Termi "mummoäiti" pitää todellakin paikkansa!
Ainakin tän palstan + 35 iässä lapsia tehneiden ( erityisesti silloin lapsenteon aloittaneiden ) keskuudessa.
SItä kuvitellaan olevansa niin nuorekkaita kun on itsellä pienet lapset ja hoetaan kuinka mummous olisi kauhistus - mutta kuitenkin käyttäydytään ja puhutaan kuin mummot.
Tarkoitan nyt noita jotka kauhistelee kun n. 40v vanhempien lasten äiti on iloissaan uudesta vapaudesta ja mahdollisuudesta mennä ja tulla ja matkustella miten tykkää, siihen hoetaan, että "en minä vaan, minä olen jo matkusteluni matkustellut, nyt haluan vain olla rauhassa kotona." Ja että humputtelut on humputeltu, ja ruotsinristeilykin on saatanasta seuraava kauhistus.
Ei siinä mitään, pistää vaan naurattamaan tuo pieni ristiriita. Henkisesti mummo pikkulasten äiti kauhistelee teknisesti mummoa menevää saman ikäistä.
PS. itse olen 34 v kolmen lapsen äiti, ja olen kyllä koko ajan tykännyt myös bailata ( n 1krt 1-2kk), luoda uraa, matkustella, ylipäätään elää tätä elämää täysipainoisesti, eikä niin että yhdessä vaiheessa bailaa kuin hullu, ja toisessa mökkiytyy täysin.
Kommentit (98)
että on typerää kauhistella toisten elämää, jos eivät tee mitään pahaa (jos lapset ovat esim. koko ajan hoidossa ja pienten lasten vanhemmat kännissä joka viikko ainakin kerran niin se nyt vaan ei ole ok, vaikka olisi miten suvaitsevainen). Itsekin tykkään kyllä välillä bilettää ja mennä omissa menoissani, vaikka olen saanut esikoisen vasta 30v.
Mutta jotkut eivät aidosti halua mennä ilman perhettä ja lapsia, ja tämä on myös ihan ok ja normaalia, tietenkin.
Minä en käsitä, miksi pitää tuomita ihmiset, jotka eivät tykkää elää samoin. Bailatkon kuka haluaa, mutta turha on muita alkaa ilkkumaan, elleivät siitä tykkää. Minä en ole bailannut sen jälkeen kun parikymppisenä lopetin. Muut jutut ovat olleet kiinnostavampia. Miksi se on jonkun mielestä väärin?
Minä en käsitä, miksi pitää tuomita ihmiset, jotka eivät tykkää elää samoin. Bailatkon kuka haluaa, mutta turha on muita alkaa ilkkumaan, elleivät siitä tykkää. Minä en ole bailannut sen jälkeen kun parikymppisenä lopetin. Muut jutut ovat olleet kiinnostavampia. Miksi se on jonkun mielestä väärin?
[quote author="Vierailija" time="15.09.2012 klo 12:22"]
Ymmärrän toki, että nelikymppisenä voi tulla kova tarve elää sitä kadotettua nuoruutta, mikä kului lapsenhoidossa. Muistan itsekin, miten huvittavilta tällaiset tapaukset tuntuivat parikymppisestä, kun kävin baareissa.
Ja mikä siinä on, etteikö yli 40v sais käydä baareissa? Jumantsuikka! Siis tiedän monia esim. 45v äitejä, joilla suht pienet lapset ja he käyvät ulkona syömässä ja jatkoillakin. Onko se jotenkin väärin?
Mua ei ainakaan kiinnosta mitä jotkut teinipimatsut/mummoäidit ajattelee. Tuun tekee just mitä haluan,vaikka 100 vuotiaaksi asti!
Sitäpaitsi Helsingissä on monia paikkoja, joissa on esim. elävää musiikkia, stand upia jne, eikä mitään teknorynkytystä teinihelveteissä. Onko sekin kielletty?
t. äiskä 35v, jolla monen ikäisiä kavereita, lapsellisia ja lapsettomia. Ja pidämme hauskaa :)
mutta itseäni ainakin huvitti parikymppisenä nämä nelikymppiset, uuden nuoruutensa löytäneet miehet ja naiset, jotka pörräsivät Hesan yöelämässä. Yritetään kovasti olla vielä katu-uskottavia, mutta parasta ennen -päiväys meni jo.
kiinnostunut jostain ihan muusta kuin nelikymppisten seuraelämästä. Samoin kuin nyt 35-v iässä mua ei kiinnosta tuntemattomien parikymppisten baaritouhut.
Sääli jos sinä ajattelet edelleen noin paljon sitä mitä muut ajattelee.
Yleensä tekivät aika ison numeron itsestään siellä baarissa.
Ei minun tarvitse ajatella sitä, mitä muut ajattelevat minusta baarissa, kun en siellä ole vuosiin käynyt. Mutta huomaan, että asia on alkanut vaivata sinua.
