Jos kauempana asuva pojan kaveri ilmoittaa tulevansa meille

todella jossain perheessä on ok että lapsi saa olla aamusta iltaan toisten luona. Kamala ajatuskin. Yhtä kamala ajatus on että joku itseään laupiaaksi samarialaiseksi mieltävä kannattaa tällaista ja passaa omien lisäksi muut.

Parempi olisi kun rohkeasti ottaisit nro 48 asian puheeksi jotta näissä perheissä tajuttaisiin myös sen oman perheen merkitys!



Lähtökohta jokaisessa perheessä on että omista lapsista huolehditaan ja huolehditaan ruoka-aikaan ne omat lapset kotiin syömään!



Ja vain moukka olettaa että muilla on velvollisuus hoitaa ja ruokkia ne toistenkin lapset!

miten usein teillä on lasten kavereita ja montako kerrallaan?



Veikkaan että totuudenmukaista vastausta tähän emme tule saamaan joten ihan rauhassa voit yrittää nostaa itseäsi jalustalle ja retostella miten oletkin pelastava enkeli kun huolehdit toisten lapsista. Mitäpä jos alkaisit ihan virallisesti ottamaan tukilapsia perheeseesi niin saisit oikein virallisesti kunniaa laupdeudentyöstäsi?

Lasten kaverit ei luuhaa meillä vaan ovat tervetulleita vieraita.

Lapsillani on paljon kavereita ja ei meillä aina sama lapsi ole.

48

etten ala ruokkia vieraita omien lisäksi. Joskus olen niin tehnyt mutta kun hoksasin että oli kovin yksipuolista niin lopetin siihen. Minusta on vastuutonta jos emme huolehdi itse omista lapsistamme.



Minusta on jopa väärin ruokkia jatkuvasti toistne lapsia koska miten sitten näissä perheissä ikinä tajuttaisiin mikä merkitys sillä omalla perheellä on? Mitä esimerkkiä oikeasta tavasta toimia antaa sellainen?

sunnuntaisin ei yleensä oteta kavereita kylään.

Kirjoitin jo aiemmin, että lähellä olevat syövät kotonansa.

Vien myös poikia uimaan ja veneilemään. Samoin vie eräs toinenkin perhe lastani uimaan.

Emme tunne vihamielisiä tunteita toisiamme kohtaan.

48

poikkeustilanteita toki on mutta jos lapsi usein syö muualla niin kertoo todellakin perheestä jotain. Etenkin jos asutaan muutaman kilometrin säteellä eikä välimatkaa ole sen enempää.

juuri ap kertonut että tämä ko poika asuu 1,5km päässä joten ihan varmasti voi menää omiin kotiinsa syömään ja maintisit että teillä toimitaan samoin. mikä tekee sinusta nyt sitten erityisen hyväntekijän?

kello 10, niin eihän se sitten yllätysvieras ole vaan joku on hänen kanssaan sopinut tuloajan. Jos se oli ap:n oma lapsi, joka on sopinut kyläilystä, niin ehkäpä tästä ruokailuepäselvyydestä on vedettävä johtopäätös, että lapset vielä hiukan liian nuoria sopimaan täysin itsenäisesti vierailukuvioitaan - etenkin viikonloppuna.





Oletan, että lapsi on kysynyt ap:ltä, että "käykö, että xx tulee kello 10". Siihen on joku vissiin vastannut, että kyllä. Tossa vaiheessa olis ollut helppoa sanoa, "annapa puhelin mulle, niin sovin vielä xxx:n vanhempien kanssa tarkemmin". Ja sitten sanot: "Sopii hyvin, että xx tulee kello 10, mutta mitenkäs lounas. Meillä syödään kello 12, annanko silloin ruokaa vai syökö xx kotona. Ja voisitteko tulla hakemaan kello se ja se, kun meillä muuta ohjelmaa." Onpa vaikeaa...



