymmenen, viiden ja kahden kertotaulu. En minä ole opettelemalla opetellut ulkoa trigonometristen yhtälöiden arvojakaan, mutta kyllä ne aika nopeasti tulee mieleen silti.

tekemisissä. Auttaa todella paljon, kun isompaa matriisia kertoo ja tietää heti mitä pitäisi tulla. Laskin on paljon hitaampi, kun ratkot vaikka vain 3x3 matriisien tuloa. Jos pitää kääntää koordinaatistoa tms. ja matriisit alkavat kasvaa, kyllä siinä kiroaisi äkkiä matikan open, jos ei olisi opettanut kertolaskuja aikanaan ulkoa.

Tilasto tai todennäköisyyslaskennassa tietää suuruusluokan hyvinkin tarkkaan, kun osaa vähän kertolaskuja ulkoa. Vaikka niissä laskinta tarvitsee, on helppo olla varma tuloksen oikeellisuudesta tietäessään itse ne kertolasku osuudet.

Matriisit harvoin on sellaista tyyliä, että niissä tarvitsisi hirveästi muuta kuin alkeellisimpia kertolaskuja, jotka laskee päässä ihan yhtä nopeasti kuin lukee ne luvut. Ja näenhän minä niistä luvuista muutenkin aika pitkälle, minkä tulon kanssa tässä nyt pyöritään, onko kertoja parillinen vai pariton ja mikä on järkevä suuruusluokka.

Täytyyhän sinun pidemmissä laskuissa joka tapauksessa pitää mielessä erilaisia välivaiheita tai jotain hahmotelmaa siitä mitä olet laskenut.

En silti tarkoita, ettäkö siitä varhaisemmasta ulkoaopettelemisesta olisi tässäkään vaiheessa jotain haittaa. Mutta en ole varma, onko järkevää nimenomaan alakoulussa käyttää hirveästi aikaa siihen. Onko se hyväksi esim. lasten motivaatiolle opiskella matikkaa, vai olisiko järkevämpää käyttää aika jotenkin muuten. Esimerkiksi tuskin lasten intoa opetella jotain kieltä lisää se että keskitytään pitkäksi aikaa sanojen ulkoaopetteluun. Luulen että opettajalle se on kuitenkin helppoa.

mutta nyt vasta tänään oikeasti oivalsin prosenttilaskujen idean kun olen lukenut ketjua, miten olette itse oppineet prosenttilaskut.



Eli olen osannut paljon ulkoa ja osaan edelleen, mutta olen syntynyt v. 64 ja meille tankattiin ulkoa kaavoja ja lukuja ja niiden ymmärtäminen jäi joskus heikoksi.



Oli ihana oivaltaa, että avautui ihan eri tavalla kun tavalliset ihmiset kertoi tavallisia esimerkkejä.



Ja en ole matikkaa tarvinnut työssäni ja pahemmin elämässäkään. Mutta kertotaulut osaan ulkoa, mutta matikassa on paljon asioita, joita en ymmärrä, vaikka osaankin kaavoja ulkoa.



Eli opettajaa lapsille enemmän sovelluksia ja sitä, miksi pitää opetella tämä ja tuo asia. Muuten ne on suurimmalle osalle kuin hauki on kala ja ihan vain pintapuolista oppmista. Kertotaulullakaan et tee mitään, ellet ymmärrä, miten ne numerot käyttäytyvät.

aakkoset?

että ihminen osaisi laskea.

että matikka menee hyvin kaikesta huolimatta. Että sen kertolaskun laskemiseen päässä ei mene montaa sekuntia ja pikkuhiljaahan niitäkin jää mieleen automaattisesti.

Nykyään kyllä ne ulkoaosaajalapset ei saa enää kymppiä numeroksi ja siitähän mammat täälläkin raivoaa. Nykyään kiinnitetään huomiota siihen, ymmärtääkö lapsi, miksi ja miten ja mihin sitä laskua tarvitaan.

eli ulkoa oppiminen ei enää riitä hyvään matikannumeroon.

Minua kiinnostaa nimenomaan perustelut, miksi näin tehdään. En tarkoita, että asia olisi jotenkin merkittävä tai ylivoimainen asia opetella. Eihän lapsille opeteta yhteenlaskutauluja tai vähennyslaskutauluja. Miksi siis kertotaulut? Miksi niitä ei voisi opetella suoraan laskemaan laskemalla?

Yhteen ja vähennyslaskut kymmenen luvuilla opitaan joka tapauksessa laskurutiinin kertyessä, vai tiedätkö montakin, jolla menee enemmän kuin reaktioaika, jos pyydetään vähentämään yhdeksästä nelja?

