Raskaudenkeskeytys, onko ihan kamala kokemus?

mutta miksi olet raskaana jos vasta tapailette?eikö ehkäisystä huolehdittu vai pettikö se?jos mies tiesi riskit(tietty voi ehkäisystä huolimatta tulla raskaaksi eli riski on aina)ja silti haluaa keskeytystä niin ei osaa ottaa vastuuta.

jos sinä itse tunnet niin, että keskeytys ainoa vaihtoehto ja pelkkä ajatuskin vauvan tulosta puistattaa niin tee keskeytys,tulet luultavasti sen kestämään.

mulle on tehty yksi keskeytys rv 7 eikä ollut miellyttävä kokemus.en olisi vaan vauvaa siihen jaksanut,kun kolmas pieni oli vasta 11kk,just olin aloittanut työt ja tää vauva valvotti tosi paljon ja sairasteli ihan hirveesti.silti välillä mietin,että mulla vois nyt olla neljä lasta kolmen sijaan yms. mutta toisaalta en kyllä katua osaa koska tää pikkulapsi aika on ollut tosi rankkaa näiden kolmen kaa.jos mulla ei olisi yhtään lasta ollut,en olisi tehnyt.ja siis fyysisenä kokemuksena keskeytys oli kamala,lääkkeellinen joka ei onnistunut ja useemman käyntikerran jälkeen äitiyspolilla tekivät vasta kaavinnan.

haluaisin lisää aiheesta. Omat ajatukset ailahtelevat vielä. ap

Että haista kakka, ollaan vuoden alusta yritetty ja yks hiyon pässi ei vahingossa muista ehkästä ja sitten heitetään se lopputulos jorpakkoon.

Juu, tasan ei mee nallekarkit, ei. Nih.

Kiitän ja pahoittelen.

Itse olen yrittänyt lasta kaksi vuotta tuloksetta. Silti ap:n pohdinta ei häiritse. Hän vaikuttaa vastuulliselta ja miettii tilannettaan monelta kannalta. Joskus vahinkoja tapahtuu.

Mutta ap: En ole kokenut keskeytystä, mutta pakko tulla kommentoimaan, että älä tee päätöstä miehen mielihalujen mukaan, vaan omiesi. Kuulostat siltä kuin toivoisit meiltä "luvan" pitää lapsi. Jos näin oikeasti tunnet, niin pidä se, ja ole lapsesta onnellinen. Toisaalta abortti EI ole murha, se on tässä vaiheessa vielä alkion poisto. Se ei ole ihminen. Sinulla on oikeus päättää ruumiistasi.

mielestäni "hae lupaa" pitää lapsi. Mielialat vaihtelevat todella paljon asian suhteen. Olen varannut lääkäriajan lähetettä varten. Aion mennä sinne, koska aika kuluu kokoajan eteenpäin ja päätös pitäisi tehdä pian. Silti ajatus keskeytyksestä ahdistaa, enkä ole ollenkaan varma. ap

Mulle on tehty abortti 19-vuotiaana, vahinkoraskaus. Sitten olen synnyttänyt kaksi ihanaa lasta - ja taas abortti 44-vuotiaana, vahinkoraskaus!



Molemmat keskeytykset menivät hyvin, jälkimmäinen lääkkeillä, niinkuin ne nykyään kai melkein aina tehdään. Ei eronnut runsaista kuukautisistani millään lailla.



En ole koskaan tuntenut syyllisyyttä, helpotusta olen tuntenut tosi paljon. 19-vuotiaana olisin ollut ihan liian nuori ja kypsymätön äidiksi. Ja 44-vuotiaana uusi vauva olisi saanut minut varmaan vihaamaan itseään, elämä oli järjestynyt jo muulla tavalla.



Tunnut kovin epävarmalta ihmiseltä. Minusta sinun kannattaisi nyt heti tänään etsiä itsellesi ammatti-ihminen, jonka kanssa käyt tilannettasi läpi. Vauva-palstalta ei välttämättä ihan parasta mahdollista apua saa.

ole mitenkään epävarma ihminen, ennemminkin herkkä. Tämä on iso asia, kenties isoin koko elämässäni tähän mennessä. En halua tehdä hätiköityä päätöstä. Aion jutella ammatti-ihmisenkin kanssa. Mutta tämä kirjoittaminenkin selventää ajatuksia. ap

mielestäni "hae lupaa" pitää lapsi. Mielialat vaihtelevat todella paljon asian suhteen. Olen varannut lääkäriajan lähetettä varten. Aion mennä sinne, koska aika kuluu kokoajan eteenpäin ja päätös pitäisi tehdä pian. Silti ajatus keskeytyksestä ahdistaa, enkä ole ollenkaan varma. ap

moni menee aivan sekaisin loppuelämäksi tuskasta. Ei pysty elämään asian kanssa ja kaikki alkaa pyörimään sen asian ympärillä että vei toiselta elämän, omalta lapseltaan. Se on niin rankka jutut ettet ikinä pääse sen yli. Miten voit edes harkita tuollaista?

