Ennakkoperinnöthän huomioidaan varsinaisessa perinnönjaossa, mutta
entä jos silloin ei olekaan enää mitään jäljellä tai vaikka vaan velkaa.
Ja osa perillisistä on saanut merkittäviä ennakkoperintöjä, mutta eivät kaikki.
Kommentit (29)
Ennakkoperinnön saajat joutuvat palauttamaan perintöä tai rahaa pesään. Lakiosaan on kaikilla oikeus ja sen suuruuden laskemisessa ennakkoperinnöt otetaan huomioon.
Ennakkoperinnön saajat joutuvat palauttamaan perintöä tai rahaa pesään. Lakiosaan on kaikilla oikeus ja sen suuruuden laskemisessa ennakkoperinnöt otetaan huomioon.
eli otetaanko sen ennakkoperinnön arvo silloin, kun se on annettu vai arvo nykyhetkenä? Esimerkiksi rantatontin arvo on voinut nousta huimasti niiden 20 vuoden aikana, jotka se on ollut uudella omistajalla.
Ennakkoperinnön saajat joutuvat palauttamaan perintöä tai rahaa pesään. Lakiosaan on kaikilla oikeus ja sen suuruuden laskemisessa ennakkoperinnöt otetaan huomioon.
eli otetaanko sen ennakkoperinnön arvo silloin, kun se on annettu vai arvo nykyhetkenä? Esimerkiksi rantatontin arvo on voinut nousta huimasti niiden 20 vuoden aikana, jotka se on ollut uudella omistajalla.
Ennakkoperintö näkyy verottajalla ja lahjahta menee vero.
Merkittävät lahjoitukset ovat ennakkoperintöolettaman perusteella aina ennakkoperintöä, ellei lahjoittaja erikseen elinaikanaan esim. lahjakirjassa muuta sano.
Vähemmälle jääneet rintaperilliset siis todellakin voivat vaatia lakiosaansa ja lakiosan täydennystä.
on maksanut näennäisen lahjaveron. Voidaanko vaatia palauttamaan omaisuus kuolinpesään 25 vuoden kuluttua?
Ennakkoperintö näkyy verottajalla ja lahjahta menee vero.
Mitään perintöjä ei jaeta ennen perittävän kuolemaa. Kyseessä on aina lahja, joka otetaan perintönä huomioon laskettaessa jäämistön arvoa.
Tätä kuitenkin pitää vaatia, ja vaatijan tulee olla rintaperillinen, ei toisen tai kolmannen parenteelin perinnönsaaja tai testamentin-/legaatinsaaja.
Pesänsäästöhän voi jäädä ennakkoperinnöt huomioitaessakin miinukselle? Vai kuinka?
Lakiosan täydennystä voi hakea kanteella käräjäoikeudesta.
Ennakkoperintöä saaneella on aina oikeus palauttaa osuutensa rahana.
Pesänsäästöhän voi jäädä ennakkoperinnöt huomioitaessakin miinukselle? Vai kuinka?
on maksanut näennäisen lahjaveron. Voidaanko vaatia palauttamaan omaisuus kuolinpesään 25 vuoden kuluttua?
lahjan antohetken arvon mukaan. Edes inflaatiota ei huomioida.
Miten näennäisen lahjaveron maksu onnistuu?
Vierailija - 01.10.12 10:31 (ID 15662212)
on maksanut näennäisen lahjaveron. Voidaanko vaatia palauttamaan omaisuus kuolinpesään 25 vuoden kuluttua?
omaisuus arvotetaan oikein halvaksi ja sitten lahjoitetaan. Esim. annetaan lahjana metsäpalsta, jolla ei ole kuin maapohjan arvo ja sitten haetaan siihen rakennusluvat 5 mökille.
sillä ennakkoperintöolettama (ja ennakkoperintö käsitteenä) koskee vain rintaperillisten saamia lahjoja. Jos serkunlapselle on tehty lahjoitus vaikka on olemassa rintaperillisiä, on kyseessä oikea lahja, jonka palauttamista ei voida vaatia menestyksekkäästi.
Serkunlapsihan ei ole perillinen ollenkaan, Suomessa serkut eivät peri, vaikka olisivat perittävän lähimmät sukulaiset.
on lahjoitettu metsäpalsta. Sen arvosta menee lahjavero. Totta kai on fiksua minimoida lahjavero ja lahjoittaa vähäarvoisempaa raakamaata.
Myöhemmät rakennusluvat ja kaavat ovat uuden omistajan hakemuksesta saamia hallintoratkaisuja eivätkä liity lahjoitukseen tai sen arvoon mitenkään. Tai sillä lailla liittyvät, että rakennuslupia rantaan ei saa, ellei rantarakennusoikeutta ole ranta-alueella ylipäätään jäljellä. Ja jos on, on tontin hinta jo valmiiksi suurempi, kun on mahdollisuus rakentamiseen sille läntille.
Miten näennäisen lahjaveron maksu onnistuu?
Vierailija - 01.10.12 10:31 (ID 15662212)on maksanut näennäisen lahjaveron. Voidaanko vaatia palauttamaan omaisuus kuolinpesään 25 vuoden kuluttua?
omaisuus arvotetaan oikein halvaksi ja sitten lahjoitetaan. Esim. annetaan lahjana metsäpalsta, jolla ei ole kuin maapohjan arvo ja sitten haetaan siihen rakennusluvat 5 mökille.
Aliarvostus on veronkiertoa.
Aliarvostus on veronkiertoa.
raakamaa (ei kaavaa, ei rakennuslupia) on halvempaa kuin sellainen, jossa nuo ovat. Ja toki raakamaankin hintaan vaikuttaa se, onko lupia ylipäätään mahdollista saada. Jos rantakaava-alueen kokonaisrakennusoikeus on täynnä, ei lupia yleensä enää heltiä.
kyseessä oikea lahja, jonka palauttamista ei voida vaatia menestyksekkäästi."
Oletko täysin varma? Perittävän elinaikanaan tekemiä oikeustoimia voidaan peräyttää, mikäli ne estävät lakiosaoikeuden toteutumisen. Tähän sisältyvät niin testamentit kuin lahjat kolmannelle.
Vain silloin on kyseessä yhden rintaperillisen suosinta, serkunlapsen kohdalla ei. Ja jos lahja on annettu hyvin kauan sitten, ei esim juuri sen jälkeen kun valhoittaja kuulu syöpäsairaudestaan, on kyseessä oikea lahja, ei lahjanluonteinen perintö.
Yleensä esikoinen kerää kermat päältä, parhaana ja ykkösenä. Jos joku lapsista on päässyt "menestyvän, maineikkaan" kanssa naimisiin hän on hyvänä kakkosena. Mitä välii jos kolmas ja neljäs lapsi ei saa mitään, nehän nyt on siinä jaloissa olleet ja menneet.
Elämä on,
ei kaikki voi olla ykkösiä. Elävä saa antaa kenelle tykkää, ei tarvi olla tasapuolinen. Eikä se että kolmas ja neljäs siivoavat ja tekevät hommat tarkoita mitään, mitäs ovat niin tyhmiä että tekevät.
Esikoinen on niin viisas että tajuaa ottaa, vaan ei antaa, silloin tulee voitto maksimoiduksi.