No minun nuoruudessa ne +-nelikymppiset olivat ihan yleinen naurunaihe kapakoissa joissa asiakaskunta oli noin 20-25 vuotiaita. Eronneet, karanneet ja muut "irrottelijat" huvittivat nuorisoa suuresti.
Saman tyyppisesti hilluivat myös nämä jo lapsen hankkineet ikätoverit, jotka silloin tällöin saivat naapurin tai vastaavan jallitettua mukuloitaan vahtimaan että itse pääsivät meidän entisten kavereiden messiin. Epätoivoisesti yrittivät pysyä mukana matka- ja opiskelujutuissamme, jotka tosiaankaan eivät käsitelleet janne-stiinan eilen puhjenneita hampaita saati pentti-nooran öistä ripulia...
Ap; the older you get, the younger you ain't.
Kettu että on taas tyhjänpäiväinen aloitus.
Et kyllä vaikuta aikuiselta vaan 16 vee teiniltä.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2012 klo 10:47"]
Ainakin tän palstan + 35 iässä lapsia tehneiden ( erityisesti silloin lapsenteon aloittaneiden ) keskuudessa.
SItä kuvitellaan olevansa niin nuorekkaita kun on itsellä pienet lapset ja hoetaan kuinka mummous olisi kauhistus - mutta kuitenkin käyttäydytään ja puhutaan kuin mummot.
Tarkoitan nyt noita jotka kauhistelee kun n. 40v vanhempien lasten äiti on iloissaan uudesta vapaudesta ja mahdollisuudesta mennä ja tulla ja matkustella miten tykkää, siihen hoetaan, että "en minä vaan, minä olen jo matkusteluni matkustellut, nyt haluan vain olla rauhassa kotona." Ja että humputtelut on humputeltu, ja ruotsinristeilykin on saatanasta seuraava kauhistus.
Ei siinä mitään, pistää vaan naurattamaan tuo pieni ristiriita. Henkisesti mummo pikkulasten äiti kauhistelee teknisesti mummoa menevää saman ikäistä.
PS. itse olen 34 v kolmen lapsen äiti, ja olen kyllä koko ajan tykännyt myös bailata ( n 1krt 1-2kk), luoda uraa, matkustella, ylipäätään elää tätä elämää täysipainoisesti, eikä niin että yhdessä vaiheessa bailaa kuin hullu, ja toisessa mökkiytyy täysin.
[/quote]
Minä tulin ensimmäisen kerran äidiksi kun olin 18.
(Toistaiseksi) nuorimman lapseni sain, kun olin 42. Lapsenlapsia oli silloin jo useampia - kaikki rakastettuja ja läsnä arjessani.
Kummankaan/kenenkään kohdalla ei ole ollut olo , että "nyt on juhlat juhlittu".
Ei elämä lasten tai lastenlasten saantiin pysähdy.
Ellei sitten väkisin pysäytä.... mutta kuka haluaisi tehdä niin ilkeän tempun yhdellekään lapselle?
[quote author="Vierailija" time="15.09.2012 klo 11:03"]
Monet ovat jo 40v mummoja, kun ekat lapset on tehty 20v. Minä olen tehnyt lapseni yli 30v ja teen vielä lisääkin. Eli jotkut ovat nelikymppisinä mummoja, kun minä olen vielä äiti :)
[/quote]
Yllätys, yllätys: Tulet olemaan äiti vielä lapsenlapsen saatuasikin.
Loppuelämäsi.
Tuossa iässä tykkäät bailata. Mä lähinnä säälin sua. Olet siellä ravintolassa mummo nuorten joukossa. Bailaaminen kuuluu nuoruuteen ja siitä kasvataan pois. En tiedä sun ikäisiä bailaavia naisia. Lähinnä noloa noi sun bailaamiset. Se ei ole mummoutta, että viihtyy kotona.
Mua ei baariin saanut enää, kun täytin 30v. Mua ei kiinnosta alkoholi ja eikä bailaaminen. Ap nukkuu krapulaansa niin me lähdetään aamulla uimahalliin ja tuota en tekisi, jos en olisi mummoäiti. Kylläpä vaan nuo lapset nuorentaa On mentävä ja vietävä lapsia sinne tänne. Jos niitä ei olisi niin nukkuisin vielä aamulla kahdeksan aikaan. Musta bailaamisessa ei ole mitään leuhkittavaa. Lähinnä nolottaa kapakkaruusut. Katsos kun matkustella ja mennä voi lasten kanssa ja jopa nauttia siitä. Toisille lapset on niin rakkaita ettei niistä ole kiire päästä eroon.
Kyllä Mua mummoäiteys nuorentaa. Lähdetään joka arkiaamu uimahalliin, kun AP vetelee krapula uniansa.
ja ongelmasi ap oli? t. mummoäiti
Vahingoniloisena ihmisenä haluaisin olla katsomassa mitä mieltä ap on asioista 20 vuoden kuluttua.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2013 klo 21:06"]
Tuossa iässä tykkäät bailata. Mä lähinnä säälin sua. Olet siellä ravintolassa mummo nuorten joukossa. Bailaaminen kuuluu nuoruuteen ja siitä kasvataan pois. En tiedä sun ikäisiä bailaavia naisia. Lähinnä noloa noi sun bailaamiset. Se ei ole mummoutta, että viihtyy kotona.