Itse jouduin tilanteeseen, jossa jouduin harkitsemaan vastaavia asioita. Olin vasta vähän päälle kaksikymppinen, lapsen isän kanssa oltiin silloin seurusteltu vain vähän aikaa. Mietin 9 viikkoa ja en kertakaikkiaan pystynyt tekemään aborttia, vaikka ystävät ja muut siihen painostivatkin (mies ei tosin painostanut). He sanoivat, että pilaan elämäni jos saan lapsen yms yms...

Olen niin onnellinen etten kuunnellut heitä !

Itse mietin juuri, että mitä jos tämä onkin ainoa kerta elämässäni kun tulen raskaaksi, niin miten paljon myöhemmin mahtaisi kaduttaa.

Erosimme miehen kanssa lapseni ollessa 1,5 vuotias mutta siltikin, vaikka olen yh nykyään, en ole KOSKAAN katunut lapseni saamista.

Hän on elämin ilo ja rakkaus

mielestäni "hae lupaa" pitää lapsi. Mielialat vaihtelevat todella paljon asian suhteen. Olen varannut lääkäriajan lähetettä varten. Aion mennä sinne, koska aika kuluu kokoajan eteenpäin ja päätös pitäisi tehdä pian. Silti ajatus keskeytyksestä ahdistaa, enkä ole ollenkaan varma. ap

moni menee aivan sekaisin loppuelämäksi tuskasta. Ei pysty elämään asian kanssa ja kaikki alkaa pyörimään sen asian ympärillä että vei toiselta elämän, omalta lapseltaan. Se on niin rankka jutut ettet ikinä pääse sen yli. Miten voit edes harkita tuollaista?

Moni menee sekaisin? Kuinka moni? Löytyykö jotain numerotietoa asiasta?

Minulle on tehty abortti - enkä keskeytyspäivän jälkeen ole edes miettinyt asiaa. Pääsin eroon hankalasta tilanteesta ja tunsin ainoastaan suurta helpotusta. Syntyessään lapsi olisi saanut minusta huonon äidin - eikä isää ollenkaan.

Olen pahoillani siitä, että niin moni joutuu kamppailemaan saadakseen lapsen- ja sitten on meitä, jotka raskautuvat melkein tuulipölytteisesti...

Kuitenkin olen sitä mieltä, että lapsi tarvitsisi myös isän, joten lähtökohtaisesti tilanteesi on parhaillaan vähän huono, koska lapsen isä ei halua juuri tätä lasta.

mielestäni "hae lupaa" pitää lapsi. Mielialat vaihtelevat todella paljon asian suhteen. Olen varannut lääkäriajan lähetettä varten. Aion mennä sinne, koska aika kuluu kokoajan eteenpäin ja päätös pitäisi tehdä pian. Silti ajatus keskeytyksestä ahdistaa, enkä ole ollenkaan varma. ap

moni menee aivan sekaisin loppuelämäksi tuskasta. Ei pysty elämään asian kanssa ja kaikki alkaa pyörimään sen asian ympärillä että vei toiselta elämän, omalta lapseltaan. Se on niin rankka jutut ettet ikinä pääse sen yli. Miten voit edes harkita tuollaista?

Moni menee sekaisin? Kuinka moni? Löytyykö jotain numerotietoa asiasta?

Minulle on tehty abortti - enkä keskeytyspäivän jälkeen ole edes miettinyt asiaa. Pääsin eroon hankalasta tilanteesta ja tunsin ainoastaan suurta helpotusta. Syntyessään lapsi olisi saanut minusta huonon äidin - eikä isää ollenkaan.

Olen pahoillani siitä, että niin moni joutuu kamppailemaan saadakseen lapsen- ja sitten on meitä, jotka raskautuvat melkein tuulipölytteisesti...

Kuitenkin olen sitä mieltä, että lapsi tarvitsisi myös isän, joten lähtökohtaisesti tilanteesi on parhaillaan vähän huono, koska lapsen isä ei halua juuri tätä lasta.

ihmisen mieli jäätävä jos ei keskeytyspäivän jälkeen asiaa mieti. Todella kylmää!