Minä en välttämättä tulisi ajatelleeksi syömisasiaa kello 10, koska meillä syödään iso myöhäinen aamupala sunnuntaisin ja lounasta vasta kello 15. Aina ei muista, että muut perheet saattaa olla aivan eri rytmissä. Mutta puhumalla monet asiat selviää. AV- palstalle kirjoittamalla sen sijaan ei tollasta asiaa kovin hyvin saa sovittua..

jos 8veen kaveri soittaa itse ja kysyy että saako tulla ja se oma 8vee sanoo että joo niin silloin on se perhe velvollinen tarjoamaan lapselle ruokaa jos on monta tuntia toisten luona?



Millaisia idiootteja te olette?

mutta ei se tarkoita sitä että silloin saavat toistensa luona ruoat :D



Millaiseksi tää maailma on menossa jos ei mukulat voi omassa kodissaan syödä tai omat vanhemmat eivät kysene lastensa perään ruoka-aikoina?

lapsen luokkakaveri kutsui itse itsensä kylään ja mun lapsi päästi hänet sisään multa luvan kysyttyään mutta emme todellakaan ole kutsuneet häntä meille syömään. Ihan on omaan kotiinsa menossa syömään sitten kun äitinsä soittaa ja näin täällä päion on ihan tapana toimia. Ehkä me sitten huolehdimme omista lapsistamme emmekä sosialisoi heitä toisten hoteisiin!

sopia jotain sunnuntaivierailuja. Jotain koulupäivien iltapäivävierailuja voi tuonikäiset ehkä omin päin sopia, jos on rajoista ja säännöistä sovittu, muttei mitään sunnuntainviettoa. Tuo ruokasekaannus ja kaikki nämä "kuka tarjoaa mitäkin välipalaa kellekin" on vaan osoitus siitä, että lapset sählää omiaan asioissa, joihin heidän rahkeet ei oikeastaan vielä riitä.

ei kukaan kaipaile ja saavat mennä ja tulla vapaasti aamusta iltaan. Samoin ilmeisesti jotkut sosiaalitapaukset olettavat että samoin saavat sitten vapaasti mennä toisten ruokapöytiinkin. Surullista...

mutta ei se tarkoita automaattisesti sitä että ruoka tarjoillaan.

viarailuista kunhan muistavat kysyä myös vanhemmiltaa. Juu ei todella tarkoita sitä että saisivat meillä sitten ruoatkin. Tulevat vaan leikkimään ja ruoka-aikaan omaan kotiin ellei ole erikseen muuta sovittu.

Minulla on kuusi. Ja kavereita riittää päivittäin tässä huushollissa.



Jos nyt sattuisi niin että 48:n lapsi olisi joku omieni kavereista niin saisin kyllä pihin maineen kun mulla ei ole tapana ruokkia tätä kymmenpäistä kaverilaumaa päivittäin. Siinä ei ole enää kyse ruuanmurusista :) Enkä myöskään oleta että muut ihmiset ruokkivat minun lapsiani.



Tosin en tykkää myöskään siitä että kaverilla luuhataan koko päivä.

Jos käy kaverinsa luona kaukaakin, niin tuksin lähtee ennen lounasaikaa? Kai nyt voit tarjota jotain, vaikka munakkaan.

ei kai kukaan voi olettaa että se lapsi automaattisesti kaverin luona saisi ruoan? Jos äiti soittaa ja kysyy niin voit sanoa ettei ole tarjolla sopivaa ruokaa tai voit pojalle itselleen sanoa että soittelee kotiinsa ja kyselee milloin hänen pitää mennä syömään. Sinun ongelmasi ap se ei ole!

niin ei se ennen sitä mitään lounasta ole syönyt vaan on teillä juuri ruoka-aikaan. Eli tarjoat nyt jotain, kai sulla leipää tms on?

minulta kun kukaan ei ole kysynyt mitään niin en katso olevani velvollinen huolehtimaan toisten syömisistä...niin ja meillä ei ole kananmunia.



Poika siis useimmiten tuodaan meille ja haetaan eikä saa liikkua vielä yksin. Ikää 8v. Minusta kuuluu asiaan sitten itse soitella ja kysellä että voiko lapsi saada meillä lounaan jolloin voi¨n pohtia että onko mahdollista...



en itsekään laita lastani muille miettimättä että milloin syö ja missä.

t.ap