[/quote]
Up
Minusta ap:n kirjoituksessa paistaa jotenkin joku ihmeellinen katkeruus tai jopa kaateus. Mikä sinä olet sanomaan mitä toiset muka ajattelevat tai ovat? Jos olet joskus törmännyt johonkin 40 vuotiaaseen äitiin joka on julistanut kuinka nyt on bailut bailattu jne. niin et kai nyt ole niin tyhmä että niputat kaikki 40+ äidit samaan kastiin. Sitäpaitsi mikä siinä on vikana että ensin on juostu ja bailattu ja sitten asetutaaan elämään kotielämää. Itseasiassa hyvän äidin rooliin kyllä kuuluu se, olkoon minkä ikäinen tahansa, että jättää ne juhlimis ja ravintolajutut taakse ja on valmis luopumaan samasta vapaudesta mitä oli ennen lapsia esim. totuus on se että ei voi ehkä matkustella samalla tavalla mutta miksi ihmeessä edes pitäisi?
Kyllähän sitä saa elää vauhdikasta elämää lastenkin kanssa mutta kaikki eivät edes pysty tähän sen takia että lapselle ei ehkä ole hoitajia siksi aikaa kun äiti lähtee matkustelemaan tai juhlimaan. Jos joku haluaa ensin tehdä lapset ja sen jälkeen juhlia niin siitä vaan kunhan lasten hyvinvointi ei joudu siitä kärsimään.
Uskon kuitenkin että parempi järjestys on se että ensin juoksut on juostu ja vapaus koettu kun toisin päin. Miksiköhän juuri monille nuorille äideille on vaikea asettua aloilleen ja heillä monilla on ongelmia juuri vanhemmuuden kanssa koska samaan aikaan halutaan olla "juhlivia teinejä" ja äitejä silloin kun lähinnä huvittaa ja jaksaa. Tämä on ihan tilasltoitu fakta tuolta lastensuojelupuolelta.
Itseäni ei huvittaisi pätkääkään enää mitkään rafla reissut. Se oli sitä mitä kuului ehdottomasti siihen aikaan ennen lapsia mikä on mielestäni ihan luonnollista. Se että alkaa elää perhelämää ei ole mielestäni mitään mummoutumista. Sekin pitää hyväksyä että matkustella ei ehkä voi ihan niinkuin haluaisi lasten kanssa tai matkat ovat erilaisia. Uskon että monilla silloin kun perustetaan perhe ne riennot ovat jotain yhteisiä joita voi tehdä lasten kanssa. Mummoutumista ei ole se että juhlitaan vaikka muiden perheiden kanssa tai matkustetaan oman perheen kanssa. En mitenkään kehuisi että menevä äiti joka matkustelee tämän tästä ilman lapsia tai juhlii jossain rafloissa olisi jotenkin ihannoitava vaan lähinnä keskeskasvuinen.
Ai niin, ja minun "mummoutuminen" eli perhe-elämä alkoi sillion kun sain ensimmäisen lapsen eli 26 vuotiaana ja nyt 40 vuotiaana olen ihan yhtä "mummo" kun silloin jos mummoutumisen merkkinä pidetään sitä että enää ei huvita bailata kavereiden kesken tai matkustella ilman lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Katkeruus, kyynisyys ja ivallisuus vanhentavat.
Minä olen 34-vuotias, jota luullaan poikkeuksetta noin 10 vuotta nuoremmaksi. Suurimpana syynä pidän sitä, että olen myönteinen, kannustava, elämäniloinen, huumorintajuinen ja arvostan sekä itseäni että muita. En tekisi edes anonyymipalstalle tuollaista tämän ketjun tyyppistä aloitusta.
Ei ne lapset varmaankaan ihmistä nuorenna, mutta eipä nuorenna tuo oma asenteesikaan; päin vastoin! Mm. BB-Anne on minua 3 vuotta nuorempi mutta vaikuttaa 10 vuotta vanhemmalta.
Aikuiset ihmiset eivät katso BB.tä. Ja 24 vuotias on vielä lapsi.
koska itsekkin yleistät ja luot jonkun ihme kuvan mikä on elämää.
Siteeran lapseni opettajan puheita, että on erilaisia elämiä.
Mulla loppu bailaaminen 30v. ka ekan lapsen sain 35v. ja toisen 38v.
Kysymys on arvoista ja mieltymyksistä.
Lähtisin mielummin lappiin samoilemaan, kun baariin.
Mun arvoissa se bailaaminen on se asia mitä en halua tehdä ja todella hienoa, jos nuoret äidit eivät halua bailata.