lapset pieniä, ikäero alle 2v. milloin alkaa helpottaa??
Kommentit (26)
Meillä on muksut 9v., 7v. ja 4v. ja hermot menee ihan koko ajan, prkl.
kun minua ei tarvita enää 24/7, vaikka lasten seurassa koko ajan olenkin :)
Minusta on nyt helpottanut kun nuorin on 6 v. Ei tartte pestä kuriksia päivittäin ja lapsi menee nukkumaan järkevään aikaan kun ei joudu nukkumaan päikkäreitä. Osaa leikkiä itsekseen vaikka pihalla tai huoneessaan.
Ei enää itke niin paljon, osaa hiukan odottaa vuoroaan ja ymmärtää puhetta, osaa ilmaista itseään eikä tarvitse syöttää ja nukuttaa koko ajan. Isompi taas on jo pian 4-vuotiaana kypsempi eikä enää ryntäile niin ennalta-arvaamattomasti sinne tänne kuin 2-3-vuotiaana.
Esikoinen on 34 ja kuopus 32, hiukkasen on muuttunut helpommaksi. Tosin kuopuksen tyttöystävä välillä haastaa riitaa ja joudun laittamaan miettimistuoliin.
Ei meillä kyllä ole koskaan vaikeata ollutkaan. Mies on paljon poissa työn puolesta, mutta hyvin on tähän asti pärjätty.
Vielä ei ainakaan ole helpottanut. Ihan kaameaa välillä. Sitten jos pienempi rupeaisi nukkumaan, saattaisi olla hitusen helpompaa.
Jos jokin asia helpottaa, niin tilalle tulee joku muu rasite. Esim. tuo ikuinen tappelu, joka jatkuu edelleen (pojat 13 ja 14 v.).
alkaa helpottaa, mutta pahenee taas murrosiässä. Se helpottaa reilu 20-vuotiaana.
neljän äiti.
ja vanhempi 4,5 v. Nyt pystyy jo itse lehteäkin lukemaan ja tekemään omiaan lasten leikkiessä keskenään. Tai onhan tätä jo jonkun aikaa pystynyt..
ja tuo helpouskin on kovin suhteellista. Mut noin kahden vuoden ikä nuoremmalla on ollut kyllä yksi virstanpylväs.
Paitsi sairastelukierteet kyllä. Nyt ovat 4v ja 6v ja on todella helppoa ollut jo ainakin vuoden. Ihanaa kun ei ole enää mitään vauvatarvikkeita, ei vaippoja/syöttötuoleja/rattaita jne.
meillä lapset nyt 6 v ja 4 v. Mielestäni harppauksen helpottamisessa meni, kun nuorimmaisella tuli 4 v täyteen
Toki töitä on silti ollut vaipanvaihdossa, syöttämisissä ja pukemisissa ja satunnaisten sairastelujen aikaan oli rankempaakin.
Nuo em. asiat helpottivat suunnilleen siinä vaiheessa kun kuopus oli 3 ja esikoinen 4.
Meillä on lähes aina nukuttu yöt hyvin, ja lapset tappelevat erittäin harvoin. Ovat nyt 8 ja 9, tyttö ja poika.
Eli silloin kun hän oli 1 v 2 kk ja kuopus tasan kaks vuotta vanhempi. Nyt meinaa tulla jo vauvakuume, kun toinen on kohta 4 ja toinen melkein 2, ei tässä oo mitään vaikeeta, vaikka leikit usein päättyykin nahisteluun, leikkivät yhdessä kuitenkin! Meillä on esikoinen varsin helppo kun uhmaa ei ole tullut juurikaan, mutta kuopus oli vauvana äärimmäisen huonosti nukkuva ja temperamenttinen. Olin todella loppu koko vauva-ajan enkä päässyt nauttimaan siitä oikeen mussään vaiheessa, kun vauva heräili aina vaan tunnin välein ja päivisin ei tullut lepomahdollisuutta itselle. Siitä lähtien kun ollaan saatu nukkua, elämä on tuntunut luksukselta näiden kanssa!
kun lapset ovat toka- ja neljäsluokkalaisia.. Olen jo monta vuotta kiitellyt sitä, että saimme lapset juuri tällä ikäerolla. He ovat samaa sukupuolta keskenään ja heillä on hauskaa yhdessä lomilla, viikonloppuisin ja iltaisin (jos eivät riitele tai ole omien kavereiden kanssa).
Kieltämättä ekat vuodet olivat raskaita. Kuopus onneksi nukkui hyvin. Luulisin, että meillä helpotti pahin väsymys kuopuksen täytettyä yksi vuotta. Hän nukkui hyvin ja esikoinen myös. Seuraava etappi oli, kun menivät päiväkotiin esikon ollessa nelivuotias.
Tsemppiä!! Kyllä se siitä alkaa sujua!
Meillä kaksi lasta kahden vuoden ikäerolla, nyt 4v10kk ja 2v10kk ja minusta ensimmäinen vuosi (etenkin ekat puolivuotta) oli rankkaa, mutta sen jälkeen on ollut suht helppoa. Tosin kolmas syntyy keväällä jos kaikki menee hyvin. Saadaan siis taas haastetta lisää :)
Esikoinen on 34 ja kuopus 32, hiukkasen on muuttunut helpommaksi. Tosin kuopuksen tyttöystävä välillä haastaa riitaa ja joudun laittamaan miettimistuoliin.
Vai sellasta.. :D
Kiitos 18, tsempistä! Taas on sellanen aika taaperon ja vauvan kans et alkaa järki päästä kaikkoamaan.. Kun öitä ei nukuta yms.. Ehkä tää tästä, pikkuhiljaa..
on jo helpompaa kun edellinen vuosi :) tietysti nahisevat ja isompi kiusaa vielä usein pienempää, mutta on jo helpottanut kovasti. Tietty kohta alkaa pienenmmän tahto ikä, joten haasteita riittää, mutta ensimmäinen lapsi niin voimakasluontoinen, ettei sekään pelota vaan uskon nyt olevan kokemusta asiasta....joskos sitten selvittäs hiukan helpommalla tai sitten ei :D
Tuossa vielä 6- ja 8-vuotiaanakin kiusaavat ja ärsyttävät toisiaan koko ajan ja joutuu väkisin toimimaan erotuomarina.