lapset pieniä, ikäero alle 2v. milloin alkaa helpottaa??
Kommentit (26)
Meillä helpotti merkittävästi, kun kuopus täytti 1 v. Meillä onneksi aina nukuttu hyvin. Kolmatta meille ei tosin tule eikä vauvakuume vaivaa pätkääkään, mutta arki on nyt tasapainoista ja kivaa kun tytöt 1,5 v ja 3,5 v.
Mua ei haittaa uhmainen ja villi taaperopoika tai kitisevä vauva, jos olen saanut nukuttua edes suht koht hyvin ( 2 tai alle herätystä).
Kieltämättä ekat vuodet olivat raskaita. Kuopus onneksi nukkui hyvin. Luulisin, että meillä helpotti pahin väsymys kuopuksen täytettyä yksi vuotta. Hän nukkui hyvin ja esikoinen myös. Seuraava etappi oli, kun menivät päiväkotiin esikon ollessa nelivuotias.Tsemppiä!! Kyllä se siitä alkaa sujua!
Jos lapset nukkui hyvin, niin mikä mielestäsi aiheutti sen väsymyksen tms., kun puhuit tuosta pahimmasta väsymyksestä jne.? Siis kuulostaa näin kirjoitettuna varmaan ilkeilyltä tai tai epäkohteliaalta kysymykseltä kun en saa äänensävyä ilmaistua, mutta en tarkoita sitä ollenkaan niin, vaan kun olen huomannut että arki eri perheissä voi olla kovinkin erilaista eri perheissä vaikka lapset olisi samassa iässä. Ja kun itselleni on sattunut siunaantumaan luonteeltaan rauhalliset ja ainakin ikäisekseen kiltit tytöt (nyt 2- ja 4-vuotiaat), mutta olin aivan maassa niin henkisesti kuin fyysisestikin ja jotenkin jossain kamalassa pimeydessä viime kevääseen saakka, jolloin meidän perheessä alettiin nukkua pidempiä pätkiä yöllä. Mitkä kaikki muut asiat tekevät siitä alusta kahden pienen kanssa haastavan?
meillä se on ollut niillä main kun kuopus ollut 1v. Lapsia siis viisi 1,5 - 2,5v ikäeroilla. Nykyinen kuopus täyttää vuoden ensi kesänä, joten katsotaan sitten alkaako lopullisesti helpottamaan.
on helpottanut välillä, mutta uudet murheet tulee. Veljesten riitoja ei jaksaisi selvitellä tai ihan joka puolellta löytyy joku uhkaileva tai lyövä poika.
Edes harrastuksessa ei saa olla rauhassa. Olen täysin kypsä.
Jos lapset nukkui hyvin, niin mikä mielestäsi aiheutti sen väsymyksen tms., kun puhuit tuosta pahimmasta väsymyksestä jne.? Siis kuulostaa näin kirjoitettuna varmaan ilkeilyltä tai tai epäkohteliaalta kysymykseltä kun en saa äänensävyä ilmaistua, mutta en tarkoita sitä ollenkaan niin, vaan kun olen huomannut että arki eri perheissä voi olla kovinkin erilaista eri perheissä vaikka lapset olisi samassa iässä. Ja kun itselleni on sattunut siunaantumaan luonteeltaan rauhalliset ja ainakin ikäisekseen kiltit tytöt (nyt 2- ja 4-vuotiaat), mutta olin aivan maassa niin henkisesti kuin fyysisestikin ja jotenkin jossain kamalassa pimeydessä viime kevääseen saakka, jolloin meidän perheessä alettiin nukkua pidempiä pätkiä yöllä. Mitkä kaikki muut asiat tekevät siitä alusta kahden pienen kanssa haastavan?