Jopa helpotus. Mutta niinhän ne sanoo, että jos vähänkin aborttia epäröi, ei sitä pitäis tehdä. Ei ainakaan kenenkään muun painostuksesta = itse tiedät miten sun kuuluu tehdä!! Kuuntele ittees, älä ketään muuta. Oli se päätös sit kumpi vaan, se on oikea. Voimia!

Kiitos tästä:) Olenkin miettinyt, että jos miehen toiveesta tekisin keskeytyksen, miten se vaikuttaisi suhteeseemme jatkossa. Jos mies jättäisi minut lapsen takia, niin varmasti kuitenkin pärjäisin. Mulla on voimakas tunne, että en voi mennä keskeytykseen. Mielikuvissa mua raahataan sinne väkisin. Tunne on vastenmielinen. Sen sijaan olen jo miettinyt vauvanvaatteita, vaunuja,, Toisaalta pää on ihan sekaisin hormoneista. Oksettaa ja väsyttää.. Miten tässä mielentilassa voi tehdä oikean päätöksen? ap

että jos susta on tasapainoiseksi yh:äidiksi niin älä sekuntiakaan pohdi miehen mielipidettä, vaan pidä se lapsi. Miehiä tulee ja menee, mutta sun haudallasi seisovat sun lapsesi. Mies olisi voinut käyttää kumia, jos ei lapsia halua.

terv. kolmen yh.

päätökseni ei muodostu selväksi keskeytyksen suhteen, en sitä tee. En halua joutua katumaan asiaa myöhemmin. Mutta päätöksessä mun on punnittava muukin kuin oma elämäni: lapseni, mahdollinen tuleva lapsi, mies.

Lisää saa sanoa. ap

loppuikänsä.. :( vaikka ehkä joissain tilanteissa abortti iha fiksu ratkaisu, mutta kyllä se silti on jäänyt vaivaamaan, tuntuu että tein jotenkin todella itsekeskeisesti.. :/

miettisit sitä myöhemmin. Asiat kyllä ottavat järjestyäkseen ja olet varmasti hyvä äiti.

kyselee vielä lisää..

Kerronpa omani. Olin nuori 17-vuotias, seurustelin mukavan pojan kanssa. Tulin raskaaksi. Koin, että äitini painosti aborttiin, en olisi saanut enää käydä lapsuudenkodissani, en tavata sukulaisiani yms. Tein abortin vuonna -81. Yhä tänä päivänä mietin kun tulee tuon ikäluokan nuoria aikuisia vastaan, millainen omastani olisi tullut. Olen synnyttänyt 4 lasta sen jälkeen asia vaivaa mieltäni.Mieti tarkasti, mitä teet, asia kuitenkin on sinun käsissäsi nyt.

eräskin abortin tehnyt äiti teki itsemurhan oltuaan pitkään hullujen huoneella. Lapsi huusi joka yö äitiään hakemaan hänet pois maanalta, Äiti ei näitä unia kestänyt vaan tappoi itsensä. Tuska abortista oli syvä. Tällä äidillä oli tunteet.

Onneksi hän ei tehnyt sitä. Kauheaa ajatella, että hänen lastaan ei haluttu syntyväksi.

vieläkin, tai lähinnä odotan mahdollista valmiutta keskeytykseen. Olen tunneihminen, en juurikaan tee päätöksiäni järjellä yleensäkään. Nyt on olo, että en voi mennä keskeytykseen. Vaikea toisaalta uskoa, että tämä tästä kääntyisi. Silti tuntuu, että haluaisin ottaa huomioon myös miehen ajatukset. ap

vieläkin, tai lähinnä odotan mahdollista valmiutta keskeytykseen. Olen tunneihminen, en juurikaan tee päätöksiäni järjellä yleensäkään. Nyt on olo, että en voi mennä keskeytykseen. Vaikea toisaalta uskoa, että tämä tästä kääntyisi. Silti tuntuu, että haluaisin ottaa huomioon myös miehen ajatukset. ap

miehen takia vie lapseltasi elämää, oikeasti! Vautat hyvältä äidiltä ja lapsi saisi ihanan elämän kanssasi. Jätä tuollainen mies joka saa tuolla tavoin painostettua noihin ajatuksiin. Miten kylmä voi olla ihminen joka toivoo aborttia, vielä noin hyvässä elämäntilanteessa? Sun täytyy nyt vaan ajatella järkevästi ja omien tunteiden kautta, älä välitä muiden mielipiteistä. Toiselta ei saa viedä elämää.