Kymmenen kertotaulujen ulkoa osaamisesta on apua kaikessa matematiikan myöhemmässä opettelussa. Kaikki ei tietenkään niitä muista hetken päästä, mutta kun ne kertautuu, kyllä ne pysyy koko koulun yllä.

Matematiikan opetus hidastuisi yläasteella huomattavasti, jos osalla kestäisi aina peruslaskuissa. Siitä on hyötyä ihan senkin takia, että saa oppilaat myöhemmin pysymään opetussuunnitelmassa mukana. Kun luokka osaa ne, on jakolaskujen opettelu paljon nopeampaa. Sen jälkeen yhtälön ratkaisu ja prosenttilaskuissa se auttaa. Myöhemmin monessa muussa, mm. trigonometriassa. Jos luokassa puolet ei osaisi, osalle matikassa eteneminen olisi äärettömän hidasta, mutta joka yksilölle matematiikan opiskelussa siitä on ainakin hyötyä.

Kertotaulujen osaaminen on siis aivan perus matematiikan alkeita. Jos sen jättää pois, voi miettiä onko koko matematiikkakaan yhteen ja vähennyslaskuja lukuunottamatta tarpeellista.

En ikinä ole ymmärtänyt tätä "pedagogiikkaa". Itse en koskaan opetellut enkä oppinut, vaan lasken ne päässä tarvittaessa. Ja pitkästä matematiikasta tuli kuitenkin L, joten tyhmyydestä ei kai ole kyse. Mitä järkeä on opetuttaa jotain laskuvastauksia ulkoa, kun pitäisi opetelle LASKEMAAN?

On helpompi laskea isoja laskuja päässä kun tietää automaattisesti kaikkien kertoimet.

meinaatko ihan oikeasti, että kun osaat jotkut kertolaskut ulkoalukuna, heität tuosta noin vain sitten kaikki muutkin laskut tiskiin sekunnissa.

Ja se, joka ei niitä kertotauluja ole opetellut taulukkoina vanhanaikaisesti ulkoa, nyhertää taskulaskimen kanssa kaupan kassalla tai käsityölehden edessä.

Alan todella epäillä, että matemaattisesti lahjakkaisen ihmisten ei tarvinnut niitä taulukoita opetella kun heidän aivonsa käsittelevät numeroita niin näppärästi, että kokivat sen ajanhukkana. Muut ovat sitten tankanneet ulkoa kun eivät numeroista muuten selviä.

peruskertotaulut osaa ulkoa. Ei tarvitse jankata alennetun tavaran hintalapun tai reseptin tai käsityöohjeen tai pankin korkopaperin tai minkään muunkaan ääressä ja miettiä että äää ja öööö mitäs toi nyt onkaan. lasku on laskettu jo siinä vaiheessa kun rutinoimaton miks-niin-pitää-osata-kun-laskin-on-keksitty-tyyppi vasta kaivaa laskinta esiin kännykästään.

että matikka menee hyvin kaikesta huolimatta. Että sen kertolaskun laskemiseen päässä ei mene montaa sekuntia ja pikkuhiljaahan niitäkin jää mieleen automaattisesti. Nykyään kyllä ne ulkoaosaajalapset ei saa enää kymppiä numeroksi ja siitähän mammat täälläkin raivoaa. Nykyään kiinnitetään huomiota siihen, ymmärtääkö lapsi, miksi ja miten ja mihin sitä laskua tarvitaan. eli ulkoa oppiminen ei enää riitä hyvään matikannumeroon.

Minua kiinnostaa nimenomaan perustelut, miksi näin tehdään. En tarkoita, että asia olisi jotenkin merkittävä tai ylivoimainen asia opetella. Eihän lapsille opeteta yhteenlaskutauluja tai vähennyslaskutauluja. Miksi siis kertotaulut? Miksi niitä ei voisi opetella suoraan laskemaan laskemalla?

Yhteen ja vähennyslaskut kymmenen luvuilla opitaan joka tapauksessa laskurutiinin kertyessä, vai tiedätkö montakin, jolla menee enemmän kuin reaktioaika, jos pyydetään vähentämään yhdeksästä nelja? Kymmenen kertotaulujen ulkoa osaamisesta on apua kaikessa matematiikan myöhemmässä opettelussa. Kaikki ei tietenkään niitä muista hetken päästä, mutta kun ne kertautuu, kyllä ne pysyy koko koulun yllä. Matematiikan opetus hidastuisi yläasteella huomattavasti, jos osalla kestäisi aina peruslaskuissa. Siitä on hyötyä ihan senkin takia, että saa oppilaat myöhemmin pysymään opetussuunnitelmassa mukana. Kun luokka osaa ne, on jakolaskujen opettelu paljon nopeampaa. Sen jälkeen yhtälön ratkaisu ja prosenttilaskuissa se auttaa. Myöhemmin monessa muussa, mm. trigonometriassa. Jos luokassa puolet ei osaisi, osalle matikassa eteneminen olisi äärettömän hidasta, mutta joka yksilölle matematiikan opiskelussa siitä on ainakin hyötyä. Kertotaulujen osaaminen on siis aivan perus matematiikan alkeita. Jos sen jättää pois, voi miettiä onko koko matematiikkakaan yhteen ja vähennyslaskuja lukuunottamatta tarpeellista.

Jos ihminen ei osaa laskea päässä kymmenen luvun laskua,niin hän ei ansaitse saada hyvää matikan numeroa.

Ymmärtäminen ei riitä. Sinun pitää muistaa ja pystyä päässä käsittelemään asioita. Historiassa tämä näkyy ehkä parhaiten. Jokainen voi ymmärtää kuka teki ja mitä kun lukee sen paperista. Mutta pitää muistaa hyvin laajalta alueelta, että voi suhteuttaa sen pitempi aikaiseen tapahtumaketjuun.

Ei sellainen ihminen voi toimia missään ammattityössä joka tarvitsee laskinta pikkulaskuihin.

Näyttää tosiaan siltä, että matemaattisesti lahjakkaiden ei tarvitse ulkolukua opetella, koska aivot käsittelee numeroita niin nopeaa.

En ikinä ole ymmärtänyt tätä "pedagogiikkaa". Itse en koskaan opetellut enkä oppinut, vaan lasken ne päässä tarvittaessa. Ja pitkästä matematiikasta tuli kuitenkin L, joten tyhmyydestä ei kai ole kyse. Mitä järkeä on opetuttaa jotain laskuvastauksia ulkoa, kun pitäisi opetelle LASKEMAAN?

On helpompi laskea isoja laskuja päässä kun tietää automaattisesti kaikkien kertoimet.

meinaatko ihan oikeasti, että kun osaat jotkut kertolaskut ulkoalukuna, heität tuosta noin vain sitten kaikki muutkin laskut tiskiin sekunnissa. Ja se, joka ei niitä kertotauluja ole opetellut taulukkoina vanhanaikaisesti ulkoa, nyhertää taskulaskimen kanssa kaupan kassalla tai käsityölehden edessä. Alan todella epäillä, että matemaattisesti lahjakkaisen ihmisten ei tarvinnut niitä taulukoita opetella kun heidän aivonsa käsittelevät numeroita niin näppärästi, että kokivat sen ajanhukkana. Muut ovat sitten tankanneet ulkoa kun eivät numeroista muuten selviä.

peruskertotaulut osaa ulkoa. Ei tarvitse jankata alennetun tavaran hintalapun tai reseptin tai käsityöohjeen tai pankin korkopaperin tai minkään muunkaan ääressä ja miettiä että äää ja öööö mitäs toi nyt onkaan. lasku on laskettu jo siinä vaiheessa kun rutinoimaton miks-niin-pitää-osata-kun-laskin-on-keksitty-tyyppi vasta kaivaa laskinta esiin kännykästään.

Jokainen asia minkä normaali taskulaskin voi laske pitäisi pystyä laksemaan päässä.

Matemattiisesti lahjakas oppii ne hetkessä ulkoa. Muisti on ERITTÄIN tärkeä osa matemaattista lahjakkuuta.

Muisti on muutenkin kaiken osaamisen perusta.

Näyttää tosiaan siltä, että matemaattisesti lahjakkaiden ei tarvitse ulkolukua opetella, koska aivot käsittelee numeroita niin nopeaa.

En ikinä ole ymmärtänyt tätä "pedagogiikkaa". Itse en koskaan opetellut enkä oppinut, vaan lasken ne päässä tarvittaessa. Ja pitkästä matematiikasta tuli kuitenkin L, joten tyhmyydestä ei kai ole kyse. Mitä järkeä on opetuttaa jotain laskuvastauksia ulkoa, kun pitäisi opetelle LASKEMAAN?

On helpompi laskea isoja laskuja päässä kun tietää automaattisesti kaikkien kertoimet.

helposti nelinumeroisia lukuja kertomalla ne nelinumeroisilla numeroilla?

Lukion matematiikka ei vaadi mitään älykkyyttä. Ne on apinoille tarkoitettu. Vasta yliopistossa tulee hankalaa matematiikkaa